1. Aineiston muodostaminen

1.1 Etäisyydet

Kulutustutkimusta varten haastateltiin 3 673 kotitaloutta vuoden 2016 aikana. Kotitalouksien ja palveluiden väliset etäisyydet maantietä pitkin laskettiin kulutustutkimuksen 2016 otokselle paikkatietojen (koordinaattien) avulla.

Etäisyydet on laskettu seuraaville palveluille: terveysasema, kirjasto, päiväkoti, peruskoulun ala- ja yläaste, lukio, posti, kirjelaatikko, Otto-automaatti, elintarvikekioski, ruokaravintola, valintamyymälä, supermarket, tavaratalo, lähikauppa, apteekki ja Alkon myymälä.

Lähikaupaksi on luokiteltu kotitaloutta lähimpänä sijaitseva valintamyymälä, supermarket tai tavaratalo.

Kirjastoja, terveysasemia, postipalveluja ja Otto-automaatteja koskevat sijaintitiedot on saatu suoraan ao. yhteisöiltä tai yrityksiltä. Muut palvelupisteet on poimittu Tilastokeskuksen yritysrekisteristä.

Päiväkodit voivat olla joko julkisia tai yksityisiä.

Posti sisältää postin toimipisteiden lisäksi asiamiestoimipisteet, noutopisteet ja pakettiautomaatit. Tiedot koskevat vain Manner-Suomea.

Pääosalle palveluista on vertailutiedot vuoden 2012 kulutustutkimuksen aineistosta. Apteekkeja ja Alkon myymälöitä koskevat tiedot ovat nyt mukana ensimmäistä kertaa.

Kirjastot ja terveysasemat on poimittu vuonna 2016 eri lähteistä kuin vuonna 2012. Kirjastoja koskevat tiedot on saatu Suomen kirjastoseurasta ja terveysasemia koskevat tiedot Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta. Vuonna 2012 molempien palveluiden tiedot oli poimittu Tilastokeskuksen yritysrekisteristä. Näiden palveluiden kohdalla osa eroista etäisyyksissä voi siten johtua menetelmäeroista.

Terveysasemista aineistossa mukana ovat vuonna 2016 Manner-Suomen julkiset terveysasemat. Toisin kuin vuonna 2012 Ahvenanmaa ei siten ole terveysasemia koskevissa tarkasteluissa mukana.

1.2 Kaupunki–maaseutu-luokitus

Taustamuuttujana käytetty kaupunki–maaseutu-luokitus on muodostettu paikkatietomenetelmin käyttäen tarkkoja sijaintitietoihin perustuvia koko maan kattavia aineistoja.

Luokitus on kuntarajoista riippumaton. Se kuvaa vuoden 2010 tilannetta, eikä sitä ole päivitetty myöhemmin, mutta tekijöidensä arvion mukaan sitä voi käyttää vuoden 2016 alue-erojen tarkastelussa. Luokituksen on laatinut Suomen ympäristökeskus yhdessä Oulun yliopiston maantieteen laitoksen kanssa.

Tarkastelun pohjana on paikkatietoaineisto, jossa maa on jaettu 250 x 250 metrin ruudukkoon, ja jokainen ruutu on luokiteltu johonkin seitsemästä kaupunki- ja maaseutualueluokasta.

Kaupunkialueet

Kaupunkiseutujen keskustaajamia ovat yli 15 000 asukkaan taajamat. Näihin rajataan ydinkaupunkialue, joka jakautuu ulompaan ja sisempään kaupunkialueeseen. Ydinkaupunkialueen ympärille rajataan kaupungin kehysalue.

1. Sisempi kaupunkialue

Kaupunkien tiivis yhtenäinen tehokkaasti rakennettu alue.

2. Ulompi kaupunkialue

Sisemmän kaupunkialueen reunasta yhtenäisesti jatkuvan taajamarakenteen reunalle ulottuva kaupunkimaisen tehokkuuden alue.

3. Kaupungin kehysalue

Kaupunkiin välittömästi kytkeytyvä osa kaupungin ja maaseudun välivyöhykkeestä.

Maaseutualueet

Maaseutualueet rajataan kaupunkien kehysalueiden ulkopuolelle. Kaupungin ja maaseudun raja ei kuitenkaan ole yksiselitteinen, joten luokitus huomioi joustavasti näiden välivyöhykkeen, jota voidaan tarkastella omana kokonaisuutena esimerkiksi yhdistämällä kaupunkien kehysalue ja kaupunkien läheinen maaseutu.

4. Maaseudun paikalliskeskukset

Suurempien kaupunkialueiden ulkopuolella sijaitsevat taajamakeskukset, pikkukaupungit ja isot kirkonkylät.

5. Kaupungin läheinen maaseutu

Maaseutumainen alue, joka on toiminnallisesti ja fyysisesti lähellä kaupunkialueita.

6. Ydinmaaseutu

Intensiivistä maankäyttöä ja/tai paikallistasolla elinkeinorakenteeltaan monipuolista suhteellisen tiiviisti asuttua maaseutua.

7. Harvaan asuttu maaseutu

Harvaan asuttua aluetta, jossa toiminnoiltaan monipuolisia keskittymiä ei ole tai ne ovat pieniä ja sijaitsevat etäällä toisistaan. Alueen maa-alueesta suurin osa on metsää.

Lisätietoa kaupunki–maaseutu-luokituksesta: http://www.ymparisto.fi/kaupunkimaaseutuluokitus .

Palvelujen etäisyyksiä koskeva maksullinen aineisto on saatavissa tutkimuskäyttöön Tilastokeskuksesta.


Lähde: Kotitalouksien kulutus 2016, Tilastokeskus

Lisätietoja: Hannu Pääkkönen 029 551 3229, Juha Nurmela 029 551 2548

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma


Päivitetty 19.4.2018

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Kotitalouksien kulutus [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-3533. 2016, 1. Aineiston muodostaminen . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 14.10.2019].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/ktutk/2016/ktutk_2016_2018-04-19_kat_001_fi.html