1. Vaihtotase alijäämäinen vuonna 2015, ulkomainen nettovarallisuusasema positiivinen

Vaihtotaseen alijäämä supistui 0,9 miljardiin euroon vuonna 2015. Kauppatase vahvistui selvästi, koska tavaratuonnin lasku oli tavaraviennin laskua nopeampaa. Palvelutaseen alijäämä kasvoi palvelutuonnin kasvaessa palveluvientiä nopeampaa. Vuoden 2015 aikana Suomeen tuotiin ulkomaista pääomaa nettomääräisesti 2,0 miljardia euroa. Ulkomainen nettovarallisuusasema oli vuoden lopussa 1,3 miljardia euroa positiivinen. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen maksutase ja ulkomainen varallisuusasema -tilastosta.

1.1 Vaihtotase

Vaihtotaseen alijäämä supistui 0,9 miljardiin euroon vuonna 2015. Kauppatase vahvistui 1,9 miljardiin euroon, koska tavaratuonnin lasku oli tavaraviennin laskua nopeampaa.

Palvelutaseen alijäämä kasvoi 1,6 miljardiin euroon palvelutuonnin kasvaessa palveluvientiä nopeammin.

Kuvio 1. Vaihtotase alaerineen, netto, 2006–2015, miljardia euroa

Kuvio 1. Vaihtotase alaerineen, netto, 2006–2015, miljardia euroa

Vaihtotaseen muista alaeristä ensitulon tili oli edellisvuoden tapaan ylijäämäinen, 1,2 miljardia euroa. Tulojen uudelleenjaon tilin alijäämä oli 2,3 miljardia euroa.

Kuvio 2. Vaihtotase alaerineen, tulot ja menot, 2006–2015, miljardia euroa

Kuvio 2. Vaihtotase alaerineen, tulot ja menot, 2006–2015, miljardia euroa

1.1.1 Tavarakauppa

Tavaratuonti laski vuoden aikana 5,7 prosenttia 52,8 miljardiin euroon tavaraviennin laskiessa 2,7 prosenttia 54,7 miljardiin euroon. Viennin huippuvuodesta 2008 maksutaseen mukaisen tavaraviennin arvo on laskenut 16 prosenttia ja maksutaseen mukaisen tavaratuonnin arvo 10 prosenttia.

Kuvio 3. Maksutaseen mukaiset tavaravienti ja tavaratuonti vuosina 2006-2015, miljardia euroa

Kuvio 3. Maksutaseen mukaiset tavaravienti ja tavaratuonti vuosina 2006-2015, miljardia euroa

1.1.2 Palvelut

Palvelutase oli 1,6 miljardia euroa alijäämäinen, kun palveluiden vienti oli 22,5 miljardia euroa ja tuonti 24,1 miljardia euroa. Palveluiden viennissä suurin yksittäinen erä oli televiestintä-, tietojenkäsittely- ja tietopalvelut (ICT-palvelut), joka selitti vajaa kolmanneksen palveluiden kokonaisviennistä. Palveluiden viennin muita keskeisiä eriä olivat muut liike-elämän palvelut, kuljetus ja matkailu. Merkittävin erä palveluiden tuonnissa oli muut liike-elämän palvelut.

Sekä palveluvienti että palvelutuonti kasvoivat vuodesta 2014, palveluiden vienti 4,4 prosenttia ja tuonti 5,9 prosenttia. Palveluviennin alaeristä eniten kasvua syntyi ICT-palveluissa ja rakentamisessa.

Kuvio 4. Palveluviennin erät 2015

Kuvio 4. Palveluviennin erät 2015

Matkailutulot vuonna 2015 olivat 2,3 miljardia euroa ja –menot 4,3 miljardia euroa, minkä johdosta matkailutase oli ennätykselliset 2,0 miljardia euroa alijäämäinen. Matkailutulot laskivat edellisvuoteen verrattuna 17 prosenttia ja matkailumenot kasvoivat 8 prosenttia. Matkailutulojen lasku johtui venäläisten matkailijoiden laskeneesta kulutuksesta Suomessa. Matkailumenot Espanjaan, Viroon ja Ruotsiin laskivat edellisvuodesta.

Kuvio 5. Suomesta ulkomaille suuntautuneen matkailun menot vuosina 2010–2015, miljoonaa euroa

Kuvio 5. Suomesta ulkomaille suuntautuneen matkailun menot vuosina 2010–2015, miljoonaa euroa

1.1.3 Vienti maittain

Ruotsi oli edelleen suurin vientimaa, kun tavarat ja palvelut lasketaan yhteen. Vuonna 2015 yhteenlaskettu tavara- ja palveluvienti Ruotsiin oli arvoltaan 9,1 miljardia euroa (tavaravienti 6,0 ja palveluvienti 3,1 miljardia euroa). Muita tavara- ja palveluviennin kannalta merkittävimpiä maita olivat Saksa, Yhdysvallat, Venäjä ja Iso-Britannia. Kokonaisvienti Saksaan oli 8,0 miljardia euroa, Yhdysvaltoihin 5,9 miljardia euroa, Venäjälle 4,5 miljardia euroa ja Iso-Britanniaan 4,3 miljardia euroa.

Tavaroiden ja palveluiden yhteenlaskettu vienti Ruotsiin laski 3,4 prosenttia. Vienti Saksaan nousi 7,4 prosenttia ja vienti Yhdysvaltoihin 4,0 prosenttia. Yhdysvalloista tuli Saksan jälkeen kolmanneksi suurin vientimaa.

Kuvio 6. Tavaroiden ja palveluiden vienti maittain 2015, miljardia euroa

Kuvio 6. Tavaroiden ja palveluiden vienti maittain 2015, miljardia euroa

Tavaroiden ja palveluiden yhteenlaskettu vienti Venäjälle laski 29,3 prosenttia ja tuonti Venäjältä 28,6 prosenttia edellisvuodesta 6,2 miljardiin euroon. Venäjän kaupan alijäämä pieneni 1,7 miljardiin euroon, kun se vuonna 2014 oli 2,4 miljardia euroa. Vuodesta 2012 vienti Venäjälle on laskenut 42,6 prosenttia ja tuonti Venäjältä 42,5 prosenttia.

Kuvio 7. Tavaroiden ja palveluiden Venäjän-kauppa vuosina 2006-2015, miljardia euroa

Kuvio 7. Tavaroiden ja palveluiden Venäjän-kauppa vuosina 2006-2015, miljardia euroa

1.1.4 Ensitulo ja tulojen uudelleenjako

Vuonna 2015 Suomeen maksetut ensitulot olivat 14,7 miljardia euroa ja Suomesta ulkomaille maksetut ensitulot 13,5 miljardia euroa. Ensitulon tili oli 1,2 miljardia euroa ylijäämäinen. Ensitulon tilin ylijäämä oli edellisvuoden tasolla.

Ensitulon tili koostuu palkansaajakorvauksista, sijoitustuloista ja muusta ensitulosta. Näistä merkittävin erä oli sijoitustulot, joita maksettiin Suomeen nettomääräisesti 0,7 miljardia euroa. Vuonna 2015 Suomeen maksetut sijoitustulot olivat 13,2 miljardia euroa. Suomesta ulkomaille maksetut sijoitustulot olivat 12,5 miljardia euroa.

Tulojen uudelleenjaon tili oli 2,3 miljardia euroa alijäämäinen (-2,5 miljardia euroa vuonna 2014). Tulojen uudelleenjaon tilillä Suomeen maksettiin 1,1 miljardia euroa ja Suomesta 3,4 miljardia euroa.

1.2 Rahoitustase ja ulkomainen varallisuusasema

Vuoden 2015 aikana Suomeen tuotiin ulkomaista pääomaa nettomääräisesti 2,0 miljardia euroa eli sijoitusvirta ulkomailta Suomeen oli suurempi kuin sijoitukset Suomesta ulkomaille. Suomen ulkomainen nettovarallisuus vuoden 2015 lopussa oli 1,3 miljardia euroa, kun se vuotta aiemmin oli -5,4 miljardia euroa. Ulkomainen nettovarallisuusasema kertoo ulkomaisten saamisten ja velkojen erotuksen.

Vuoden 2014 nettovelka kääntyi nettosaamiseksi vuoden 2015 aikana ja samalla vuodesta 2010 alkanut ulkomaisen nettovarallisuuden lasku päättyi. Vuoden 2015 lopussa Suomella oli ulkomaisia saamisia yhteensä 701,8 miljardia euroa ja velkoja 700,5 miljardia euroa. Vuoden 2015 aikana hinnan muutokset kasvattivat Suomen nettovarallisuutta 5,0 miljardin euron verran.

Kuvio 8. Rahoitustase 2006–2015, miljardia euroa

Kuvio 8. Rahoitustase 2006–2015, miljardia euroa

1.2.1 Rahoitustase ja ulkomainen varallisuusasema sektoreittain

Eniten ulkomaisia saamisia ja velkoja vuoden 2015 lopussa oli muut rahalaitokset -sektorilla. Muilla rahalaitoksilla, joihin kuuluvat esimerkiksi pankit ja muut luottolaitokset, oli ulkomaisia saamisia 242,0 miljardia euroa ja velkoja 322,2 miljardia euroa. Sektorin nettovelkaa kasvatti lähinnä arvopaperisaamisten vähentyminen, mutta myös suoriin sijoituksiin liittyvät velat. Nettovelkaa puolestaan vähensi käteisraha- ja talletusvelkojen pienentyminen.

Keskuspankin nettosaamiset pysyivät edellisen vuoden tasolla ollen 34,4 miljardia euroa. Keskuspankin valuuttavaranto kasvoi hieman, mutta saamiset arvopaperisijoituksista sekä muista sijoituksista vähenivät.

Kuvio 9. Ulkomainen nettovarallisuus sektoreittain 2006–2015, miljardia euroa

Kuvio 9. Ulkomainen nettovarallisuus sektoreittain 2006–2015, miljardia euroa

Yritysten ulkomaiset saamiset kääntyivät nousuun ja myös velat jatkoivat kasvuaan. Yritysten ulkomainen nettovelka supistui vuoden aikana ja se oli vuoden lopussa 57,3 miljardia euroa. Yrityssektorilla oli vuoden lopussa saamisia 136,2 miljardia euroa ja velkoja 193,5 miljardia euroa. Suurin vaikutus yrityssektorin nettovelkaan oli käteisvaroihin ja talletuksiin liittyvien saamisten kasvulla.

Sosiaaliturvarahastojen ulkomainen nettovarallisuus jatkoi kasvuaan vuoden 2015 aikana ollen vuoden lopussa 122,1 miljardia euroa. Kasvua sektorilla oli nettomääräisesti 6,3 miljardia euroa, kun vuoden 2014 lopussa nettovarallisuus oli 115,8 miljardia euroa. Sosiaaliturvarahastot kasvattivat sijoituksiaan osakkeisiin ja sijoitusrahasto-osuuksiin.  

1.2.2 Arvopaperisijoitukset Suomesta ulkomaille

Ulkomaisiin arvopapereihin suuntautuneiden sijoitusten nettovirta eli ostojen ja myyntien erotus oli vuonna 2015 yhteensä -0,6 miljardia euroa. Sijoitukset ulkomaisiin osakkeisiin vähenivät 1,3 miljardilla eurolla, kun taas vuonna 2014 osake-omistukset kasvoivat 1,7 miljardilla eurolla. Ulkomaille rekisteröityjen sijoitusrahastojen rahasto-osuuksia hankittiin 2,6 miljardin euron arvosta, mikä on hieman enemmän kuin edellisvuonna. Sijoitukset pitkäaikaisiin joukkovelkakirjalainoihin vähenivät 2,6 miljardilla eurolla vuonna 2015, mikä on merkittävä suunnanmuutos verrattuna edellisvuoteen, jolloin ne kasvoivat 8,5 miljardilla eurolla.

Eniten pääomaa ulkomaille veivät Suomeen rekisteröidyt sijoitusrahastot, jotka kasvattivat sijoituksiaan ulkomaisiin arvopapereihin 3,3 miljardilla eurolla, mikä oli hieman vähemmän kuin edellisvuonna. Vakuutuslaitokset kasvattivat ulkomaisia arvopaperisijoituksiaan 2,7 miljardilla eurolla, josta merkittävä osa oli sijoituksia joukkovelkakirjalainoihin. Rahalaitokset (pl. keskuspankki) puolestaan vähensivät sijoituksiaan ulkomaisiin arvopapereihin 9,5 miljardilla eurolla vuonna 2015, kun edellisvuonna sijoitukset kasvoivat 7,6 miljardilla eurolla. Tämä johtui pääasiassa joukkovelkakirjalainoihin tehtyjen sijoitusten kotiuttamisesta.

Kuvio 10. Suomesta ulkomaille suuntautuneiden arvopaperisijoitusten kannat vuonna 2015 sijoitussektoreittain, miljardia euroa

Kuvio 10. Suomesta ulkomaille suuntautuneiden arvopaperisijoitusten kannat vuonna 2015 sijoitussektoreittain, miljardia euroa

Suomesta ulkomaille tehtyjen arvopaperisijoitusten markkina-arvo oli 291,9 miljardia euroa vuoden 2015 lopussa. Hinnanmuutokset vähensivät arvopaperisijoitusten markkina-arvoa 0,5 miljardilla eurolla vuoden aikana, kun taas valuuttakurssimuutosten myötä markkina-arvo kasvoi 7,9 miljardilla eurolla. Vastaavasti edellisvuonna arvopaperisijoitukset kasvoivat 11,5 miljardia euroa hinnanmuutosten ja 6,8 miljardia euroa valuuttakurssimuutosten ansiosta. Osakkeiden ja sijoitusrahasto-osuuksien arvoa hinnanmuutokset nostivat 1,4 prosentilla.

Kuvio 11. Suomesta ulkomaille suuntautuneiden arvopaperisijoitusten vuosimuutos 2006–2015, miljardia euroa

Kuvio 11. Suomesta ulkomaille suuntautuneiden arvopaperisijoitusten vuosimuutos 2006–2015, miljardia euroa

Ulkomailta Suomeen maksettiin arvopaperisijoituksiin liittyviä tuottoja yhteensä 6,0 miljardia euroa. Osinkotuloja ulkomailta Suomeen tuli 2,7 miljardia euroa, kun edellisvuonna vastaava luku oli 2,4 miljardia euroa. Korkotuloina ulkomailta Suomeen maksettiin hieman vähemmän kuin edellisenä vuonna eli 3,3 miljardia euroa.

1.2.3 Arvopaperisijoitukset ulkomailta Suomeen

Arvopaperivelat kasvoivat kokonaisuudessaan 6,4 miljardia euroa vuonna 2015. Tästä 2,2 miljardia euroa selittyy ulkomaisten sijoittajien uusilla sijoituksilla suomalaisiin arvopapereihin ja loput, 4,2 miljardia euroa, arvopapereiden arvon nousulla. Verrattuna vuoteen 2014 sijoitusvirta Suomeen supistui selvästi.

Yritysten arvopaperivelat kasvoivat kokonaisuudessaan 2,0 miljardia euroa 77,3 miljardista 79,4 miljardiin euroon. Ulkomaiset sijoittajat hankkivat suomalaisten yritysten osakkeita 0,4 miljardilla eurolla, kun edellisenä vuonna suomalaisten yritysten osakkeisiin sijoitettiin nettomääräisesti ulkomailta 4,6 miljardia euroa. Vuoden 2015 aikana myös suomalaisten yritysten osakkeiden arvo kasvoi, mikä kasvatti sijoituskantaa. Hinnanmuutokset kasvattivat yritysten osakevelkaa 7,9 prosentilla verrattuna vuoden 2014 lopun sijoituskantaan, kun samaan aikaan vertailuindeksi (OMX Helsinki CAP) nousi 11,7 prosenttia. Ulkomaiset sijoittajat lisäsivät sijoituksiaan yritysten liikkeeseen laskemiin joukkovelkakirjalainoihin 0,5 miljardin euron edestä, kun edellisenä vuonna niitä vähennettiin 4,1 miljardin euron verran.

Kuvio 12. Suomalaisten yritysten arvopaperivelka, sijoitusvirrat vuosina 2006–2015, miljardia euroa

Kuvio 12. Suomalaisten yritysten arvopaperivelka, sijoitusvirrat vuosina 2006–2015, miljardia euroa

Yritysten arvopaperivelasta yli 83 prosenttia on ulkomaalaisten sijoituksia osakkeisiin. Yritysten velkapapereihin suuntautuvat ulkomaiset sijoitukset muodostivat arvopaperivelasta alle 16 prosenttia.

Kuvio 13. Suomalaisten yritysten arvopaperivelka, sijoituskannat vuosina 2006–2015, miljardia euroa

Kuvio 13. Suomalaisten yritysten arvopaperivelka, sijoituskannat vuosina 2006–2015, miljardia euroa

Suomesta ulkomaille maksettiin osinkoja 3,4 miljardia euroa vuonna 2015, kun edellisvuonna ulkomaisille sijoittajille maksettujen osinkojen määrä oli 0,1 miljardia euroa vähemmän. Korkoja Suomesta ulkomaille maksettiin vain hieman vähemmän kuin edellisenä vuonna eli 4,5 miljardia euroa.

1.2.4 Suorat sijoitukset

Tässä julkistuksessa tarkastellaan ulkomaisia suoria sijoituksia bruttomääräisinä. Tällä tarkoitetaan sitä, että suoriin sijoituksiin sisältyviä konsernin sisäisiä ulkomaisia velkoja ja saamisia ei ole nettoutettu miltään osin. Suuntaperiaatteen mukaiset suorien sijoitusten vuoden 2015 tiedot julkaistaan 27.10.2016.

Suorien sijoitusten bruttosaamiset vuoden 2015 lopussa olivat 132,5 miljardia euroa ja vastaavat velat 121,3 miljardia euroa. Saamiset kasvoivat 5,4 miljardia euroa ja velat 14,5 miljardia euroa. Saamisissa sekä oman että vieraan pääoman ehtoiset erät kasvoivat, kun taas velkapuolen kasvu selittyy konsernin sisäisten velkojen voimakkaalla kasvulla.

Bruttomääräisesti tarkasteltuna suorien sijoitusten saamisten vuosien 2013–2014 lasku taittui ja saamisten kasvu on jatkunut myös vuoden 2016 alkupuoliskolla. Velat kasvoivat puolestaan historian korkeimmalle tasolle vuoden 2015 lopussa. Velkojen saamisia voimakkaamman kasvun seurauksena vuonna 2015 suoriin sijoituksiin liittyvä nettosaaminen lähes puolittui 11,2 miljardiin euroon edellisen vuoden 20,3 miljardiin euroon verrattuna.

Kuvio 14. Suorien sijoitusten bruttosaamiset ja —velat 2006–2015, miljardia euroa

Kuvio 14. Suorien sijoitusten bruttosaamiset ja —velat 2006–2015, miljardia euroa

Vuonna 2015 Suomelle kertyi tuottoja ulkomaisista suorista sijoituksista yhteensä 7,0 miljardia euroa, mikä on 1,6 miljardia euroa vähemmän kuin edellisenä vuonna. Suomesta ulkomaille tuottoja kirjautui 4,0 miljardia euroa, mikä on myös selvästi edellisvuotta vähemmän (2014: 5,1 miljardia euroa). Vuoden 2015 lopun bruttosaamisiin ja -velkoihin suhteutettuna Suomesta ulkomaille sijoitettujen varojen tuottoprosentti oli 5,3 ja ulkomaisten Suomesta saamien suorien sijoitusten tuotto 3,3 prosenttia, kun vastaavat luvut olivat 6,7 ja 4,8 prosenttia vuonna 2014.

Kuvio 15. Suorien sijoitusten saadut ja maksetut tuotot 2006–2015, miljardia euroa

Kuvio 15. Suorien sijoitusten saadut ja maksetut tuotot 2006–2015, miljardia euroa

Suoria sijoituksia oli lähinnä yritys- ja rahoitussektoreilla. Sektori määräytyy sijoitussuhteen kotimaisen osapuolen sektoritiedon perusteella. Ulkomaisten suorien sijoitusten veloista yrityssektorin osuus oli 79 prosenttia ja rahoitussektorin 20 prosenttia. Ulkomaisista saamisista yrityssektorin osuus oli 87 prosenttia ja rahoitussektorin 11 prosenttia.

Kuvio 16. Suorien sijoitusten bruttosaamiset 2015, (osuudet sektoreittain)

Kuvio 16. Suorien sijoitusten bruttosaamiset 2015, (osuudet sektoreittain)

1.2.5 Johdannaiset ja muut sijoitukset

Johdannaisiin liittyviä saamisia Suomella oli vuoden 2015 lopussa 100,3 miljardia euroa ja velkoja 97,1 miljardia euroa. Suurin osa johdannaisiin liittyvistä saamisista ja veloista oli pankkien hallussa. Vuoden 2014 lopusta johdannaissaamiset vähenivät 24,5 miljardia euroa ja velat 20,7 miljardia euroa.

Rahoitustaseen muihin sijoituksiin kuuluvat esimerkiksi lainat, talletukset, kauppaluotot sekä muu oma pääoma, joka koostuu omasta pääomasta, joka ei ole arvopaperimuotoista ja sisältää omistusosuudet kansainvälisissä järjestöissä, sivuliikkeissä sekä muissa yksiköissä, joilla ei ole erillistä oikeushenkilöllisyyttä. Muissa sijoituksissa Suomella oli vuoden 2015 lopussa saamisia 167,8 miljardia euroa ja velkoja 184,0 miljardia euroa, joista valtaosa oli keskuspankin, muiden pankkien sekä yritysten hallussa.

Muiden sijoitusten suurin muutos tapahtui käteisvaroissa ja talletuksissa, joiden velat laskivat 154,6 miljardista eurosta 137,3 miljardiin euroon.

Talletussaamisia Suomella oli vuoden 2015 lopussa 82,8 miljardia euroa ja velkoja 137,3 miljardia euroa. Lainoina saamisia oli 60,6 miljardia euroa ja velkoja 24,0 miljardia euroa.


Lähde: Maksutase ja ulkomainen varallisuusasema, Tilastokeskus

Lisätietoja: Tapio Kuusisto 029 551 3318, Saana Ranta-Ruona 029 551 3375, maksutase@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Ville Vertanen


Päivitetty 30.9.2016

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Maksutase ja ulkomainen varallisuusasema [verkkojulkaisu].
ISSN=2342-3463. 2015, 1. Vaihtotase alijäämäinen vuonna 2015, ulkomainen nettovarallisuusasema positiivinen . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 27.5.2019].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/mata/2015/mata_2015_2016-09-30_kat_001_fi.html