Tästä tilastosta on olemassa uudempi julkaisu

Tuorein julkaisu: Maksutase ja ulkomainen varallisuusasema 2018, syyskuu

Julkaistu: 15.3.2018

Vaihtotase ylijäämäinen, ulkomainen nettovarallisuusasema positiivinen

Vaihtotase oli ylijäämäinen vuoden 2017 viimeisellä neljänneksellä tavaroiden ja palveluiden viennin kasvaessa tuontia nopeammin. Palvelutase oli tasapainossa. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan koko vuoden 2017 vaihtotase kääntyi 1,6 miljardia euroa ylijäämäiseksi. Myös koko vuoden 2017 tavaroiden ja palveluiden vienti kasvoi selvästi. Viennin kasvu jatkui tammikuussa. Ulkomainen nettovarallisuusasema vahvistui vuoden 2017 viimeisellä neljänneksellä.

Vaihtotase ja tavaroiden ja palvelujen tase

Vaihtotase ja tavaroiden ja palvelujen tase

Vaihtotase

Vuonna 2017 vaihtotase oli 1,6 miljardia euroa ylijäämäinen. Vaihtotase kääntyi ylijäämäiseksi ensimmäisen kerran vuoden 2010 jälkeen. Vuoden 2017 viimeisellä neljänneksellä maksutaseen mukainen kauppatase oli ylijäämäinen ja palvelutase tasapainossa. Vuoden 2017 viimeisellä neljänneksellä ylijäämää kertyi myös ensitulon tililtä.

Tavarat ja palvelut

Maksutaseen mukainen kauppatase oli 0,4 miljardia euroa ylijäämäinen vuoden 2017 viimeisellä neljänneksellä. Edellisen vuoden vastaavalla neljänneksellä kauppatase oli 0,1 miljardia euroa alijäämäinen. Vuonna 2017 kauppatase vahvistui ja ylijäämää kertyi 2,2 miljardia euroa. Palvelutase oli tasapainossa vuoden 2017 viimeisellä neljänneksellä. Palvelutase vahvistui reilulla miljardilla eurolla vuoden 2017 aikana. Palvelutaseen vahvistumiseen vaikuttivat erityisesti liike-elämän palveluiden viennin kasvu ja rahoituspalveluiden tuonnin pieneneminen.

Maksutaseen mukainen tavaravienti nousi 15,4 miljardiin euroon vuoden 2017 viimeisellä neljänneksellä eli 10 prosenttia edellisen vuoden vastaavasta ajanjaksosta. Tavaratuonti nousi 15,0 miljardiin euroon, 6 prosenttia vuoden takaisesta. Maksutaseen mukainen vuoden 2017 tavaravienti oli 60 miljardia euroa ja se kasvoi 6,6 miljardia euroa eli 12 prosenttia verrattuna edelliseen vuoteen. Vuonna 2017 tavaratuonti kasvoi 10 prosenttia.

Vuoden 2017 viimeisellä neljänneksellä palveluvienti kasvoi 13 prosenttia ja palvelutuonti 2 prosenttia. Lopputuloksena sekä palveluvienti että palvelutuonti ylsivät kumpikin reiluun 7 miljardiin euroon ja näin ollen palvelutase oli tasapainossa. Palveluvienti, joka oli 26,3 miljardia euroa vuonna 2017, kasvoi lähes 2 miljardia euroa eli 8 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Palvelutuonti oli 27,4 miljardia euroa ja kasvoi 3 prosenttia verrattuna edelliseen vuoteen.

Maksutaseen mukaiset vienti- ja tuontiluvut palveluerittäin ja alueittain löytyvät tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa -tilastosta vuodesta 2015 alkaen. Tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa -tilastossa on myös eritelty Tullin lukuihin tehtävät lisäykset ja poistot, joiden avulla päästään maksutaseen mukaiseen tavarakauppaan.

Tavaroiden ja palveluiden aikasarjaan vuosille 2006–2013 on tehty muutos. Tuotannollisten palvelujen vientiin aiemmin lukeutunut tehtaattoman valmistuksen arvonlisä on tilastoitu tilastovuodesta 2006 alkaen tavaravienniksi. Vastaava muutos tehtiin vuodesta 2014 alkaen jo maaliskuussa 2017. Muutoksen seurauksena palveluviennin taso ennen vuotta 2014 laskee ja tavaraviennin taso nousee. Korjaus ei muuta tavaroiden ja palveluiden viennin yhteenlaskettua arvoa.

Ensitulo ja tulojen uudelleenjako

Ensitulon tili oli 1,5 miljardia euroa ylijäämäinen vuoden 2017 viimeisellä neljänneksellä. Ensitulon tili pitää sisällään Suomesta ulkomaille maksetut ja ulkomailta Suomeen maksetut palkansaajakorvaukset, sijoitustulot ja muun ensitulon. Ensitulon ylijäämä johtui pääasiassa sijoitustuloista, joihin luetaan  mm. pääomakorvaukset, kuten korot ja osingot. Sijoitustuloja maksettiin Suomeen nettomääräisesti 1,2 miljardia euroa vuoden 2017 viimeisellä neljänneksellä, mikä on 7 prosenttia vähemmän kuin samaan aikaan edellisenä vuonna. Vuonna 2017 ensitulon tilin ylijäämä oli 2,7 miljardia euroa, joka on 21 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna.

Tulojen uudelleenjaon tili oli 0,5 miljardia euroa alijäämäinen vuoden 2017 viimeisellä neljänneksellä. Alijäämä oli 20 prosenttia pienempi kuin edellisen vuoden vastaavana ajanjaksona. Vuonna 2017 tulojen uudelleenjaon tilin alijäämä oli 2 miljardia euroa, joka on 17 prosenttia pienempi alijäämä kuin edellisenä vuonna.

Vaihtotase ylijäämäinen tammikuussa 2018

Vaihtotase oli tammikuussa 0,3 miljardia euroa ylijäämäinen. Maksutaseen mukainen tavaraviennin arvo kasvoi 10 prosenttia vuodentakaisesta. Vaihtotaseen alaeristä maksutaseen mukainen kauppatase ja ensitulon tili olivat ylijäämäisiä. Palvelutase ja tulojen uudelleenjaon tili olivat alijäämäisiä.

Vaihtotase ja tavaroiden ja palvelujen tase, 12 kk liukuva summa

Vaihtotase ja tavaroiden ja palvelujen tase, 12 kk liukuva summa

Rahoitustase ja ulkomainen nettovarallisuusasema

Ulkomainen nettovarallisuusasema vahvistui

Vuoden 2017 neljännen neljänneksen lopussa Suomella oli bruttosaamisia ulkomailta 620,6 miljardia euroa ja bruttovelkoja ulkomaille 607,9 miljardia euroa. Ulkomainen nettovarallisuusasema oli siten positiivinen neljännen neljänneksen lopussa, kun saamisia oli 12,7 miljardia euroa velkoja enemmän. Nettovarallisuus vahvistui verrattuna edellisen vuosineljänneksen loppuun, jolloin ulkomainen nettovarallisuusasema oli 4,8 miljardia euroa. Sekä ulkomaiset saamiset että velat pienenivät neljännellä vuosineljänneksellä. Saamisista virtasi pääomaa pois 41,8 miljardia euroa, mutta muut arvonmuutokset, eli valuuttakurssi-, hinnan- ja muut muutokset, kasvattivat saamiskantaa 26,7 miljardia euroa. Velkoja vähennettiin 38,2 miljardia euroa, mutta velkojenkin osalta muut arvonmuutokset kasvattivat kantaa 15,2 miljardia euroa.

Sektoreittain tarkasteltuna ulkomaista varallisuusasemaa paransi vuoden 2017 neljännellä neljänneksellä eniten muut rahalaitokset- sektorin nettovarallisuusaseman paraneminen -152,3 miljardista eurosta -125,7 miljardiin euroon ja yrityssektorin nettovarallisuusaseman paraneminen -71,6 miljardista eurosta -62,2 miljardiin euroon. Suurimmat ulkomaiset nettosaamiset ovat sosiaaliturvarahastoilla, 137,8 miljardia euroa ja suurimmat ulkomaiset nettovelat muut rahalaitokset -sektorilla.

Ulkomainen nettovarallisuusasema neljänneksittäin

Ulkomainen nettovarallisuusasema neljänneksittäin

Pääomaa virtasi Suomeen suorina sijoituksina ja arvopaperisijoituksina

Vuoden 2017 neljännellä neljänneksellä pääomaa virtasi ulkomailta Suomeen nettomääräisesti 3,6 miljardia euroa, mikä heikensi ulkomaista nettovarallisuusasemaa. Sijoituslajeittain tarkasteltuna pääomaa virtasi Suomeen nettomääräisesti suorina sijoituksina ja arvopaperisijoituksina. Suomesta virtasi pääomaa ulkomaille eniten muina sijoituksina, eli esimerkiksi konsernin ulkopuolisina lainoina, talletuksina ja kauppaluottoina, nettomääräisesti 4,6 miljardia euroa.

Ulkomaisten suorien sijoitusten bruttosaamiset vuoden 2017 neljännen neljänneksen lopussa olivat 154,8 miljardia euroa ja vastaavat velat 112,8 miljardia euroa. Suorien sijoitusten nettovarallisuusasema oli siten positiivinen neljännen neljänneksen lopussa, kun saamisia oli 42,0 miljardia euroa velkoja enemmän. Suorien sijoitusten nettovarallisuusasema heikkeni neljännellä neljänneksellä, kun ulkomaisten suorien sijoitusten saamiset pienenivät velkojen kasvaessa maltillisesti. Suomen ulkomaisten suorien sijoitusten saamisia vähennettiin neljännellä neljänneksellä nettomääräisesti 2,6 miljardilla eurolla ja lisäksi saamisisiin liittyvät muut arvonmuutokset vähensivät bruttosaamisia neljännellä vuosineljänneksellä 1,8 miljardia euroa. Suorien sijoitusten velkoja lisättiin nettomääräisesti 1,0 miljardilla eurolla, mutta velkoihin liittyvät muut arvonmuutokset vähensivät bruttosaamisia neljännellä vuosineljänneksellä 0,9 miljardia euroa.

Arvopaperisijoitusten nettovarallisuusasema parantui vuoden 2017 neljännellä neljänneksellä, arvopaperisijoitusten saamisten kasvaessa ja velkakannan laskiessa. Arvopaperisaamisia oli vuoden 2017 viimeisen neljänneksen lopussa 314,9 miljardia euroa ja arvopaperivelkoja 308,5 miljardia euroa. Saamisia kasvattivat viimeisellä neljänneksellä arvonmuutokset, sillä rahoitustaloustoimien muodossa saamiset vähenivät. Arvopaperisaamiset kasvoivat osakkeissa ja sijoitusrahasto-osuuksissa. Sijoitusrahasto-osuuksien saamiset kasvoivat vahvasti myös aiempina neljänneksinä. Joukkovelkakirjasaamiset sen sijaan jatkoivat laskua myös viimeisellä neljänneksellä, jolloin joukkovelkakirjojen saamiskanta oli 127 miljardia euroa. Joukkovelkakirjasaamisia vähensivät sekä rahoitustaloustoimet että arvonmuutokset. Velkakanta laski edeltävästä neljänneksestä, mikä johtui pääasiassa arvonmuutoksista. Velkakanta osakkeissa ja sijoitusrahasto-osuuksissa yhteensä oli 117,9 miljardia euroa. Rahamarkkinapaperi- ja joukkovelkakirjavelka kasvoi ja oli viimeisen neljänneksen loppupuolella 190,6 miljardia euroa.

Neljännellä neljänneksellä rahoitustaloustoimet vähensivät Suomesta ulkomaille suuntautuvia muita sijoituksia, eli esimerkiksi konsernin ulkopuolisia lainoja, talletuksia ja kauppaluottoja, nettomääräisesti 10,5 miljardia euroa. Myös Suomeen suuntautuvista muista sijoituksista vähennettiin pääomaa, nettomääräisesti 15,0 miljardia euroa. Neljännen neljänneksen lopussa muiden sijoitusten saamisia oli 121,3 miljardia euroa ja velkoja 167,0 miljardia euroa.

Suomella oli johdannaisiin liittyviä nettosaamisia vuoden 2017 neljännen neljänneksen lopussa 0,9 miljardia euroa, joka on 0,6 miljardia euroa enemmän kuin kolmannen neljänneksen lopussa. Pääasiassa kansainvälisistä yritysjärjestelyistä johtuen sekä johdannaisiin liittyvät saamiset että velat ovat supistuneet huomattavasti vuoden takaiseen verrattuna. Saamiset ovat supistuneet 89,6 miljardista eurosta 20,5 miljardiin euroon ja velat ovat supistuneet 86,4 miljardista eurosta 19,6 miljardiin euroon.

Ulkomaisen varallisuusaseman tietojen tarkentuminen

Ulkomaisen varallisuusaseman tiedot ovat tarkentuneet vuosilta 2015-2017. Tarkentumisen yhteydessä on yhtenäistetty vaateiden käsittelyä rahoitustilinpidon kanssa ja tietopohjaa on laajennettu.

Rahoitustase tammikuussa 2018

Tammikuussa pääomaa virtasi nettomääräisesti Suomesta ulkomaille 2,1 miljardia euroa. Rahoitustaseen alaeristä pääomaa virtasi Suomesta ulkomaille nettomääräisesti eniten arvopaperisijoituksina, 5,0 miljardia euroa. Ulkomailta Suomeen pääomaa virtasi nettomääräisesti eniten muina sijoituksina, 1,9 miljardia euroa.


Lähde: Maksutase ja ulkomainen varallisuusasema, Tilastokeskus

Lisätietoja: Tapio Kuusisto 029 551 3318, Pauliina Turunen 029 551 2958, maksutase@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Ville Vertanen

Julkaisu pdf-muodossa (337,3 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Liitetaulukot

Laatuselosteet

Päivitetty 15.03.2018

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Maksutase ja ulkomainen varallisuusasema [verkkojulkaisu].
ISSN=2342-3463. tammikuu 2018. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 12.12.2018].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/mata/2018/01/mata_2018_01_2018-03-15_tie_001_fi.html