Tästä tilastosta on olemassa uudempi julkaisu

Tuorein julkaisu: Neljännesvuositilinpito 2019, 1. vuosineljännes

Bruttokansantuotteen nopea kasvu jatkui vuoden toisellakin neljänneksellä

Viitevuoden 2000 hinnoin lasketun bruttokansantuotteen volyymi lisääntyi huhti-kesäkuussa kausitasoitettuna 0,9 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Vuoden 2006 toiseen neljännekseen verrattuna bruttokansantuote oli 4,4 prosenttia suurempi.

Bruttokansantuotteen kasvu vuoden 2007 ensimmäisellä neljänneksellä pysyi 5,5 prosentissa vuoden takaisesta kun lähdeainestojen päivittymisen vaikutukset toimialoilla kumosivat toisensa. Kasvu edellisestä neljänneksestä tarkentui 0,7 prosenttiin kun se kesäkuussa oli 0,8 %.

Alkutuotanto, jalostus ja palvelut kasvoivat kaikki toisella neljänneksellä. Alkutuotannossa kasvu oli voimakkainta, yli 18 %. Jalostustoimialat kasvoivat 6,0 % vuoden takaisesta, nopeinta kasvu oli metalliteollisuudessa. Palvelut kasvoivat 3,4 %.

Työpäiviä oli toisella neljänneksellä saman verran kuin vuotta aiemmin.

Vuoden toisella neljänneksellä bruttokansantuote kasvoi Euroopan unionin tilastoviraston Eurostatin laatiman ennakon mukaan EU-alueella 0,5 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja se oli 2,8 prosenttia suurempi kuin viime vuoden vastaavana ajanjaksona.

Tuotanto

Viitevuoden 2000 hintoihin laskettu maatalouden arvonlisäyksen volyymi oli toisella neljänneksellä viisi prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin. Metsätalouden arvonlisäys kasvoi kokonaiset 16,5 %, missä näkyy ensimmäisen neljänneksen tapaan kantohintojen nousun innoittama markkinahakkuiden määrän voimakas kasvu.

Teollisuuden arvonlisäys oli vajaat 6 prosenttia suurempi kuin vuoden 2006 toisella neljänneksellä. Puu- ja paperiteollisuuden arvonlisäys kasvoi 2,5 prosenttia. Metalliteollisuuden (ml. elektroniikkateollisuus) arvonlisäys kasvoi yli 10 prosenttia vuoden takaisesta. Muun tehdasteollisuuden arvonlisäys kasvoi niinikään toisella neljänneksellä, lisäystä reilut 3 prosenttia.

Rakentamisessa arvonlisäys kasvoi huhti-kesäkuussa vajaat 7 prosenttia edellisestä vuodesta.

Kaupan arvonlisäyksen volyymi oli 5,4 prosenttia suurempi kuin edellisenä vuonna.

Kuljetus-, varastointi ja tietoliikennepalvelut laskivat toisella neljänneksellä vajaan prosentin. Kiinteistö- ja liike-elämän palveluissa kasvua oli vajaat 6 prosenttia vuoden takaisesta.

Tuonti, vienti, kulutus ja investoinnit

Kokonaiskysyntää ovat vuoden toisella neljänneksellä lisänneet kaikki kysyntäkomponentit; vienti, kulutus ja investoinnit. Viennin volyymi lisääntyi huhti-kesäkuussa 6,0 prosenttia vuoden takaisesta. Tuonnissa kasvua oli 1,6 prosenttia vaikkakin palvelujen tuonti väheni alustavien tietojen mukaan. Palvelujen tuonnin ja viennin tiedot saattavat tarkentua huomattavasti. Ensimmäisen neljänneksen tuonnin kasvu (tavarat ja palvelut yhteensä) tarkentui 4,2 prosenttiin kun se kesäkuun tiedoissa oli 3,2 %. Viennin kasvu tarkentui 4,9 prosenttiin kun se kesäkuussa oli 2,5 %.

Yksityisen kulutuksen volyymi kasvoi toisella neljänneksellä 2,4 prosenttia. Kasvu oli voimakkainta puolikestävissä kulutustavaroissa, joka sisältää mm. vaatteet ja jalkineet. Julkiset kulutusmenot kasvoivat 1,3 prosenttia.

Rakennusinvestoinnit lisääntyivät 7,6 prosentilla, voimakkainta kasvu oli muussa talorakentamisessa. Kone-, laite- ja kuljetusvälineinvestointien volyymi kasvoi 1,4 prosenttia. Yksityiset investoinnit lisääntyivät toisella neljänneksellä 6,4 prosenttia ja julkiset investoinnit reilun prosentin vuotta aiemmasta. Investoinnit yhteensä kasvoivat 5,7 % kun vuoden ensimmäisellä neljänneksellä kasvua oli 5,2 %.

Työllisyys, palkat ja kansantulo

Työllisyys parani vuoden toisella neljänneksellä työllisten määrän lisääntyessä 2,9 prosenttia edellisen vuoden vastaavasta neljänneksestä. Kansantaloudessa tehtyjen työtuntien määrä kasvoi 2,3 % vuoden takaisesta. Neljänneksellä oli työpäiviä saman verran kuin edellisenä vuonna. Työttömyysaste oli huhti-kesäkuussa Tilastokeskuksen työvoimatilaston mukaan 7,8 prosenttia. Viime vuoden vastaavana aikana työttömyysaste oli 9 prosenttia.

Kansantalouden nimellinen palkkasumma kasvoi huhti-kesäkuussa 5,5 prosenttia (ei sisällä työsuhdeoptioita). Toimintaylijäämä (netto), joka vastaa liikekirjanpidossa karkeasti liikevoittoa, lisääntyi käyvin hinnoin 4,3 prosenttia. Kansantulo (netto) oli käyvin hinnoin 3,9 prosenttia suurempi kuin edellisen vuoden vastaavana neljänneksenä.

Käytettävissä olleet tiedot

Neljänneksen ennakkotiedot perustuvat 3.9.2007 mennessä käytettävissä olleisiin tietoihin talouskehityksestä. Laatuseloste on saatavissa Tilastokeskuksen Internet-sivuilta http://www.tilastokeskus.fi/til/ntp/laa.html.

Vuositason tiedot vastaavat 12.7.2007 julkaistuja kansantalouden tilinpidon tietoja.

Vuoden 2007 kolmatta neljännestä koskevat kansantalouden tiedot julkaistaan 5.12.2007, jolloin myös aiempia neljänneksiä tarkistetaan.

Arvonlisäyksen neljännesvuosilaskenta uudistettu

Kansantalouden neljännesvuositilinpidossa on uudistettu arvonlisäyksen laskentamenetelmää. Toimialoittainen arvonlisäys lasketaan vähentämällä tuotoksesta välituotekäyttö. Kiinteähintaisissa (ts. volyymi) laskelmissa tuotos ja välituotekäyttö deflatoidaan erikseen ja kiinteähintainen arvonlisäys saadaan näiden lukujen erotuksena. Samalla on siirrytty kiinteästä perusvuodesta vaihtuvaan perusvuoteen, jossa perusvuotena on aina edellinen vuosi. Tiedot julkaistaan viitevuoden 2000 hinnoin ilmaistuina sarjoina, jotka on ketjutettu edellisen vuoden keskihinnoin lasketuista neljännesluvuista ns. Annual overlap-menetelmää käyttäen.

Laskentamenetelmästä johtuen yksittäisten toimialojen arvonlisäykset ovat hyvin volatiileja. Yksittäisen toimialan arvonlisäystietoon yhdeltä neljännekseltä on suhtauduttava hyvin varovasti. Toimialatiedot onkin nähtävä välivaiheena laskennassa, jossa pyritään mahdollisimman luotettavaan toimialojen arvonlisäysten summaan koko taloudelle.

Neljännesvuositilinpidon tietosisältö on laskettu osittain uudella menetelmällä neljänneksille 2000N1-2007N2. Viitevuoden hintaisten sarjojen laskennassa käytetyt luvut vuosille 2006 ja 2007 on laskettu suoraan edellisvuoden keskihintoihin annual overlap-menetelmän vaatimalla tavalla. Vuodet 2000-2005 on keskihintaistettu käyttämällä edellisten vuosien arvotietoja. Tästä johtuen viitevuoden 2000 hintaisten sarjojen neljänneksittäisiin muutosprosentteihin vuosien 2006 ja 2005 välisessä vertailussa (esim. 2006N1/2005N1) on suhtauduttava varovasti. Vuosimuutokset 2006/2005 ovat kuitenkin täysin vertailukelpoisia.

Vuotta 2000 vanhemmat vuodet on ketjutettu taaksepäin aiemmilla tiedoilla. Sarjat on täsmäytetty vuositilinpidon tasoihin.

Neljännesvuositilinpidon aikasarjauudistus on vielä kesken ja uuden menetelmän mukaisten aikasarjojen tarkistetut luvut tullaan julkaisemaan vuoden 2007 lopulla.

Vuodet 2005 ja 2006 ovat ennakollisia ja tarkentuvat vuositilinpidon seuraavan julkaisun yhteydessä 31.1.2008. Tarkempia tietoja kansantalouden tilinpidon uudistuksesta löytyy Tilastokeskuksen internetsivulta http://tilastokeskus.fi/til/vtp/vtp_2006-03-31_men_007.html.


Päivitetty 7.9.2007

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Neljännesvuositilinpito [verkkojulkaisu].
ISSN=1797-9749. 2. vuosineljännes 2007, Bruttokansantuotteen nopea kasvu jatkui vuoden toisellakin neljänneksellä . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 22.7.2019].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/ntp/2007/02/ntp_2007_02_2007-09-07_kat_001.html