Julkaistu: 12.12.2018

Oppilaitosten tutkintoon johtamaton aikuiskoulutus väheni vuonna 2017

Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan oppilaitosten tutkintoon johtamattoman koulutuksen järjestäminen väheni vuonna 2017. Opetusta annettiin vuonna 2017 runsas 5 miljoonaa tuntia, yli 12 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Myös osallistujien määrä (brutto-opiskelijamäärä) pieneni noin 2 miljoonaan, mikä on seitsemän prosentin vähennys edellisvuoteen verrattuna.

Oppilaitosten tutkintoon johtamaton aikuiskoulutus koulutustyypeittäin vuonna 2017

Koulutustyyppi Osallistumistapauksia (brutto) Naisia % Opetustunteja
Ammatillinen lisäkoulutus, ei oppisopimus 52 125 34 149 377
Ammatillinen lisäkoulutus, oppisopimus 1 122 65 13 661
Työvoimapoliittinen aikuiskoulutus 30 142 43 601 038
Työnantajan tilaama koulutus 169 908 46 294 646
Vapaana sivistystyönä järjestetty koulutus 1 576 800 72 2 728 282
Avoin ammattikorkeakouluopetus 40 262 66 744 583
Avoin yliopisto-opetus 1) 33 892 76 56 504
Muu koulutus 95 036 60 454 428
Yhteensä 1 999 287 68 5 042 519
1) Ei sisällä tietoja avoimesta yliopisto-opetuksesta yliopistojen itsensä toteuttamana.

Ammatillisessa lisäkoulutuksessa (ei oppisopimus), työvoimakoulutuksessa ja avoimessa ammattikorkeakouluopetuksessa annettujen opetustuntien määrä pieneni edellisvuodesta selvästi, noin 30 prosentilla vuonna 2017. Myös työnantajan tilaama koulutus väheni lähes neljänneksellä opetustuntien määrällä tarkasteltuna. Vapaana sivistystyönä järjestetyn koulutuksen opetustuntien määrä sen sijaan pysyi lähes samana (-1 prosentti) edellisvuoteen verrattuna.

Kaikista oppilaitosten tutkintoon johtamattoman koulutuksen opetustunneista runsas puolet annettiin vapaana sivistystyönä järjestettynä koulutuksena ja 15 prosenttia annettiin avoimena ammattikorkeakouluopetuksena. Työvoimapoliittinen aikuiskoulutus kattoi kaikista opetustunneista 12 prosenttia. Kaikista osallistujista lähes neljä viidestä opiskeli vapaana sivistystyönä järjestetyssä koulutuksessa ja lähes joka kymmenes työnantajan tilaamassa koulutuksessa.

Vapaana sivistystyönä järjestetyssä aikuiskoulutuksessa brutto-opiskelijamäärä oli vajaa 1,6 miljoonaa ja netto-opiskelijamäärä lähes 900 000. Brutto-opiskelijamäärään henkilö lasketaan opiskelijaksi (osallistujaksi) jokaisesta opiskelemastaan koulutuksesta. Opiskelija voi siten olla mukana opiskelijamäärässä useamman kerran kalenterivuoden aikana yhdessä tai useammassa oppilaitoksessa. Netto-opiskelijamäärässä henkilö on mukana vain kerran.

Opetustunteja kertyi vapaana sivistystyönä järjestetyssä koulutuksessa runsas 2,7 miljoonaa opetustuntia. Eniten opetusta kaikista tutkintoon johtamattoman aikuiskoulutuksen opetustunneista (28 prosenttia) annettiin kulttuurialalla, jossa suosituimpia olivat musiikin ja käsi- ja taideteollisuuden opintoalat. Suosittuja koulutusaloja olivat myös sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala, jossa kertyi 18 prosenttia opetustunneista, sekä humanistinen ja kasvatusala, jossa kertyi 17 prosenttia kaikista opetustunneista

Perusasteen opetuksessa muualla kuin peruskouluissa (lukioissa, kansanopistoissa, kansalaisopistoissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa) oli 4 160 opiskelijaa, joista 3 843 oli perusopetuksessa eli peruskoulun koko oppimäärää opiskelevia ja 317 lisäopetuksessa (10. lk) vuonna 2017.

Tarkempaa tietoa oppilaitosten aikuiskoulutuksesta löytyy tietokantataulukoista .


Lähde: Koulutustilastot. Tilastokeskus

Lisätietoja: Tarja Seppänen 029 551 3220, koulutustilastot@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma

Julkaisu pdf-muodossa (208,0 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Liitetaulukot

Laatuselosteet

Päivitetty 12.12.2018

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Oppilaitosten aikuiskoulutus [verkkojulkaisu].
ISSN=1799-4535. 2017. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 21.1.2019].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/oaiop/2017/oaiop_2017_2018-12-12_tie_001_fi.html