Laatuseloste: Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot

1. Tilastotietojen relevanssi

Tilastossa kuvataan tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijoita ja tutkinnon suorittaneita. Tilastossa on tietoja opiskelijoiden ja tutkinnon suorittaneiden iästä, alueellisesta liikkuvuudesta, kansalaisuudesta ja äidinkielestä. Perusasteen jälkeisellä koulutuksella tarkoitetaan lukiokoulutusta, ammatillista koulutusta, ammattikorkeakoulu- ja yliopistokoulutusta. Tietoja käytetään mm. koulutuksen suunnittelussa, tutkimuksessa ja arvioinnissa sekä kansainvälisissä koulutustilastoissa.

Opiskelijoilla tarkoitetaan tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijoita tilastovuoden 20.9. tilanteesta. Myös peruskoulun kirjoilla 20.9. olleet oppilaat lasketaan tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijoiksi. Ammatillisen koulutuksen tiedot ovat kalenterivuodelta vuodesta 2013 alkaen, näyttötutkintoon valmistavan ja oppisopimuskoulutuksen tiedot jo vuodesta 2004 alkaen. Ammatillisessa koulutuksessa on tapahtunut muutoksia vuodesta 2018 alkaen, siitä tarkemmin kohdassa 6.

Tutkinnon suorittaneet ovat tilastovuonna 1.1.-31.12. ylioppilastutkinnon, ammatillisen tutkinnon, ammattikorkeakoulututkinnon tai yliopistotutkinnon suorittaneita. Myös peruskoulun päättäneet lasketaan tutkinnon suorittaneiksi. Yksityiskohtaisemmat kuvaukset opiskelijoiden ja tutkintojen määritelmistä löytyvät kunkin koulutussektorin yhteydestä.

Tilastolain (23.4.2004/280, muut. 361/2013) mukaan valtion tilastotoimen tehtävänä on huolehtia yhteiskuntaolojen ja niiden kehitystä kuvaavien tilastojen laatimisesta yleistä käyttöä varten. Laki Tilastokeskuksesta (24.1.1992/48) osoittaa tehtävän kuuluvan Tilastokeskukselle. Tilastokeskuksen työjärjestyksen mukaan Väestö- ja elinolotilastot -tulosyksikkö tuottaa kyseisiä tilastoja mm. koulutuksesta.

2. Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus

Tilasto perustuu henkilöpohjaisiin (peruskoulukoulutuksessa oppilaitoksittaisiin) opiskelija- ja tutkintotietoihin, jotka Tilastokeskus on kerännyt sähköisesti koulutuksen järjestäjien kautta oppilaitoksilta, suoraan oppilaitoksilta tai korkeakoulujen valtakunnallisesta tietovarannosta. Aineistot ovat kokonaisaineistoja. Tilaston yhteydessä on tilastovuoteen 2012 saakka julkaistu myös ennakolliset opiskelijamäärät koulutussektoreittain. Tilastovuodesta 2013 alkaen ennakkotiedot opiskelijamäärästä on julkaistu Koulutuksen järjestäjät ja oppilaitokset -tilaston yhteydessä.

3. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus

Tietojen käsittelyprosessin aikana tilaston perustana olevien opiskelija- ja tutkintotietojen korkea laatu varmistetaan useiden erilaisten listaus- ja tilastollisten tarkistusohjelmien avulla sekä puhelintiedusteluilla ja vertailuilla aiempiin vastaaviin tilastoihin ja muihin tietolähteisiin.

4. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus

Tiedot vuodelta 2018 ovat lopullisia. Lopulliset tiedot ilmestyvät noin vuosi viiteajankohdan jälkeen. Tilasto ilmestyy vuosittain.

5. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys

Tilastosta julkaistaan tietoja Tilastokeskuksen verkkosivuilla. Tarkempia tietoja voi kysellä myös suoraan Koulutus, kulttuuri ja ajankäyttö -vastuualueelta, jossa tilasto laaditaan. Aineistosta on mahdollista tehdä tilauksesta erityisselvityksiä.

Lisää tietoa tilastossa käytetyistä käsitteistä löytyy tilaston nettisivuilta ja Tilastokeskuksen käsitetietokannasta.

Tilastoissa käytetyt luokitukset löytyvät Tilastokeskuksen verkkosivuilta. Kansallinen koulutusluokitus on otettu käyttöön Tilastokeskuksen ja opetushallinnon sopimuksella vuoden 2016 tilastoista lähtien. Luokitus pohjautuu Unescon International Standard Classification of Education 2011 (ISCED 2011) -luokitukseen.

6. Tilastojen vertailukelpoisuus

Vuonna 2018 keskeisin muutos koskee ammatillista koulutusta. 2018 voimaan tulleen lain (Laki ammatillisesta koulutuksesta 531/2017) mukaan ammatillista koulutusta ei enää jaotella nuorille suunnattuun opetussuunnitelmaperusteiseen ammatilliseen peruskoulutukseen ja aikuisille suunnattuun näyttötutkintoon valmistavaan koulutukseen. Tilaston taulukoinnissa ei myöskään enää käytetä jakoa ammatilliseen peruskoulutukseen ja ammatilliseen lisäkoulutukseen. Tässä tilastossa on ammatillisen koulutuksen opiskelijamäärät kalenterivuodelta, mutta ammatillisen koulutuksen tilastossa on käytössä myös poikkileikkausajankohdan 20.9. tiedot.

Opiskelijatietoja on tuotettu vaihtelevasti koulutussektorista riippuen. Kaikki perusasteen jälkeiset koulutussektorit kattava henkilöpohjainen opiskelijatiedonkeruu aloitettiin vuonna 1999. Tutkintotietoja on saatavissa tutkintorekisteristä vuodesta 1971 lähtien. Peruskouluista aikasarjatietoa on saatavissa 1980-luvulta lähtien. Eri vuosien vertailtavuuteen vaikuttavat tilastoinnissa ja koulutusjärjestelmässä tapahtuneet muutokset.

7. Selkeys ja eheys/yhtenäisyys

Tilastotiedot perustuvat samoihin tietolähteisiin ja ne on laadittu samoja periaatteita noudattaen kuin Tilastokeskuksen koulutussektoreittain (esi- ja peruskouluopetus, lukiokoulutus, ammatillinen koulutus, ammattikorkeakoulukoulutus ja yliopistokoulutus) laaditut tilastot.


Lähde: Koulutustilastot, Tilastokeskus

Lisätietoja: Heli Hiltunen 029 551 3314, koulutustilastot@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma


Päivitetty 28.11.2019

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-7644. 2018, Laatuseloste: Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 14.12.2019].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/opiskt/2018/opiskt_2018_2019-11-28_laa_001_fi.html