Käsitteet ja määritelmät

Aineopiskelija

Oppilaitosten aikuiskoulutustilastossa aineopiskelijalla tarkoitetaan opiskelijaa, joka opiskelee yksittäistä peruskoulun tai lukion opetussuunnitelmaan kuuluvaa oppiainetta, ei peruskoulun tai lukion koko oppimäärää.

Erityinen tuki

Peruskoulun erityisopetustilastossa sekä esi- ja peruskouluopetustilastossa erityinen tuki tarkoittaa oppilaan tukea, josta on tehty kirjallinen erityisen tuen antamista koskeva päätös. Erityistä tukea annetaan niille oppilaille, joille kasvun, kehityksen ja oppimisen tavoitteiden toteuttaminen ei toteudu riittävästi muilla tukitoimilla. Erityinen tuki järjestetään joko yleisen tai pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä ja se muodostuu erityisopetuksesta ja muusta tuesta.

Ennen erityisen tuen päätöstä kuullaan oppilasta ja hänen huoltajaansa sekä tehdään pedagoginen selvitys, johon sisältyy arvio erityisen tuen tarpeesta. Päätös tarkistetaan ainakin toisen vuosiluokan jälkeen ja ennen seitsemännelle luokalle siirtymistä. Erityisen tuen oppilaalle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma.

Oppimisen ja koulukäynnin tuki voidaan jakaa yleiseen, tehostettuun ja erityiseen tukeen. Mikäli yleinen tuki ei riitä, annetaan tehostettua tukea. Ja mikäli tehostettu tuki ei riitä, annetaan erityistä tukea. Aiempien vuosien (1995-2010) erityisopetukseen otetut ja siirretyt peruskoulun oppilaat rinnastetaan erityisen tuen oppilaisiin.

..

Erityisopetus

Peruskoulun erityisopetustilastossa sekä esi- ja peruskouluopetustilastossa eri-tyisopetuksella tarkoitetaan opetusta, jota järjestettiin vuosina 1995-2010 erityisopetukseen otetuille ja siirretyille ja järjestetään vuodesta 2011 alkaen erityistä tukea saaville oppilaille vammaisuuden, sairauden, kehityksessä viivästymisen, tunne-elämän häiriön tai muun vastaavan erityisen syyn vuoksi. Erityisopetusta on myös osa-aikainen erityisopetus, jota oppilaan on mahdollista saada muun opetuksen ohessa, mikäli hänellä on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään.

Ammatillisen koulutuksen erityisopetustilastossa (vuodesta 1999 lähtien) erityisopetuksella tarkoitetaan opetusta, jota järjestetään vammaisuuden, sairauden, kehityksessä viivästymisen tai muun syyn vuoksi erityisiä opetus- tai oppilashuoltopalveluja tarvitseville opiskelijoille. Opiskelijalle tulee laatia ammatillisen koulutuksen lain velvoittama henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma.

Esiopetus

Peruskoulu- ja erityisopetustilastossa esiopetuksella tarkoitetaan peruskouluissa kirjoilla olevien esiopetusoppilaiden opetusta. Esiopetus on 6-vuotiaille, seuraavana vuonna koulunsa aloittaville lapsille tarkoitettua opetusta. Esiopetusta annetaan peruskoulujen esiluokkien lisäksi päiväkodeissa. Esiopetukseen osallistuminen on vapaaehtoista. Esiopetusoppilaissa on mukana myös erityistä tukea saavia oppilaita, joilla on pidennetty oppivelvollisuus.

Koulutus

Tässä koulutuksella tarkoitetaan tutkintoon johtavaa koulutusta.

Tutkintoon johtavalla (tutkintotavoitteisella) koulutuksella tarkoitetaan peruskoulun koko oppimäärään (peruskoulun päättötodistukseen), lukiokoulutuksen koko oppimäärään (ylioppilastutkintoon), International Baccalaureate-tutkintoon, Reifeprüfung-tutkintoon, European Baccalaureate-tutkintoon, gymnasieexamen-tutkintoon, ammatilliseen perustutkintoon, ammattitutkintoon, erikoisammattitutkintoon, ammattikorkeakoulututkintoon, ylempään ammattikorkeakoulututkintoon tai yliopistokoulutuksen tutkintoon johtavaa koulutusta.

Tutkintoon johtavaa koulutusta luokitellaan koulutusluokituksella.

Koulutusjärjestelmä

Suomen koulutusjärjestelmä muodostuu seuraavasti:

Esiopetusta annetaan Suomessa 6-vuotiaille lapsille yleensä päiväkodissa. Osa 6-vuotiaista saa esiopetusta peruskoulussa. Esiopetukseen osallistuminen on ollut pakollista vuodesta 2015 alkaen.

Perusopetus on koko ikäluokalle järjestettyä yleissivistävää koulutusta. Kaikki Suomessa vakinaisesti asuvat lapset ovat oppivelvollisia. Oppivelvollisuus alkaa sinä vuonna, jona lapsi täyttää seitsemän vuotta. Oppivelvollisuus päättyy, kun perusopetuksen oppimäärä (9-vuotinen peruskoulu) on suoritettu tai kun oppivelvollisuuden alkamisesta on kulunut 10 vuotta. Poikkeustapauksessa oppivelvollisuus voi vammaisuuden tai sairauden vuoksi alkaa jo kuusivuotiaana ja kestää 11 vuotta. Perusopetuksen päättötodistuksen samana tai edellisenä vuonna saanut voi halutessaan hakeutua lisäopetukseen (10. luokalle).

Perusasteen jälkeinen koulutus eli lukiokoulutus ja ammatillinen koulutus on toista astetta. Lukiokoulutus on ylioppilastutkintoon tähtäävää koulutusta. Se on laajuudeltaan 3-vuotista ja antaa yleisen jatko-opintokelpoisuuden. Ammatillinen koulutus voi olla joko oppilaitosmuotoista tai oppisopimuskoulutusta. Oppisopimuskoulutuksessa pääosa on työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä tapahtuvaa opiskelua, jota täydennetään tietopuolisilla opinnoilla oppilaitoksissa. Tutkinnot ovat 3-vuotisia ammatillisia perustutkintoja, jotka myös antavat yleisen jatko-opintokelpoisuuden ammattikorkeakouluun ja yliopistoon.

Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot ovat ammatillista lisäkoulutusta. Niitä ja myös ammatillisia perustutkintoja on mahdollista suorittaa ammattitaidon hankkimistavasta riippumattomassa näyttötutkinnossa, jossa osaamisensa voi osoittaa esim. näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen tai työkokemuksen pohjalta.

Ammattikorkeakoulututkinnot ovat laajuudeltaan 3,5–4,5 -vuotisia ja työkokemusta edellyttävät ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 1–1,5 -vuotisia. Yliopistojen alemmat korkeakoulututkinnot ovat laajuudeltaan 3-vuotisia ja ylemmät 2 vuotta pidempiä. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet voivat jatkaa opintojaan tutkijakoulutuksessa lisensiaatin- ja tohtorintutkintoon.

Koulutussektori

Oppilaitostilastoissa koulutus jaetaan seuraaviin koulutussektoreihin:

  • peruskoulukoulutus
  • lukiokoulutus
  • ammatillinen koulutus
  • ammattikorkeakoulukoulutus
  • yliopistokoulutus.

Lisäopetus

Peruskoulu- ja erityisopetustilastossa sekä oppilaitosten aikuiskoulutustilastossa peruskoulun lisäopetuksella tarkoitetaan perusopetuksen oppimäärän suorittaneille nuorille tarkoitettua vuoden mittaista, vapaaehtoista lisäluokkaa (10. luokkaa). Lisäopetuksen oppilaissa on mukana myös erityistä tukea saavia oppilaita, joilla on pidennetty oppivelvollisuus.

Oppilaitos

Oppilaitoksella tarkoitetaan sellaista hallinnollista yksikköä, jolla on rehtori tai muu johtaja, jonka palveluksessa ovat opettajat ja muu henkilökunta (työnantajan rooli), jolla on tilinpito- tai muu asiakirjojen laatimisvelvollisuus, jonka opiskelijoiksi opiskelijat rekisteröidään, jonka toimintaa laki tai asetus säätelee, joka noudattaa valtakunnallista opetussuunnitelmaa ja jota julkinen viranomainen rahoittaa tai valvoo. Oppilaitoksella ei tarkoiteta koulurakennusta tai toimipaikkaa. Uusi oppilaitos perustetaan, oppilaitos lakkautetaan tai yhdistetään toiseen oppilaitokseen koulutuksen järjestäjän (oppilaitoksen ylläpitäjän) tai viranomaisten päätösten perusteella.

Tilastokeskus on antanut kullekin oppilaitokselle oman yksilöivän oppilaitostunnuksen. Oppilaitoksia luokitellaan oppilaitostyyppiluokituksella.

Oppilas

Peruskoulu-, ainevalinta- ja erityisopetustilastossa peruskoulun oppilaita ovat kaikki peruskoulussa kirjoilla olevat oppilaat: esiopetusoppilaat, vuosiluokkien 1-9 oppilaat sekä lisäopetusoppilaat (10. luokan oppilaat).

Peruskoulun oppilasmäärätiedot kuvaavat ajankohtaa 20.9.

Peruskoulu

Esi- ja peruskouluopetus -, Ainevalinnat-, Erityisopetus- ja Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot -tilastoissa peruskouluilla tarkoitetaan oppilaitoksia, joissa annetaan yleissivistävää perusopetusta koko ikäluokalle (peruskoulun perusopetus, oppivelvollisuuskoulu). Peruskoulun käyvät kaikki 7-16-vuotiaat, oppivelvollisuusikäiset lapset. Peruskoulun suorittaminen kestää yhdeksän vuotta.

Peruskouluihin luetaan seuraaviin oppilaitostyyppeihin kuuluvat oppilaitokset:

11 Peruskoulut

12 Peruskouluasteen erityiskoulut

19 Perus- ja lukioasteen koulut.

Myös lukioissa ja kansanopistoissa on mahdollista opiskella peruskoulun koko oppimäärää tai peruskoulun aineopintoja, mutta niiden antama perusopetus on suunnattu oppivelvollisuusikää vanhemmille opiskelijoille (aikuisten perusopetus). Näitä oppilaitoksia ja opiskelijoita ei yleensä lasketa mukaan peruskouluja kuvaaviin tietoihin.

Peruskoulun päättäneet

Peruskoulutilastossa ja Koulutukseen hakeutuminen -tilastossa peruskoulun päättäneillä tarkoitetaan oppilaita, jotka ovat hyväksytysti suorittaneet peruskoulun koko oppimäärän ja saaneet peruskoulun päättötodistuksen. Peruskoulun koko oppimäärän voi suorittaa peruskoulussa, lukiossa ja kansanopistossa.

Peruskoulun päättötodistus

Peruskoulutilastossa peruskoulun päättötodistuksella tarkoitetaan todistusta, jonka saa peruskoulun koko oppimäärän hyväksytysti suorittanut oppilas. Peruskoulun päättötodistuksen voi saada peruskoulusta, lukiosta ja kansanopistosta. Muualla kuin peruskoulussa suoritettuja päättötodistuksia ei lasketa mukaan peruskoulutilaston päättötodistusten määrään.

Tehostettu tuki

Peruskoulun erityisopetustilastossa sekä esi- ja peruskouluopetustilastossa tehostettu tuki tarkoittaa oppilaan tukea, josta on tehty tehostetun tuen oppimissuunnitelma. Tehostettua tukea annetaan oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja (esimerkiksi tukiopetusta, osa-aikaista erityisopetusta, avustaja- tai tulkitsemispalveluja). Oppilaalle järjestettävä tuki kirjataan oppimissuunnitelmaan, joka laaditaan pedagogiseen arvioon perustuen yhteistyössä oppilaan ja hänen huoltajansa kanssa.

Tutkinto

Peruskoulutilastossa peruskoulun tutkintona voidaan pitää peruskoulun päättötodistusta. Peruskoulun päättötodistus on mahdollista suorittaa peruskoulussa, lukiossa ja kansanopistossa.

Vuosiluokka

Peruskoulu-, ainevalinta- ja erityisopetustilastossa peruskoulu jaetaan yhdeksään vuosiluokkaan, vuosiluokkiin 1-9. Näiden lisäksi lisäksi peruskouluun katsotaan kuuluvaksi myös peruskoulussa kirjoilla olevien esiopetusoppilaiden esiopetus ja peruskoulun lisäopetus (10. luokka).

Oppilaat tilastoidaan vuosiluokittain. Mikäli oppilaita (esim. joitakin erityisopetuksen oppilaita) ei pystytä kiinnittämään tietylle vuosiluokalle, heidät tilastoidaan ikäänsä vastaavalle vuosiluokalle.

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Esi- ja peruskouluopetus [verkkojulkaisu].
ISSN=1799-3709. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 20.11.2017].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/pop/kas.html

Jaa