Tästä tilastosta on olemassa uudempi julkaisu

Tuorein julkaisu: Sektoritilit neljännesvuosittain 2018, 4. vuosineljännes

1. Sektorikohtainen katsaus vuoden 2012 kolmannen neljänneksen tietoihin

1.1. Palkkojen ja saatujen sosiaalietuuksien kasvu nosti kotitalouksien käytettävissä olevaa tuloa

Kotitalouksien käytettävissä oleva tulo kasvoi vuoden 2012 kolmannella neljänneksellä 3,1 prosenttia edellisen vuoden vastaavasta neljänneksestä. Käytettävissä olevan tulon tärkeimmät komponentit ovat tulopuolella palkat, yrittäjä- ja omaisuustulot sekä sosiaalietuudet. Menoeristä suurimpia ovat maksetut verot ja sosiaaliturvamaksut. Vuoden takaisista luvuista käytettävissä olevaa tuloa kasvattivat erityisesti palkkojen kasvu 0,5 miljardilla ja saatujen sosiaalietuuksien kasvu 0,7 miljardilla eurolla.

Kuvio 1. Kotitaloussektorin oikaistun käytettävissä olevan tulon komponentit

Kuvio 1. Kotitaloussektorin oikaistun käytettävissä olevan tulon komponentit

Kun kotitalouksien käytettävissä olevaan tuloon lisätään saadut luontoismuotoiset sosiaaliset tulonsiirrot, saadaan kotitalouksien oikaistu käytettävissä oleva tulo, joka on OECD:n suosittelema taloudellisen hyvinvoinnin mittari. Luontoismuotoisilla sosiaalisilla tulonsiirroilla tarkoitetaan mm. koulutus-, terveys- ja sosiaalipalveluja. Oikaistu käytettävissä oleva tulo kasvoi 2,7 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan neljännekseen verrattuna.

Vuoden 2012 kolmannella neljänneksellä kotitalouksien säästämisaste oli 1,7 prosenttia käytettävissä olevasta tulosta. Vuosi sitten säästämisaste oli 2,3 prosenttia. Säästö saadaan vähentämällä käytettävissä olevasta tulosta kulutusmenot. Säästö voi olla myös negatiivinen, mikäli kotitalouksien kulutusmenot ovat suuremmat kuin käytettävissä oleva tulo. Kotitalouksien investointiaste vuoden 2012 kolmannella neljänneksellä oli 14,2 prosenttia käytettävissä olevasta tulosta. Vuosi sitten investointiaste oli hieman korkeampi 14,6 prosenttia. Suurin osa kotitalouksien investoinneista muodostuu asuntoinvestoinneista.

Kuvio 2. Kotitalouksien keskeiset tunnusluvut

Kuvio 2. Kotitalouksien keskeiset tunnusluvut

Kotitalouksia palvelevien, voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen maksamat palkat kasvoivat vuoden 2012 kolmannella neljänneksellä vajaat kaksi prosenttia vuoden takaa.

Tässä tilastossa kotitaloudet-sektori kattaa vain varsinaisen kotitaloussektorin S14. Sektori S15, kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt, lasketaan ja julkaistaan erikseen. Eurostatin julkaisussa kotitaloudet-sektori sisältää myös sektorin 15 tiedot. Toisena erona Eurostat julkaisee investointi- ja säästämisasteet bruttolukuina eli sisältäen kiinteän pääoman kulumisen. Tässä tilastossa käytetään nettotietoja eli kiinteän pääoman kuluminen on poistettu luvuista.

1.2. Yritysten voittoaste heikkeni vuoden takaa

Vuoden 2012 kolmannella neljänneksellä yritysten voittoaste, eli toimintaylijäämän osuus arvonlisäyksestä, oli 22,5 prosenttia. Vuosi sitten vastaava luku oli 23,7 prosenttia. Voittoaste laski voimakkaasti vuoden 2008 lopulla ja on kasvanut maltillisesti tämän jälkeen. Vuoden 2012 kuluessa trendi näyttää kääntyneen laskusuuntaan. Voittoaste määräytyy ensisijaisesti arvonlisäyksen kehityksen mukaan. Maksetut palkansaajakorvaukset kehittyvät tasaisemmin, joten heilahtelut arvonlisäyksessä näkyvät voitoissa. Yritysten investointiaste, eli kiinteään pääomaan tehtyjen investointien osuus arvonlisäyksestä, oli vuoden 2012 kolmannella neljänneksellä 22,6 prosenttia. Vuodentakainen luku oli hieman korkeampi 23,4 prosenttia.

Kuvio 3. Yrityssektorin keskeiset tunnusluvut

Kuvio 3. Yrityssektorin keskeiset tunnusluvut

Yritysten rahoitusasemaa kuvaava nettoluotonanto on ollut pitkään positiivinen. Tämä tarkoittaa, että yrityssektori kokonaisuutena on rahoittanut investointinsa oman ylijäämänsä avulla. Vuoden 2009 taantuman aikana yrityssektorin nettoluotonanto kasvoi, mikä voi johtua lainansaannin vaikeutumisesta tai vähäisemmästä lainanottohalukkuudesta. Vuoden 2012 kolmannella neljänneksellä yritysten nettoluotonanto oli 3 prosenttia bruttokansantuotteesta.

Rahoitus- ja vakuutussektorin vuoden 2012 kolmatta neljännestä sävytti matalan korkotason vaikutus. Matala korkotaso näkyi sektorin omaisuustuloissa ja -menoissa, jotka molemmat supistuivat vuodessa 14 prosenttia, sekä korkokatteen laskuna. Pienentynyt korkokate ja välituotekäytön kasvu painoivat sektorin arvonlisäystä, joka supistui 9 prosenttia vuoden takaisesta. Rahoitus- ja vakuutuslaitosten toimintaylijäämä eli voitot, supistuivat vuoden 2012 kolmannella neljänneksellä 20 prosenttia viime vuoden vastaavasta neljänneksestä. Supistumisesta huolimatta sektorin voittoaste oli 35 prosenttia. Toimintaylijäämässä ja voittoasteessa eivät näy oman arvopaperikaupan kautta syntyneet hallussapitovoitot ja -tappiot, vaan ne kuvaavat tuloa, joka muodostuu rahoituspalvelujen tarjoamisesta yleisölle. Rahoitusasemaltaan rahoitus- ja vakuutussektori on pääsääntöisesti luotonantaja, näin myös 2012 kolmannella neljänneksellä.

1.3. Julkisyhteisöjen alijäämä kasvoi edelleen

Julkisyhteisöjen sulauttamattomat tulot kasvoivat vuoden 2012 kolmannella neljänneksellä 0,5 miljardia euroa edellisen vuoden vastaavasta neljänneksestä. Sulauttamattomat menot kasvoivat vastaavasti 1,8 miljardia euroa. Tulojen ja menojen erotuksena julkisyhteisöjen alijäämä (nettoluotonotto) kasvoi 1,3 miljardia euroa edellisen vuoden vastaavasta neljänneksestä. Vuoden 2012 kolmannella neljänneksellä julkisyhteisöjen alijäämä (nettoluotonotto) oli 1,1 miljardia euroa. Julkisyhteisöt muodostuvat valtionhallinnosta, paikallishallinnosta sekä sosiaaliturvarahastoista.

Kuvio 4. Julkisyhteisöjen nettoluotonannon komponentit

Kuvio 4. Julkisyhteisöjen nettoluotonannon komponentit

Julkisyhteisöjen nettoluotonantoa vuodentakaisiin lukuihin verrattuna heikensivät erityisesti suuremmat maksetut sosiaalietuudet, jotka kasvoivat 0,7 miljardia euroa samalla, kun verotulot pysyivät likimain ennallaan ja omaisuustulot supistuivat hieman. Alijäämä kasvoi kaikilla alasektoreilla.

Julkisyhteisöjen sektoritilistä julkaistaan tarkempaa tilastoa, jossa alasektorit on eritelty: http://www.stat.fi/til/jtume/index.html .

1.4. Ulkomaankauppa kolmannella vuosineljänneksellä ylijäämäinen

Ulkomaat-sektorin eristä olennaisimpia ovat tavaroiden ja palveluiden vienti ja tuonti. Tavaroiden ja palvelujen käypähintainen vienti Suomesta ulkomaille oli 19,2 miljardia euroa vuoden 2012 kolmannella neljänneksellä. Vienti pysyi edellisvuoden vastaavan neljänneksen tasolla. Vienti väheni perusmetalleissa ja kasvoi öljyjalosteissa ja sähkölaitteissa.

Kuvio 5. Ulkomaankaupan tavaroiden ja palveluiden taseen komponentit (ulkomaat-sektorin näkökulmasta)

Kuvio 5. Ulkomaankaupan tavaroiden ja palveluiden taseen komponentit (ulkomaat-sektorin näkökulmasta)
Huom: Ulkomaat-sektorin luvut voivat poiketa Suomen Pankin julkaisemista maksutaseluvuista johtuen erilaisista laskenta-aikatauluista. Tämä pätee erityisesti tuoreimpiin vuosineljänneksiin.

Käypähintainen tuonti Suomeen oli 18,7 miljardia kolmannella neljänneksellä. Yhteensä tuonnin arvo pieneni 0,1 mrd. euroa. Tavaroiden tuonti väheni 0,4 mrd. euroa ja palveluiden tuonti kasvoi 0,3 mrd. euroa. Tuonti väheni eniten moottoriajoneuvojen ja lisääntyi raakaöljyn ja maakaasun osalta. Viennin ja tuonnin erotuksena muodostuva tavaroiden ja palveluiden tase oli noin 500 miljoonaa ylijäämäinen vuoden 2012 kolmannella neljänneksellä.

1.5. Käytetyt tiedot ja menetelmät

Julkaisun tiedot perustuvat 12.12.2012 mennessä käytettävissä olleisiin lähdeaineistoihin. Vuosien 1999–2011 tiedot vastaavat kansantalouden tilinpidon vuosittaisia sektoritilejä. Neljännesvuositiedot tarkentuvat lähdeaineistojen päivittyessä. Voimakkaimpia revisiot ovat viimeisten 2–3 vuoden osalta, koska vuositilinpidon tiedot ovat tuolloin vielä ennakollisia.

Sektoritilien neljännesvuosijulkaisussa säästämisaste, voittoaste ja investointiaste ovat nettomääräisiä, eli kiinteän pääoman kuluminen on poistettu luvuista. Tunnusluvut on tässä tilastossa laskettu seuraavasti:

Kotitalouksien säästämisaste = B8N / (B6N+D8R)

Kotitalouksien investointiaste = P51K / (B6N+D8R)

Yritysten voittoaste = B2N / B1NPH

Yritysten investointiaste = P51K / B1NPH


Lähde: Sektoritilit, Tilastokeskus

Lisätietoja: Jesse Vuorinen 09 1734 3363, Erkki Lääkäri 09 1734 3355, skt.95@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Leena Storgårds


Päivitetty 4.1.2013

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Sektoritilit neljännesvuosittain [verkkojulkaisu].
ISSN=2243-4976. 3. vuosineljännes 2012, 1. Sektorikohtainen katsaus vuoden 2012 kolmannen neljänneksen tietoihin . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 23.5.2019].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/sekn/2012/03/sekn_2012_03_2013-01-04_kat_001_fi.html