Tästä tilastosta on olemassa uudempi julkaisu

Tuorein julkaisu: Sektoritilit neljännesvuosittain 2019, 2. vuosineljännes

1. Sektorikohtainen katsaus vuoden 2015 toisen vuosineljänneksen tietoihin

1.1 Kotitalouksien tulot olivat hieman kulutusmenoja suuremmat

Kotitalouksien käytettävissä oleva tulo kasvoi vuoden 2015 toisella vuosineljänneksellä 0,3 prosenttia edellisen vuoden vastaavasta neljänneksestä. Käytettävissä olevan tulon tärkeimmät komponentit ovat tulopuolella saadut palkat, yrittäjä- ja omaisuustulot sekä saadut sosiaalietuudet. Menoeristä suurimpia ovat maksetut verot ja sosiaaliturvamaksut.

Vuodentakaisiin lukuihin verrattuna käytettävissä olevaa tuloa kasvattivat lähinnä palkkojen kasvu reilulla 0,2 miljardilla eurolla ja saatujen sosiaalietuuksien kasvu noin 0,4 miljardilla eurolla. Omaisuustulot pienenivät hieman, lähinnä osinkotulojen vähenemisen vuoksi, ja yrittäjätulot kasvoivat noin 0,2 miljardia euroa. Menopuolella maksetut tuloverot kasvoivat lähes 0,3 miljardia euroa ja maksetut sosiaaliturvamaksut kasvoivat reilun 0,1 miljardia euroa, muissa menoerissä ei tapahtunut merkittäviä muutoksia edellisen vuoden vastaavaan neljännekseen verrattuna. Sekä korkotulot että -menot pienenivät edelleen hieman.

Kun kotitalouksien käytettävissä olevaan tuloon lisätään saadut luontoismuotoiset yhteiskunnalliset tulonsiirrot, saadaan kotitalouksien oikaistu käytettävissä oleva tulo, joka on OECD:n suosittelema taloudellisen hyvinvoinnin mittari. Luontoismuotoisilla yhteiskunnallisilla tulonsiirroilla tarkoitetaan mm. koulutus-, terveys- ja sosiaalipalveluja, jotka julkisyhteisöt sekä kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt tuottavat. Vuoden 2015 toisella vuosineljänneksellä oikaistu käytettävissä oleva tulo kasvoi käypähintaisesti 0,9 prosenttia ja hintamuutoksista puhdistettuna 0,3 prosenttia edellisen vuoden vastaavasta neljänneksestä. Oikaistun käytettävissä olevan tulon hintamuutoksista puhdistettua kehitystä kuvaava volyymi-indikaattori löytyy tämän julkaisun liitetaulukosta 3.

Kotitalouksien kausitasoitettu säästämisaste oli vuoden 2015 toisella vuosineljänneksellä 0,1 prosenttia. Edellisellä vuosineljänneksellä se oli 0,5 prosenttia. Säästö saadaan vähentämällä käytettävissä olevasta tulosta kulutusmenot. Säästö on positiivinen, mikäli kotitalouksien kulutusmenot ovat pienemmät kuin käytettävissä oleva tulo. Kotitalouksien kausitasoitettu investointiaste vuoden 2015 toisella vuosineljänneksellä oli 10,4 prosenttia käytettävissä olevasta tulosta eli käytännössä sama kuin edellisen vuosineljänneksen vastaava tieto, joka oli 10,3 prosenttia. Suurin osa kotitalouksien investoinneista muodostuu asuntoinvestoinneista.

Kotitalouksia palvelevien voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen maksamat palkansaajakorvaukset pienenivät 1 prosentin vuodentakaiseen neljännekseen verrattuna.

Tässä tilastossa kotitaloudet -sektori kattaa vain varsinaisen kotitaloussektorin S14. Sektori S15, kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt, lasketaan ja julkaistaan erikseen. Eurostatin julkaisussa kotitaloudet -sektori sisältää myös sektorin S15 tiedot. Toinen ero Eurostatin julkaisuun on kiinteän pääoman kulumisen huomioimisessa. Eurostat julkaisee investointi- ja säästämisasteet bruttolukuina eli sisältäen kiinteän pääoman kulumisen. Tässä tilastossa käytetään nettotietoja eli kiinteän pääoman kulumisen huomioiminen pienentää säästämis- ja investointiasteita.

1.2 Yrityssektorin voittoaste heikkeni

Vuoden 2015 toisella vuosineljänneksellä yritysten kausitasoitettu voittoaste heikkeni yhdellä prosenttiyksiköllä päätyen 23 prosenttiin. Voittoasteella tarkoitetaan toimintaylijäämän osuutta arvonlisäyksestä. Voittoaste heikkeni, koska yrityssektorin palkkamenot kasvoivat arvonlisäystä enemmän.

Yritysten investointiaste, eli kiinteään pääomaan tehtyjen investointien osuus yrityssektorin arvonlisäyksestä, on ollut viime vuosina laskusuunnassa, mutta viimeisten kahden vuosineljänneksen aikana lasku näyttää seisahtuneen. Vuoden 2015 toisella vuosineljänneksellä investointiaste oli aavistuksen edellistä vuosineljännestä korkeammalla 24,6 prosentissa.

1.3 Rahoitus- ja vakuutuslaitosten voitot kasvoivat

Sektorin arvonlisäys nousi vajaat kaksi prosenttia viime vuoden vastaavasta neljänneksestä tuotoksen noustessa hieman välituotekäyttöä enemmän. Sektorin palkansaajakorvaukset kasvoivat arvonlisäystä vähemmän, jolloin sektorin voittoja kuvaava toimintaylijäämä kasvoi reilut neljä prosenttia. Arvonlisäys ja toimintaylijäämä kuvaavat tuloja, jotka syntyvät rahoituspalvelujen tarjoamisesta yleisölle. Niihin ei lueta omaisuustuloja tai arvopapereiden hallussapitovoittoja. Sektorin rahoitusasemaa kuvaava nettoluotonanto oli edellisvuoden lukemissa.

1.4 Julkisyhteisöjen rahoitusasema parani vuoden takaa

Julkisyhteisöjen sulautetut kokonaistulot kasvoivat 1,1 miljardia euroa viime vuoden vastaavasta neljänneksestä. Kokonaismenot kasvoivat 0,2 miljardilla eurolla. Julkisyhteisöt muodostuvat valtionhallinnosta, paikallishallinnosta sekä sosiaaliturvarahastoista. Sulautetuilla kokonaistuloilla ja -menoilla tarkoitetaan virtoja, joista on eliminoitu julkisyhteisöjen alasektoreiden välisiä eriä.

Kokonaistulojen ja -menojen erotuksena muodostuva, julkisyhteisöjen rahoitusasemaa kuvaava nettoluotonanto parani vajaalla miljardilla eurolla vuoden takaa. Tulopuolella rahoitusasemaa paransi erityisesti edellisvuotta suurempi verokertymä. Menoeristä maksetut sosiaalietuudet kasvoivat, mutta tulonsiirrot ja investoinnit vähenivät.

Alasektoreista valtion rahoitusasema parani, kun taas sosiaaliturvarahastojen rahoitusasema heikkeni. Paikallishallinnon rahoitusasema oli hieman edellisvuotta heikompi. Julkisyhteisöjen neljännesvuosittaisista sektoritileistä julkaistaan tarkempaa tilastoa, jossa alasektorit on eritelty.

1.5 Tuonnin supistuminen paransi vaihtotasetta

Ulkomaat-sektorin eristä olennaisimpia ovat tavaroiden ja palveluiden vienti ja tuonti. Käypähintainen vienti Suomesta ulkomaille oli 19,7 miljardia vuoden 2015 toisella vuosineljänneksellä. Vienti väheni 0,1 miljardilla eurolla (0,4 prosenttia) edellisvuoden vastaavasta neljänneksestä. Käypähintainen tuonti Suomeen oli 18,4 miljardia euroa. Vuoden takaisesta tuonnin arvo väheni vajaalla kahdella miljardilla eurolla (9,4 prosenttia). Tuonnin arvon laskuun vaikuttivat mm. kemianteollisuuden huoltoseisokit sekä öljytuotteiden hinnan lasku.

Tuonnin supistumisen takia tavaroiden ja palveluiden tase parani vuoden takaa. Vaihtotasetta kohensi lisäksi se, että ulkomailta Suomeen maksetut omaisuustulot kasvoivat enemmän kuin Suomesta ulkomaille maksetut. Tavaroiden ja palveluiden tase oli 1,8 miljardia euroa ylijäämäinen ja vaihtotase 2 miljardia euroa ylijäämäinen vuoden 2015 toisella vuosineljänneksellä.

Tämän tilaston luvut voivat erota maksutasetilastoinnin vastaavista luvuista näiden tilastojen erilaisten revisiokäytäntöjen vuoksi. Erityisesti maksutaseen vuosikyselyn tiedot saadaan sektoritileillä hyödynnettyä vasta vuoden 2016 puolella.

1.6 Käytetyt tiedot ja menetelmät

Neljännesvuositiedot tarkentuvat lähdeaineistojen päivittyessä. Voimakkaimpia revisiot ovat viimeisten 2–3 vuoden osalta, koska vuositilinpidon tiedot ovat tuolloin vielä ennakollisia. Neljänneksittäin tarkasteltuna suurempia revisioita syntyy toisen vuosineljänneksen julkaisussa syys–lokakuun vaihteessa sekä neljännen vuosineljänneksen julkaisussa maalis-huhtikuun vaihteessa. Nämä tarkentumiset johtuvat vuositilinpidon tietojen päivittymisestä. Tämän tilastojulkaisun tiedot perustuvat 15.9.2015 mennessä käytettävissä olleisiin lähdeaineistoihin. Vuosien 1999–2014 tiedot vastaavat pääsääntöisesti kansantalouden tilinpidon vuosittaisia sektoritilejä, joskin lähdeaineistojen päivittyminen voi aiheuttaa hieman eroja vuositilinpidon edelliseen julkaisuun.

Sektoritilien neljännesvuosijulkaisussa säästämisaste, voittoaste ja investointiaste ovat nettomääräisiä, eli kiinteän pääoman kuluminen on poistettu luvuista. Tunnusluvut on tässä tilastossa laskettu seuraavasti:

Kotitalouksien säästämisaste = B8N / (B6N+D8R)

Kotitalouksien investointiaste = P51K / (B6N+D8R)

Yritysten voittoaste = B2N / B1NPH

Yritysten investointiaste = P51K / B1NPH

Kotitalouksien oikaistun käytettävissä olevan tulon hintamuutoksista puhdistettua kehitystä mittaava volyymi-indikaattori ja sen muutosprosentit löytyvät tämän julkaisun liitetaulukosta 3. Tämä volyymi-indikaattori on laskettu käyttämällä Neljännesvuositilinpito-tilaston hintatietoja, joilla oikaistun käytettävissä olevan tulon komponentit on deflatoitu. Kotitalouksien käytettävissä oleva tulo on deflatoitu kotitalouksien kulutusmenojen implisiittisellä hintaindeksillä. Kotitalouksia palvelevien voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen kulutukselle löytyy myös hintatieto. Menetelmällisenä puutteena julkisyhteisöjen yksilölliset kulutusmenot joudutaan deflatoimaan julkisten kokonaismenojen hintaindeksillä tarkemman tiedon puuttuessa. Volyymiaikasarja on muodostettu annual overlap -menetelmällä.


Lähde: Sektoritilit, Tilastokeskus

Lisätietoja: Jesse Vuorinen 029 551 3363, Katri Soinne 029 551 2778, kansantalous.suhdanteet@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Ville Vertanen


Päivitetty 23.9.2015

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Sektoritilit neljännesvuosittain [verkkojulkaisu].
ISSN=2243-4976. 2. vuosineljännes 2015, 1. Sektorikohtainen katsaus vuoden 2015 toisen vuosineljänneksen tietoihin . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 22.11.2019].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/sekn/2015/02/sekn_2015_02_2015-09-23_kat_001_fi.html