2. Ulkomaisten suorien sijoitusten tilastointiuudistus

Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö (OECD) sekä Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) ovat julkaisseet uudet käsikirjansa koskien ulkomaisten suorien sijoitusten (OECD: Benchmark Definition of Foreign Direct Investment, 4th ed. [BD4]) sekä maksutaseen tilastojen laadintaa (IMF: Balance of Payments and International Investment Position Manual, 6th ed. [BPM6]). Suomessa on julkistettu uuden maksutasekäsikirjan mukaisia maksutaseen ja ulkomaisen varallisuusaseman tietoja 11.7.2014 alkaen. Ulkomaisten suorien sijoitusten tilastoinnin osalta uudistetun suuntaperiaatteen mukaiseen tilaston laadintaan siirrytään tilastovuodesta 2013 alkaen tämän julkistuksen yhteydessä 18.11.2014.

Globalisaation ja rahoitusmarkkinoiden sääntelyn lieventymisen myötä konsernien sisäiset omistus- ja rahoitusrakenteet ovat monimutkaistuneet ja tilastouudistus pyrkii vastaamaan tähän haasteeseen. Kansainväliset suorien sijoitusten tilastot kuvaavatkin nykyisin yhä enemmän edellä mainittua ilmiötä eivätkä ulkomaisia reaali-investointeja, kuten aiemmin. Niin kutsuttujen läpivirtaussijoitusten määrä suorissa sijoituksissa on merkittävästi lisääntynyt. Tilastointiuudistuksen myötä etenkin konsernien sisäisten holding- ja rahoitusyhtiöiden läpivirtaavan pääoman lukuja inflatoivaa vaikutusta on pyritty eliminoimaan siten, että vieraan pääoman sisaryrityseriä nettoutetaan uudistetun suuntaperiaatteen mukaisesti. Lisäksi pääoman perimmäisen lähdemaan eli perimmäisen suoran sijoittajan kotimaan tunnistaminen mahdollistuu ulkomailta Suomeen suuntautuvissa sijoituksissa.

Tilastointiuudistus aiheuttaa aikasarjakatkoksen suorien sijoitusten suuntaperiaatteen mukaisiin tilastoihin. Tilastokeskuksen verkkosivuilla julkaistuissa tiedoissa tilastovuotta 2013 edeltävältä ajalta suorat sijoitukset on esitetty edeltävän suuntaperiaatteen mukaan ja tilastovuodesta 2013 alkaen suorat sijoitukset on esitetty uudistetun suuntaperiaatteen mukaan. Tilastovuotta 2013 edeltävältä ajalta Suomen Pankki on arvioinut uudistetun suuntaperiaatteen mukaiset pääomakannat sekä sisaryrityserät vuosille 2009–2012 IMF:n CDIS-kyselyä (Coordinated Direct Investment Survey) varten. CDIS-kyselyn tiedot löytyvät IMF:n verkkosivuilta: http://cdis.imf.org/ . Vuoden 2008 osalta tiedot uudistetun suuntaperiaatteen mukaisista pääomakannoista ja sisaryrityseristä on esitetty Suomen Pankin BoF Online julkaisussa, jossa suoria sijoituksia koskevia tilastouudistuksia on myös käsitelty tarkemmalla tasolla ( http://www.suomenpankki.fi/fi/julkaisut/selvitykset_ja_raportit/bof_online/Documents/BoF_Online_04_2011.pdf ).

2.1 Tilastointimuutoksen vaikutukset julkaistaviin lukuihin

Suomesta ulkomaille suuntautuvien suorien sijoitusten kanta supistuu tilastointiuudistuksen myötä noin 6 %. Vastaavasti ulkomailta Suomeen suuntautuvien suorien sijoitusten kanta supistuu noin 10 %. Muutoksen kokonaisvaikutus on 6 937 milj. euroa sekä Suomesta ulkomaille että ulkomailta Suomeen suuntautuvissa sijoituksissa. Toisin sanoen supistava vaikutus on samansuuruinen molemmissa sijoitussuunnissa.

Taulukko 1. Yhteenveto Suomesta ulkomaille ja ulkomailta Suomeen suuntautuvista suorista sijoituksista vuonna 2013 nykyisen (BPM6/BD4) sekä aiemman (BPM5/BD3) tilastointikäsikirjan mukaan, sijoituskanta milj. euroa

  BPM6/BD4 BPM5/BD3 Uusi/Vanha (%)
Suorat sijoitukset Suomesta ulkomaille 106 896 113 833 94
Suorat sijoitukset ulkomailta Suomeen 63 153 70 090 90
Netto 43 743 43 743 100

Suorien sijoitusten kannan supistuminen selittyy muutoksella vieraan pääoman erien jaottelussa. Alla olevissa taulukoissa 2 ja 3 kuvataan tarkemmin, miten sisaryritysten välisten vieraan pääoman saamisten ja velkojen käsittely on muuttunut uudistettuun suuntaperiaatteeseen siirryttäessä. Suorien sijoitusten aineisto ei sisällä sisaryritysten välisiä oman pääoman sijoituksia, mistä johtuen tilastointiuudistuksella ei ole vaikutusta omaan pääomaan 1) .

Taulukko 2. Suomesta ulkomaille suuntautuvat suorat sijoitukset sekä nykyisen (BPM6/BD4) että aiemman tilastointitavan (BPM5/BD3) mukaan vuoden 2013 lopussa, sijoituskanta milj. euroa

  BPM6/BD4 BPM5/BD3
Suomesta ulkomaille suuntautuvat suorat sijoitukset 106 896 113 833
Oma pääoma 101 167 101 167
Vieras pääoma = 5 729 12 666
+ Saamiset suoran sijoituksen kohteilta 23 709 23 709
- Velat suoran sijoituksen kohteille (käänteiset sijoitukset) -17 292 -17 292
+ Saamiset ulkomaisilta sisaryrityksiltä   6 249
+ Saamiset ulkomaisilta sisaryrityksiltä, joiden perimmäinen määräysvalta Suomessa 3 366  
- Velat ulkomaisille sisaryrityksille, joiden perimmäinen määräysvalta Suomessa -4 054  

Aiemman suuntaperiaatteen mukaan kaikki vieraaseen pääomaan kuuluvat saamiset ulkomaisilta sisaryrityksiltä kirjattiin Suomesta ulkomaille suuntautuviin suoriin sijoituksiin (6 249 milj. euroa). Uudistetun suuntaperiaatteen mukaan taas Suomesta ulkomaille suuntautuviin sijoituksiin kirjataan vain ne vieraan pääoman saamiset ulkomaisilta sisaryrityksiltä, joissa perimmäinen määräysvalta on Suomessa (3 366 milj. euroa). Saamiset ulkomaisilta sisaryrityksiltä, joiden perimmäinen määräysvalta on ulkomailla (2 883 milj. euroa) siirretään käänteisiksi ulkomailta Suomeen suuntautuviksi sijoituksiksi.

Taulukko 3. Ulkomailta Suomeen suuntautuvat suorat sijoitukset sekä nykyisen (BPM6/BD4) että aiemman tilastointitavan (BPM5/BD3) mukaan vuoden 2013 lopussa, sijoituskanta milj. euroa

  BPM6/BD4 BPM5/BD3
Ulkomailta Suomeen suuntautuvat sijoitukset 63 153 70 090
Oma pääoma 55 191 55 191
Vieras pääoma = 7 962 14 899
+ Velat suoralle sijoittajalle 13 074 13 074
- Saamiset suoralta sijoittajalta (käänteiset sijoitukset) -6 691 -6 691
+ Velat ulkomaisille sisaryrityksille   8 516
+ Velat ulkomaisille sisaryrityksille, joiden perimmäinen määräysvalta ulkomailla 4 462  
- Saamiset ulkomaisilta sisaryrityksiltä, joiden perimmäinen määräysvalta ulkomailla -2 883  

Aiemman suuntaperiaatteen mukaan kaikki velat ulkomaisille sisaryrityksille luettiin ulkomailta Suomeen suuntautuviksi suoriksi sijoituksiksi (8 516 milj. euroa). Uudistetun suuntaperiaatteen mukaan ulkomailta Suomeen suuntautuviksi suoriksi sijoituksiksi kirjataan vain ne vieraaseen pääomaan kuuluvat velat ulkomaisille sisaryrityksille, joissa perimmäinen määräysvalta on ulkomailla (4 462 milj. euroa). Velat ulkomaisille sisaryrityksille, joiden perimmäinen määräysvalta on Suomessa (4 054 milj. euroa) siirretään käänteisinä sijoituksina Suomesta ulkomaille suuntautuviin sijoituksiin.

Siirrettävien erien yhteissumma, 6 937 milj. euroa (=2 883+4 054), kuvaa tilastoinnin muutoksen absoluuttista vaikutusta suorien sijoitusten kantoihin. Muutoksella ei kuitenkaan ole vaikutusta suorien sijoitusten nettoarvoon, joka on 43 743 milj. euroa sekä nykyisten että aiempien tilastointistandardien mukaisesti laskettuna (ks. taulukko 1).

2.2 Kaksi näkökulmaa ulkomaisiin suoriin sijoituksiin

Tilastouudistuksen myötä Maksutase ja ulkomainen varallisuusasema -tilastossa suorat sijoitukset ilmoitetaan bruttomääräisenä saamis/velkaperiaatteen mukaisesti tilastovuodesta 2013 alkaen ja luvut ovat saatavilla myös tätä edeltävältä ajalta. Vastaavasti Ulkomaiset suorat sijoitukset -tilastossa suorat sijoitukset esitetään uudistetun suuntaperiaatteen mukaisesti tilastovuodesta 2013 alkaen. Eriävistä esitystavoista johtuen Maksutase- ja Ulkomaiset suorat sijoitukset -tilastoissa esitetyt luvut eroavat toisistaan, mutta ovat kuitenkin yhtenevät.

Alla olevassa esimerkissä on tarkoitus havainnollistaa suuntaperiaatteen ja saamis/velkaperiaatteen eroavaisuuksia suorien sijoitusten tilastoinnissa Suomen ja ulkomaiden välisten sijoitusvirtojen avulla. Kuviossa 4 on esitetty suorat sijoitukset Suomesta ulkomaille sekä suuntaperiaatteen että saamis/velkaperiaatteen mukaan. Suomesta ulkomaille suuntautuvissa suorissa sijoituksissa konsernin emoyhtiö sijaitsee Suomessa ja sijoituskohteet (osakkuus-/tytäryhtiöt) ulkomailla.

Kuvio 4. Suorat sijoitukset Suomesta ulkomaille suuntaperiaatteen ja saamis/velkaperiaatteen mukaan, suorien sijoitusten virta

Kuvio 4. Suorat sijoitukset Suomesta ulkomaille suuntaperiaatteen ja saamis/velkaperiaatteen mukaan, suorien sijoitusten virta

Kuviossa 5 on esitetty ulkomailta Suomeen suuntautuvat sijoitukset sekä suuntaperiaatteen että saamis/velkaperiaatteen mukaan. Ulkomailta Suomeen suuntautuvissa suorissa sijoituksissa konsernin emoyhtiö sijaitsee ulkomailla. Vastaavasti sijoituskohteet (osakkuus-/tytäryhtiöt) sijaitsevat Suomessa.

Kuvio 5. Suorat sijoitukset ulkomailta Suomeen suuntaperiaatteen ja saamis/velkaperiaatteen mukaan, suorien sijoitusten virta

Kuvio 5. Suorat sijoitukset ulkomailta Suomeen suuntaperiaatteen ja saamis/velkaperiaatteen mukaan, suorien sijoitusten virta

Taulukossa 4 esitetään yhteenveto sijoitusvirroista Suomen ja ulkomaiden välillä. Tässä esimerkissä suuntaperiaatteen mukaan suoria sijoituksia suuntautuu Suomesta ulkomaille enemmän kuin ulkomailta Suomeen. Saamis/velkaperiaatteen mukaan Suomen saamiset ulkomailta kasvoivat 100 yksikköä. Vastaavasti Suomen velat ulkomaille kasvoivat 90 yksikköä.

Taulukko 4. Yhteenveto suuntaperiaatteen ja saamis/velka-periaatteen mukaisista suorien sijoitusten Suomen ja ulkomaiden välisistä sijoitusvirroista

Suuntaperiaate Saamis/velka-periaate
Suorat sijoitukset Suomesta ulkomaille 50 Saamiset 80+20=100
Suorat sijoitukset ulkomailta Suomeen 40 Velat 30+60=90
Netto 10 Netto 10

1) Määritelmällisesti oman pääoman sijoitukset sisaryritysten välillä on mahdollisia, jos ne oikeuttavat alle 10 prosentin osuuteen sijoituskohteena olevan yrityksen äänivallasta.

Lähde: Ulkomaiset suorat sijoitukset 2013, Tilastokeskus

Lisätietoja: Kristian Taskinen 029 551 2238, Laura Wallenius 029 551 2997, maksutase@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Leena Storgårds


Päivitetty 18.11.2014

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Ulkomaiset suorat sijoitukset [verkkojulkaisu].
ISSN=2342-3498. 2013, 2. Ulkomaisten suorien sijoitusten tilastointiuudistus . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 16.10.2019].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/ssij/2013/ssij_2013_2014-11-18_kat_002_fi.html