1. Ulkomaiset suorat sijoitukset vuonna 2017

Tässä katsauksessa tarkastellaan ulkomaisten suorien sijoitusten kehitystä vuonna 2017. Katsauksen eri osioissa on nostettu esiin lukujen tulkintaan vaikuttavia tekijöitä. Myös tilaston kuvauskohde on syytä huomioida lukuja käytettäessä.

Ulkomaisten suorien sijoitusten tilasto kuvaa lähinnä monikansallisten konsernien kotimaisten ja ulkomaisten yksiköiden välisiä rahoitustaloustoimia ja niistä syntyviä saamisia ja velkoja sekä kansainvälisiä yrityskauppoja. Ulkomaiset suorat sijoitukset -tilasto ei monissakaan tapauksissa kuvaa ulkomaisten tekemiä reaali-investointeja Suomeen. Jos esimerkiksi ulkomaisessa määräysvallassa oleva kotimainen yritys tekee tehtaan laajennusinvestoinnin Suomessa eikä saa tähän rahoitusta suoraan ulkomaiselta sijoittajalta, laajennusinvestoinnin arvosta ei kohdistu mitään suorien sijoitusten tilastoon. Lisää tässä katsauksessa käytettyjen käsitteiden määritelmiä löytyy tilaston kotisivulta: http://tilastokeskus.fi/til/ssij/kas.html

1.1 Suorat sijoitukset maailmanlaajuisesti

YK:n kauppa- ja kehitysjärjestön julkaiseman investointiraportin mukaan vuonna 2017 maailman suorien sijoitusten virrat supistuivat noin 23 prosenttia (UNCTAD: World Investment Report 2018). Sijoitusvirtojen supistuminen kohdistui erityisesti kehittyneisiin talouksiin suuntautuviin sijoituksiin. Kehittyviin maihin suuntautuneiden sijoitusten virrat pysyivät lähes ennallaan, kun kehittyneisiin maihin suuntautuneiden sijoitusten virrat supistuivat jyrkästi, noin 37 prosenttia.

Kuvio 1. Maailmanlaajuiset suorien sijoitusten virrat 2004–2017.

Kuvio 1. Maailmanlaajuiset suorien sijoitusten virrat 2004–2017.

Yhteenlaskettuna ulkomaisia suoria sijoituksia tehtiin vuonna 2017 maailmanlaajuisesti 1291 mrd. euroa, josta 644 mrd. euroa suuntautui kehittyneisiin maihin ja 605 mrd. euroa kehittyviin talouksiin. Maittain tarkasteltuna Yhdysvallat oli suurin suorien sijoitusten kohdemaa ennen Kiinaa ja Hong Kongia. Sijoittajamaista suurimpia olivat Yhdysvallat, Japani ja Kiina. (UNCTAD 2018).

YK:n kauppa- ja kehitysjärjestön investointiraportti ennustaa vuodelle 2018 suorien sijoitusten globaalien virtojen maltillista viiden prosentin kasvua. Odotettu kasvu perustuu muun muassa parantuneisiin talouskasvuennusteisiin, kansainvälisen kaupan kasvuun sekä yritysten positiiviseen tuloskehitykseen. Toisaalta riskejä suorien sijoitusten kasvun kehitykselle ovat kasvanut poliittinen epävarmuus, mahdollisesti lisääntyvä protektionismi sekä kansalliset verotusuudistukset. (UNCTAD 2018.)

Ulkomaiset suorat sijoitukset tulkitaan usein liian suoraviivaisesti reaali-investointeina, mutta näin ei vuonna 2014 julkistetun ETLA:n tutkimuksen mukaan useinkaan ole (ETLA 2014: Topias Leino ja Jyrki Ali-Yrkkö: How does foreign direct investment measure real investment by foreign owned companies). Läpivirtasijoitukset ja yritysten omistusmuutokset eivät useinkaan johda reaali-investointeihin sijoituksen kohdemaassa. Lisäksi, jos maassa jo toimivat ulkomaiset yritykset käyttävät investointiensa rahoitukseen kotimaisia rahoituskanavia, tämä ei näy ulkomaisena suorana sijoituksena. Lisäksi tulkintavaikeuksia tuo yritystoiminnan keskittyneisyys. Lukuisa määrä pieniä kasvuyrityksiin tehtyjä sijoituksia peittyy monikansallisen yrityksen normaaleihin konsernin sisäisiin rahoitusjärjestelyihin.

Kuvio 2. Ulkomaisten suorien sijoitusten virrat 2004–2017.

Kuvio 2. Ulkomaisten suorien sijoitusten virrat 2004–2017.
¹) Luvut vuodesta 2013 alkaen eivät ole täysin vertailukelpoisia vuosien 2004–2012 lukujen kanssa kansainvälisen tilastointistandardin muutoksista johtuen.

1.2 Suorat sijoitukset ulkomailta Suomeen

Suoria sijoituksia Suomeen tehtiin vuonna 2017 nettomääräisesti -0,6 mrd. euroa, mikä on selvästi vähemmän kuin vuonna 2016, jolloin Suomeen suuntautuvien suorien sijoitusten nettomääräinen virta oli 8,4 mrd. euroa. Negatiiviset suorat sijoitukset kertovat siitä, että sijoituskohteiden rahoitusvastuut sijoittajalle ovat suuremmat kuin sen rahoitussaamiset sijoittajaltaan. Vuonna 2017 sijoituksia tehtiin oman pääoman ehtoisiin eriin 4,4 mrd. euroa ja vieraan pääoman ehtoisiin eriin -5,1 mrd. euroa. Sijoitusten tason lasku johtuu yrityskauppojen määrän vähenemisestä. Oman pääoman arvo on tilastoitu pörssissä listattujen yritysten osalta markkina-arvon ja muiden yritysten osalta kirjanpitoarvon mukaan. Myös yrityskauppojen yhteydessä oman pääoman arvoa pyritään arvottamaan markkina-arvon mukaan, jonka määrityksessä hyödynnetään toteutunutta kauppahintaa.

Ulkomaisten suorien sijoitusten arvo vuoden 2017 lopussa oli yhteensä 73,5 mrd. euroa, josta oman pääoman osuus oli 69,8 mrd. euroa ja vieraaseen pääomaan luettavien sijoitusten arvo 3,6 mrd. euroa. Vuoden 2017 aikana ulkomaisten suorien sijoitusten arvo laski 3,0 mrd. euroa. Oman pääoman erien sijoituskanta kasvoi 0,2 mrd. euroa, mikä selittyy pääasiassa nettomääräisesti positiivisilla rahoitustaloustoimilla ja uudelleen sijoitetuilla voitoilla. Vieraan pääoman erien kanta puolestaan laski 3,2 mrd. euroa. Vieraan pääoman erien sijoituskannan lasku selittyy pääasiassa rahoitustaloustoimien muutoksella, joita ovat muun muassa hinnan muutokset sekä luokitusmuutokset. Luokitusmuutoksella tarkoitetaan esimerkiksi tilannetta, jossa suoran sijoituksen vastapuoli siirtyy esimerkiksi yrityskaupan seurauksena yritysryhmän ulkopuolelle. Tällöin sijoitus ei enää täytä suoran sijoituksen kriteereitä ja se luokitellaan maksutaseessa joko arvopaperisijoitukseksi tai muuksi sijoitukseksi.

Taulukko 1. Suorat sijoitukset ulkomailta Suomeen, mrd. euroa

  Yhteensä Oma pääoma Vieras pääoma
Sijoituskanta 31.12.2016 76,4 69,6 6,8
Rahoitustaloustoimet -2,6 2,5 -5,1
Uudelleen sijoitetut voitot 1,9 1,9 0,0
Valuuttakurssimuutokset -0,1 0,0 -0,1
Muiden arvostuserien muutokset -2,3 -4,2 1,9
Sijoituskanta 31.12.2017 73,5 69,8 3,6

Maittain tarkasteltuna Suomeen on tehty suoria sijoituksia erityisesti Ruotsista (35 % sijoituskannasta), Alankomaista (20 %), Luxemburgista (17 %) ja Tanskasta (8 %). Maaryhmittäin tarkasteltuna sijoitukset Suomeen tulevat pääosin EU:n alueelta, jonka yhteenlaskettu osuus sijoituskannasta vuonna 2017 oli 94 prosenttia. Euromaiden osuus sijoituskannasta oli 48 prosenttia. Tässä esitetyt osuudet on laskettu välittömän sijoittajan kotimaan mukaan. Todellisuudessa sijoituksia hallinnoidaan usein ulkomaisen tytäryhtiön kautta, jolloin perimmäinen valtaa käyttävä sijoittaja sijaitsee jossakin toisessa maassa. Näitä perimmäisen sijoittajan kotimaan mukaan laskettuja lukuja on tarkasteltu tarkemmin tämän katsauksen luvussa 1.5.

Kuvio 3. Suorat sijoitukset Suomeen välittömän sijoittajan maan mukaan 31.12.2017.

Kuvio 3. Suorat sijoitukset Suomeen välittömän sijoittajan maan mukaan 31.12.2017.

Toimialoittain tarkasteltuna Suomeen suuntautuvat ulkomaiset suorat sijoitukset kohdistuvat palvelualoista erityisesti muiden palveluiden yrityksiin (33 % kaikkien toimialojen sijoituskannasta) ja rahoitus- ja vakuutustoiminnan yrityksiin (16 %). Teollisuudessa eniten sijoituksia on tehty metalliteollisuuden (18 %) sekä kemianteollisuuden yrityksiin (11 %). Sijoituksen toimiala määräytyy kotimaisen yksikön toimialan mukaan. Tällöin rahoitusalan osuutta kasvattavat järjestelyt, joissa esimerkiksi suomalaista teollisuusyritystä hallinnoidaan ulkomailta käsin tätä tarkoitusta varten Suomeen perustetun rahoitusalalle luokiteltavan holding-yhtiön kautta.

Vuonna 2017 Suomeen suuntautuneista sijoituksista ulkomaisille sijoittajille kertyi tuottoja yhteensä 7,2 mrd. euroa, josta 4,7 mrd. euroa oli osinkoja ja 0,6 mrd. euroa korkoja. Tuotoista 1,9 mrd. euroa oli uudelleen sijoitettuja voittoja, jotka kuvaavat tiettynä vuonna oman pääoman kertyneiden ja omistajille maksettujen tuottojen välistä eroa. Uudelleen sijoitetut voitot 1,9 mrd. euroa kirjataan myös Suomeen suuntautuneiden sijoitusten virtoihin (ks. taulukko 1).

Ulkomaisille sijoittajille kertyneet tuotot suhteutettuna sijoituskannan arvoon kasvoivat edellisvuodesta. Vuonna 2017 tuotto suhteutettuna vuoden lopun sijoitusten arvoon oli 9,8 prosenttia, kun vuonna 2016 tuottoprosentti oli 7,9 ja vuonna 2015 tuottoprosentti oli 4,9. Eniten tuottoja euromääräisesti kertyi suurimmille sijoittajamaille eli Ruotsille 3,5 mrd. euroa, Alankomaille 1,2 mrd. euroa ja Luxemburgille 0,5 mrd. euroa.

1.3 Suorat sijoitukset Suomesta ulkomaille

Suomesta tehtiin suoria sijoituksia ulkomaille vuonna 2017 nettomääräisesti -0,3 mrd. euroa. Oman pääoman sijoituksia ulkomaille tehtiin nettomääräisesti 4,4 mrd. euroa mukaan lukien uudelleen sijoitetut voitot, ja vieraan pääoman sijoituksia tehtiin nettomääräisesti -4,7 mrd. euroa. Vuonna 2017 Suomesta ulkomaille tehtyjen suorien sijoitusten nettomäärä -0,3 mrd. euroa on huomattavasti pienempi kuin vuonna 2016, jolloin ulkomaille tehtiin suoria sijoituksia nettomääräisesti 23,6 mrd. euroa. Suomesta ulkomaille tehtyjen suorien sijoitusten tason lasku selittyy pääasiassa yrityskauppojen vähenemisellä edellisvuodesta.

Ulkomaille suuntautuvien suorien sijoitusten kannan arvo vuoden 2017 lopussa oli 102,7 mrd. euroa, josta oman pääoman osuus oli 114,5 mrd. euroa ja vieraaseen pääomaan luettavien sijoitusten arvo -11,8 mrd. euroa. Vuonna 2017 ulkomaille suuntautuvien suorien sijoitusten kanta laski hieman edellisvuodesta. Sijoituskannan pieni lasku 0,2 mrd. euroa selittyy osin muiden arvostuserien muutoksilla, jotka kohdistuivat erityisesti oman pääoman eriin. Muiden arvostuserien muutokset laskivat ulkomaisten saamisten arvoa yhteensä 0,6mrd. euroa. Muiden arvostuserien muutokseen kirjautuu ulkomailta omistettujen kohteiden arvonmuutos, joka perustuu markkina-arvon muutoksiin listatuissa yhtiöissä ja kirjanpitoarvoon listaamattomissa kohteissa. Muihin arvonmuutoksiin kirjataan myös sellaiset luokitusmuutokset, jotka johtuvat sijoitustyypin muuttumisesta. Esimerkiksi jos omistuksen oikeuttava äänivalta ulkomaisessa sijoituskohteessa laskee alle 10 prosentin, ei sijoitus enää täytä suoran sijoituksen kriteereitä ja se luokitellaan maksutaseessa joko arvopaperisijoituksesi tai muuksi sijoitukseksi.

Taulukko 2. Suorat sijoitukset Suomesta ulkomaille, mrd euroa

  Yhteensä Oma pääoma Vieras pääoma
Sijoituskanta 31.12.2016 102,8 110,2 -7,4
Rahoitustaloustoimet -0,5 4,2 -4,7
Uudelleen sijoitetut voitot 0,2 0,2 0,0
Valuuttakurssimuutokset 0,7 1,1 -0,4
Muiden arvostuserien muutokset -0,6 -1,2 0,6
Sijoituskanta 31.12.2017 102,7 114,5 -11,8

Maittain tarkasteltuna suorat sijoitukset Suomesta suuntautuvat erityisesti Alankomaihin (31% sijoituskannasta), Ruotsiin (26 %), Irlantiin (10 %) ja Ranskaan (3 %). Maaryhmittäin tarkasteltuna sijoitukset suuntautuvat pääosin EU:n alueelle, jonka yhteenlaskettu osuus sijoituskannasta vuoden 2017 lopussa oli 86 prosenttia. Euroalueelle kuuluvien maiden osuus ulkomaille suuntautuvien suorien sijoitusten sijoituskannasta oli 54 prosenttia.

Yllä lasketut osuudet on laskettu välittömän sijoituskohteen maan mukaan, jolloin mm. Aasian kasvavien talouksien osuus jää vähäiseksi. Suomesta ulkomaille suuntautuvista sijoituksista ei ole käytössä perimmäisen sijoituskohteen maan mukaisia tietoja, jolloin tarkempaa erittelyä lopullisesta sijoituskohteesta ei ole mahdollista esittää. Suuri osa kuitenkin esimerkiksi Benelux-maihin suuntautuvista sijoituksista liittyy globaalin yrityksen tai sen osan hallintaan ja itse tuotannollinen toiminta sijoittuu johonkin toiseen maahan.

Kuvio 4. Suorat sijoitukset Suomesta ulkomaille välittömän kohdemaan mukaan 31.12.2017.

Kuvio 4. Suorat sijoitukset Suomesta ulkomaille välittömän kohdemaan mukaan 31.12.2017.

Suomesta ulkomaille suuntautuvien suorien sijoitusten toimiala määräytyy suomalaisen sijoittajan toimialan mukaan. Toimialoittain tarkasteltuna Suomesta ulkomaille suuntautuvia suoria sijoituksia pitävät hallussaan teollisuuden toimialoista erityisesti metalliteollisuuden yritykset (31 % kaikkien toimialojen sijoituskannasta). Palveluiden toimialoista sijoituksia pitävät hallussaan erityisesti rahoitus- ja vakuutustoiminnan (20 %) sekä muiden palveluiden (11 %) yritykset. Palveluyritysten sijoitusten arvo pysyi lähes ennallaan verrattuna vuoteen 2017.

Vuonna 2017 ulkomaille suuntautuneista sijoituksista Suomeen kirjautui tuottoja yhteensä 8,0 mrd. euroa, joka on 1,3 mrd. euroa vähemmän kuin vuonna 2016. Vuoden 2017 tuotoista 7,4 mrd. euroa oli osinkoja, 0,4 mrd. euroa korkoja ja 0,2 mrd. euroa uudelleen sijoitettuja voittoja. Uudelleen sijoitetut voitot kirjataan myös Suomesta ulkomaille suuntautuneiden sijoitusten virtoihin (ks. taulukko 2).

Suomen saamat tuotot suhteutettuna ulkomaisten suorien sijoitusten kannan arvoon laskivat edellisvuodesta. Vuonna 2017 tuottoprosentti oli 7,8, kun vuotta aiemmin se oli 9,0. Eniten tuottoja Suomelle kertyi euromääräisesti Alankomaista 1,6 mrd. euroa ja Ruotsista 2,8 mrd. euroa.

1.4 Suorat sijoitukset maksutaseessa

Suomeen suuntautuneiden ulkomaisten suorien sijoitusten kannan arvo vuoden 2017 lopussa oli 73,5 mrd. euroa, ja vastaavien Suomesta ulkomaille suuntautuvien sijoitusten kannan arvo 102,7 mrd. euroa. Sekä Suomeen että ulkomaille suuntautuneiden sijoituskantojen arvot laskivat vuoden 2017 aikana. Suomeen suuntautuneiden sijoitusten kannan arvo laski enemmän ulkomaille suuntautuneiden sijoitusten arvo, minkä seurauksena suorien sijoitusten nettovarallisuusasema vahvistui hieman, kun suoriin sijoituksiin liittyvä nettosaaminen kasvoi 29,2 mrd. euroon edellisen vuoden 26,4 mrd. eurosta.

Erityisesti suorat sijoitukset parantavat yrityssektorin ulkomaista nettovarallisuusasemaa. Suoriin sijoituksiin liittyvä nettovarallisuusasema on sama myös Maksutase ja ulkomainen varallisuusasema -tilastossa, vaikkakin maksutaseen bruttoluvut eroavat tässä esitetyistä suuntaperiaatteen mukaisista luvuista (Maksutaseen eroavaa tilastointitapaa on tarkasteltu tarkemmin tilastovuoden 2013 katsauksen luvussa 2.2).

Kuvio 5. Ulkomaiset suorat sijoitukset 2004–2017.

Kuvio 5. Ulkomaiset suorat sijoitukset 2004–2017.
¹) Luvut vuodesta 2013 alkaen eivät ole täysin vertailukelpoisia vuosien 2004–2012 lukujen kanssa johtuen kansainvälisen tilastointistandardin muutoksista.

Tuottoja suorista sijoituksista kertyi ulkomailta Suomeen vuonna 2017 yhteensä 8,0 mrd. euroa ja Suomesta ulkomaille 7,2 mrd. euroa. Nämä omaisuustulot kirjautuvat Suomen vaihtotaseen ensitulon erään ja niiden nettovaikutus Suomen vaihtotaseeseen oli +0,8 mrd. euroa vuonna 2017. Suorien sijoitusten nettotuotot laskivat selkeästi edeltävästä vuodesta, mikä johtui yhtäällä ulkomaille maksettujen, eli Suomeen suuntautuneiden suorien sijoituksien, tuottojen kasvusta ja toisaalta Suomeen maksettujen tuottojen vähenemisestä.

Kuviosta 6 voidaan nähdä, että suoriin sijoituksiin liittyvät tuotot ovat parantaneet Suomen vaihtotasetta koko tarkastelujakson 2004–2017 ajan. Suorista sijoituksista Suomen saamat vuotuiset tuotot ovat vaihdelleet 5,2 ja 8,9 mrd. euron välillä.

Kuvio 6. Ulkomaisten suorien sijoitusten tuotot 2004–2017.

Kuvio 6. Ulkomaisten suorien sijoitusten tuotot 2004–2017.
¹) Luvut vuodesta 2013 alkaen eivät ole täysin vertailukelpoisia vuosien 2004–2012 lukujen kanssa johtuen kansainvälisen tilastointistandardin muutoksista.

1.5 Sijoitukset perimmäisen sijoittajan maan mukaan

Perinteisesti suoria sijoituksia on tarkasteltu vain välittömän sijoittajan kotimaan mukaan. Uudet Suomesta ulkomaille suuntautuvien sijoitusten tilastointi perimmäisen kohdemaan mukaan ei ole mahdollista käytettävissä olevien tietolähteiden avulla. Sen sijaan Suomesta ulkomaille sijoituksia tehneiden yritysten määräysvaltaketjuja tutkimalla voidaan tarkastella, kuinka suuri osuus Suomen suorista sijoituksista ulkomaille on suomalaiskontrollissa olevien yritysten tekemiä. Tämänkin tarkastelun rajoitteena on pitäytyminen yrityksen omistusketjun yhtiömuotoisissa yksiköissä. Esimerkiksi Luxemburgiin rekisteröidyn emoyhtiön todellisia omistajia voivat olla suomalaiset yksityishenkilöt.

Kuvio 7. Ulkomaiset suorat sijoitukset Suomeen vuonna 2017, sijoituskanta.

Kuvio 7. Ulkomaiset suorat sijoitukset Suomeen vuonna 2017, sijoituskanta.

1.6 Sijoitukset Suomesta ulkomaille perimmäisen sijoittajan mukaan

Suomesta ulkomaille suuntautuvien sijoitusten tilastointi perimmäisen kohdemaan mukaan ei ole mahdollista käytettävissä olevien tietolähteiden avulla. Sen sijaan Suomesta ulkomaille sijoituksia tehneiden yritysten määräysvaltaketjuja tutkimalla voidaan tarkastella, kuinka suuri osuus Suomen suorista sijoituksista ulkomaille on suomalaiskontrollissa olevien yritysten tekemiä. Tämänkin tarkastelun rajoitteena on pitäytyminen yrityksen omistusketjun yhtiömuotoisissa yksiköissä. Esimerkiksi Luxemburgiin rekisteröidyn emoyhtiön todellisia omistajia voivat olla suomalaiset yksityishenkilöt.

Vuonna 2017 Suomesta ulkomaille suuntautuvien sijoitusten arvo oli 102,7 mrd. euroa, josta 86 prosenttia oli suomalaiskontrollissa olevien yritysten hallussa. Suomen ulkopuolisia merkittäviä perimmäisiä sijoittajamaita olivat Ruotsi ja Yhdysvallat sekä Benelux-maat (ks. kuvio 8).

Kuvio 8. Sijoitukset Suomesta ulkomaille perimmäisen sijoittajan kotimaan mukaan vuonna 2017.

Kuvio 8. Sijoitukset Suomesta ulkomaille perimmäisen sijoittajan kotimaan mukaan vuonna 2017.

Lähde: Ulkomaiset suorat sijoitukset 2017, Tilastokeskus

Lisätietoja: Riikka Tupala 029 551 3349, maksutase@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Ville Vertanen


Päivitetty 31.10.2018

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Ulkomaiset suorat sijoitukset [verkkojulkaisu].
ISSN=2342-3498. 2017, 1. Ulkomaiset suorat sijoitukset vuonna 2017 . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 20.11.2018].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/ssij/2017/ssij_2017_2018-10-31_kat_001_fi.html