Julkaistu: 24.8.2017

Suomalaiset suhtautuvat varovaisen myönteisesti Suomi.fi -palveluiden käyttöönottoon

Harvempi kuin joka kuudes suomalainen on tietoinen Suomi.fi sähköisten asiointi- ja viestintäpalveluiden käyttöönotosta vuonna 2018. Tästä huolimatta valtaosa suomalaisista on kohtuullisen valmis hoitamaan viranomaisasiointiaan ja käyttämään julkisia palveluita sähköisesti. Yli 60-vuotiailla valmiudet sähköiseen asiointiin ovat merkittävästi heikompia kuin heitä nuoremmalla väestöllä.

Julkishallinto ottaa vuonna 2018 käyttöön Suomi.fi-verkkopalvelun, jossa julkisen hallinnon asiakkailla on mahdollisuus hoitaa asioita, nähdä omia tietojaan eri rekistereistä sekä saada sähköisiä viestejä viranomaisilta. Viranomaisten kanssa viestimistä helpottamaan kaikki Suomessa asuvat saavat käyttöönsä Suomi.fi-viestit -palvelun. Verkkopalvelua voi käyttää kaikilla laitteilla, joilta pääsee internetiin. Suomi.fi ‑palveluita kehitetään osana Valtionvarainministeriön Kansallisen palveluarkkitehtuurin toteuttamisohjelmaa.

Vuoden 2017 väestön tieto- ja viestintä tekniikan käyttö -tutkimuksessa kartoitettiin kahdella kysymyksellä väestön valmiuksia ottaa Suomi.fi-palvelu käyttöön. Ensimmäisellä kysymyksellä selvitettiin, ovatko suomalaiset tietoisia uudesta palvelusta seuraavasti: ”Julkishallinto ottaa Internetissä käyttöön Suomi.fi-palvelut ensi vuonna. Samalla Suomessa asuvat saavat käyttöönsä Suomi.fi-viestit-palvelun helpottamaan viranomaisten kanssa asiointia. Tiesitkö, että sinulle tullaan tarjoamaan Suomi.fi-viestit-palvelua käytettäväksi yhteydenpitoon viranomaisten kanssa?”

Suomalaisten valmiutta alkaa käyttämään Suomi.fi-palvelun sähköistä viestintäominaisuutta selvitettiin kysymällä sähköpostia käyttäviltä: ” Suomi.fi-viestien kautta tulevilla viesteillä on tarkoitus korvata jatkossa valtion ja kunnan lähettämät paperikirjeet. Käyttäjä saa tiedon verkkopalveluun tulleista viesteistä esimerkiksi sähköpostina tai tekstiviestinä. Aiotko ottaa käyttöösi Suomi.fi-viestit-palvelun korvaamaan viranomaiskirjeet ja hoitaa jatkossa sen kautta yhteydenpitoa viranomaisiin?”

Tutkimuksessa oletettiin, että Suomi.fi-viestit palvelua käytettäisiin yleensä sähköpostin kautta tai että sähköpostin käyttö edustaisi joka tapauksessa sellaisia tietoteknisiä ja taidollisia valmiuksia, joita palvelun käyttäjäksi ryhtyvällä on. Kysymyksen vastausvaihtoehtoina olivat ”kyllä”, ”en ole varma asiasta” ja ”en aio”. Koska jo etukäteen oli arvattavissa, että asia oli useimmille vastaajille entuudestaan tuntematon, vastaamisen rajaaminen vain kyllä/ei -vaihtoehtoihin katsottiin liian jyrkäksi.

14 prosenttia 16–89-vuotiaasta väestöstä tiesi Suomi.fi-palvelusta ja tiesi, että sitä tullaan tarjoamaan suomalaisille. Asian verraten vähäinen tunnettuus ei yllätä. Kyselyn toteuttamisen aikana, maalis-heinäkuussa 2017, tiedotuskampanjoita asiasta ei vielä ollut. Sähköpostia käyttävistä 17 prosenttia tiesi tulevasta palvelusta. Väestötasolla 45–64-vuotiaat tiesivät asiasta parhaiten, mutta heistäkin siitä tiesi vain vajaa viidennes.

Tarkasteltaessa sähköpostia käyttävää väestöä, Suomi.fi:n tunnettuus kasvaa iän myötä. Lähes kaikki suomalaiset noin viiteenkymmeneen ikävuoteen asti käyttävät internetiä ja osana sitä myös sähköpostia. Tätä vanhemmissa internetin ja kaikkien sen palveluiden käyttö laskee voimakkaasti. Verkon ja sähköpostin käyttäjiksi valikoituvat sellaiset vanhemmat ihmiset, jotka seuraavat muutenkin asioista tarkasti.

Tietää, että suomalaisille tullaan tarjoamaan Suomi.fi-viestit palvelua, osuudet 16–89-vuotiaasta väestöstä ja sähköpostia yksityistarkoituksessa 3 kk aikana käyttäneistä

Tietää, että suomalaisille tullaan tarjoamaan Suomi.fi-viestit palvelua, osuudet 16–89-vuotiaasta väestöstä ja sähköpostia yksityistarkoituksessa 3 kk aikana käyttäneistä

Ennakkoon tiedotusvälineistä hankitulla tiedolla ei kuitenkaan näyttäisi olevan kovin paljoa vaikutusta ihmisten valmiuteen ottaa uusi julkisen hallinnon verkkopalvelu käyttöönsä. Yleiset tietotekniset valmiudet ja tottuneisuus netinkäyttöön on merkityksellisempää kuin se. Kysymykseen, aikooko ottaa Suomi.fi-viestit palvelun käyttöönsä, vastasivat myönteisimmin nuoret, vaikka tiesivät asiasta vähemmän kuin keski-ikäiset. Vastaavasti vanhimpien ikäryhmien sähköpostia käyttävät, jotka etukäteen tiesivät asiasta parhaiten, olivat kuitenkin haluttomin ikäryhmä ottamaan Suomi.fi-viestit palvelun käyttöönsä.

Aikoo ottaa käyttöön Suomi.fi-viestit-palvelun korvaamaan viranomaiskirjeet ja hoitaa sen kautta yhteydenpitoa viranomaisiin, osuudet väestöstä ja sähköpostia yksityistarkoituksessa 3 kk aikana käyttäneistä

Aikoo ottaa käyttöön Suomi.fi-viestit-palvelun korvaamaan viranomaiskirjeet ja hoitaa sen kautta yhteydenpitoa viranomaisiin, osuudet väestöstä ja sähköpostia yksityistarkoituksessa 3 kk aikana käyttäneistä

Kun niihin, jotka ilmoittavat ottavansa Suomi.fi-viestit palvelun käyttöönsä, lisätään ne, jotka eivät ole vielä varmoja asiasta, saadaan jonkinlainen karkea ennuste suomalaisten tämänhetkisistä valmiuksista siirtyä uuteen sähköiseen asiointiin viranomaispalveluissa. Tämän valmiuden ulkopuolelle jäisivät ne, jotka ilmoittavat, etteivät aio ottaa Suomi.fi-viestit palvelua käyttöönsä tai jotka eivät käytä nettiä ja sähköpostia. Näyttäisi, että 55:een tai 60-ikävuoteen asti valtaosa väestöä on kohtuullisen valmis hoitamaan viranomaisasiointinsa sähköisesti. Tätä vanhemmilla ikäryhmillä valmius heikkenee nopeasti. Yli 75-vuotiaista harvempi kuin joka kuudes on valmis harkitsemaan asiaa. Arvio ikäryhmittäisestä jakaumasta on varsin samanlainen, kuin on kysyttäessä suomalaisten tiedonhauista viranomaisten ja julkisten palveluiden tarjoajien verkkosivuilta.

Valmis ottamaan Suomi.fi-viestit palvelun käyttöön tai ainakin harkitsemaan käyttöön ottoa, osuudet 16–89-vuotiaasta väestöstä

Valmis ottamaan Suomi.fi-viestit palvelun käyttöön tai ainakin harkitsemaan käyttöön ottoa, osuudet 16–89-vuotiaasta väestöstä

Myös vastaajien koulutustaustalla on suuri merkitys. Puolet korkea-asteen koulutetuista kertoi aikovansa ottavansa Suomi.fi-viestit–palvelun käyttöönsä. Keskiasteen koulutetuista kolmannes ja perusasteen koulutetuista joka neljäs aikoo ottaa palvelun käyttöönsä.

Väestön viestintä ja tietotekniikan käyttö –tilasto julkistetaan laajemmin 22.11. 2017.


Lähde: Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö -tutkimus 2017, Tilastokeskus

Lisätietoja: Rauli Kohvakka 029 551 3448, Perttu Melkas 029 551 2511, tietoyhteiskunta.info@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma

Julkaisu pdf-muodossa (237,3 kt)

Taulukot

Liitetaulukot

Laatuselosteet

Päivitetty 24.8.2017

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö [verkkojulkaisu].
ISSN=2341-8699. 2017. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 23.9.2017].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/sutivi/2017/sutivi_2017_2017-08-24_tie_001_fi.html

Jaa