4. Jakamistalous

Jakamistalous tarkoittaa internetin kautta tapahtuvaa yksityisten ihmisten resurssien jakamista, lainaamista tai lyhytaikaista vuokraamista sekä näihin liittyvää palvelua toisille verkonkäyttäjille. Jakamistaloutta on myös oman osaamisen tai työvoiman keikkaluonteinen myynti kotitalouksille ja yrityksille sekä yksityishenkilöiden tavaroista verkossa käymä kauppa.

Ilmiön eri puoliin voidaan viitata myös käsittein alustatalous, yhteistyötalous, keikkatalous, vertaisverkko tai yhteiskuluttaminen. Maksuton jakaminen jää tämän tutkimuksen ulkopuolelle.

Yksityisten resurssien tehokkaassa hyödyntämisessä toimivat apuna alustayritykset. Niiden palvelualustat mahdollistavat teknisesti jakamisen ja riittävän luotettavan suhteen syntymisen osapuolten välille. Myös yritykset hyödyntävät näitä alustoja myynnissään, jolloin kyse ei ole tämän tutkimuksen tarkoittamassa merkityksessä jakamistaloudesta.

Tavarakauppa

Yksityishenkilöiden käymä käytetyn tavaran kauppa siirtyi nettiin jo vuosia sitten. Vuonna 2006 internetin kautta käytettyä tavaraa ostavia oli 13 prosenttia ja omia tavaroita, tuotteita tai palveluita myyviä 11 prosenttia 16–89-vuotiaasta väestöstä. Viime vuosina tällainen verkko-ostaminen tai -myyminen on kasvanut jatkuvasti, muttei kovin nopeasti. Vuonna 2019 kolmannes 16–89-vuotiaista suomalaisista oli ostanut kolmen kuukauden aikana käytettyjä tavaroita verkosta. Omien tuotteiden myyjiä oli hieman vähemmän.

Kuvio 10. Käytettyjen tavaroiden ostaminen sekä omien tavaroiden, tuotteiden tai palveluiden myynti internetissä vuosina 2013–2019, osuus 16–89-vuotiaasta väestöstä

Kuvio 10. Käytettyjen tavaroiden ostaminen sekä omien tavaroiden, tuotteiden tai palveluiden myynti internetissä vuosina 2013–2019, osuus 16–89-vuotiaasta väestöstä

Lyhytaikainen majoitus

Tässä tutkimuksessa jakamistalouteen sisältyvällä yksityisten henkilöiden tarjoamalla lyhytaikaisella lomamajoituksella tarkoitetaan toimintaa, jossa palvelun välittää verkossa alustayritys (sivuston tai sovelluksen kautta). Näiden suoraan yksityiseltä vuokraajalta, tyypillisesti Airbnb -sivuston kautta vuokraavien osuus on kasvanut kolme prosenttiyksikön vuosivauhtia vuodesta 2017. Kasvu oli erityisen voimakasta edelliseen vuoteen 2018 verrattuna 55-64-vuotiaissa.

Alustojen kautta yksityiseltä vuokraaminen saavutti vuonna 2019 perinteisen välityksen tason. Alustojen kautta vuokraajia oli vuonna 2019 yhteensä 11 prosenttia 16-89-vuotiaista. Perinteisiä välitysyrityksiä, jotka hoitavat asiakkaan etsimisen ja vuokrauksen, käytti 12 prosenttia suomalaisista. Tämä osuus on pysynyt vuodesta 2017 samalla tasolla.

Suoraan yksityiseltä henkilöltä yhteisöpalveluiden, kuten Facebookin tai muun vaihtoehtoisen sivuston kautta hankitusta lyhytaikaista majoitusta hankki vuonna 2019 neljä prosenttia 16–89-vuotiaista. Osuus pysyi muuttumattoman edellisvuodesta.

Kuvio 11. Yksityiseltä henkilöltä verkkoalustalta loma- tai muuta lyhytaikaista majoitusta vuokranneiden osuus vuosina 2017–2019

Kuvio 11. Yksityiseltä henkilöltä verkkoalustalta loma- tai muuta lyhytaikaista majoitusta vuokranneiden osuus vuosina 2017–2019

Kyytipalvelut

Tutkimuksessa kysytyistä seuraavaksi suosituin jakamistalouden muoto on kyytipalvelut. Tunnetuin alustayritys, joiden kautta kyytejä on mahdollista tilata, on Uber.

Vuodesta 2016 yksityisten tarjoamia kyytejä 3 kk aikana käyttäneiden määrä yli kaksinkertaistui. Käyttäjiä oli vuonna 2019 6 prosenttia 16–89-vuotiaista. Erityisesti kasvua oli viime vuodesta, 2 prosenttiyksikköä. Muutosta selittää se, että Uberin kautta kyytien tarjoaminen tuli Suomessa lailliseksi vasta vuoden 2018 heinäkuussa. Yksityiskyytejä käyttävät erityisesti nuoret ja opiskelijat, mutta kysyntä on kasvanut myös vanhemmissa ikäryhmissä, aina 64-vuotiaisiin asti.

Muilla sivustoilla internetissä, esimerkiksi Facebookissa välitettäviä kimppakyytejä käyttävien osuus on pysynyt prosentin tasolla.

Kuvio 12. Yksityisten henkilöiden ajamia kyytipalveluita (esim. Uber) käyttäneiden osuus vuosina 2016-2019

Kuvio 12. Yksityisten henkilöiden ajamia kyytipalveluita (esim. Uber) käyttäneiden osuus vuosina 2016-2019

Keikkatyö ja palveluiden osto alustoilta

Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö -tutkimuksessa kartoitettiin myös internetin kautta hankitun keikkatyön yleisyyttä (tämä ei sisällä työvoimapalveluja tai vastaavia sivustoja). Lyhytaikaisia palkallisia töitä töiden välitykseen erikoistuneen sivuston kautta oli vuoden 2019 aikana hankkinut kaksi prosenttia väestöstä. Osuus ei kasvanut viime vuodesta. Nettivälitteisten keikkatöiden tekijät ovat pääosin alle 35-vuotiaita. Noin puolella keikkatöitä hankkineista netin kautta saaduista töistä muodostui pääansio ja puolelle ne tuottivat sivutuloja.

Tutkimuksessa kysyttiin myös koti- tai remonttitöiden ostamisesta suoraan yksityiseltä henkilöltä välitykseen erikoistuneen sivuston kautta tai sitten yhteisöpalvelun tai jonkin muun sivuston kautta. Edellistä tapaa hankkia kotitalouden tarvitsemia palveluita käytti 2 prosentti ja jälkimmäistä prosentti 16–89-vuotiaista. Alustojen kautta remontteja ja muita kotitalouden palveluja hankkivien osuus on vielä varsin pieni, mutta kasvoi vuoteen 2018 verrattuna.


Lähde: Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö -tutkimus 2019, Tilastokeskus

Lisätietoja: Perttu Melkas 029 551 2511, Rauli Kohvakka 029 551 3448, tietoyhteiskunta.info@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma


Päivitetty 7.11.2019

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö [verkkojulkaisu].
ISSN=2341-8699. 2019, 4. Jakamistalous . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 16.11.2019].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/sutivi/2019/sutivi_2019_2019-11-07_kat_004_fi.html