5. Kansainvälistä vertailutietoa koetusta toimeentulosta

Suomalaisen kotitalousväestön toimeentulovaikeudet ovat muiden Pohjoismaiden ja Keski-Euroopan maista Alankomaiden, Luxemburgin, Saksan ja Sveitsin tavoin harvinaisempia kuin muualla Euroopassa. Pohjoismaista Islanti on poikkeus. Sen rahoitusmarkkinoilla ja talouden tilassa tapahtuneet muutokset ovat lisänneet toimeentulovaikeuksissa olevan kotitalousväestön määrää huomattavasti viime vuosina. Toimeentulovaikeuksia esiintyy useimmiten Euroopan unionin uusien jäsenmaiden ja Etelä-Euroopan maiden kotitalouksilla ja niihin kuuluvilla henkilöillä. Näissä maissa toimeentulovaikeuksia on yleisesti yli kahdella kolmanneksella ja suurempia toimeentulovaikeuksia yli kolmanneksella kotitalousväestöstä. Maiden väliset erot ovat suuria. Esimerkiksi Bulgariassa, Kreikassa, Latviassa ja Unkarissa vähintään puolella kotitalousväestöstä on suurempia vaikeuksia kattaa tuloilla tavanomaisia menojaan. Tiedot perustuvat Euroopan yhteisön tilastoviraston, Eurostatin tulo- ja elinolotilastoon (EU-SILC, Statistics on Income and Living Conditions) tutkimusvuodelta 2010 (kuvio 7). Maat eroavat käytettävissä olevien ostovoimakorjattujen tulojen tasoltaan ja tulonjaoltaan, myös muun muassa ilmaisten tai markkinahintaa edullisempien julkisten palvelujen tarjonnaltaan, mikä osaltaan vaikuttaa kotitalouksien erilaiseen tulotarpeeseen ja tulojen riittävyyteen tavanomaisiin menoihin.

Pohjoismaista toimeentulovaikeuksia esiintyy harvimmin Ruotsissa ja Norjassa. Tutkimusvuonna 2010 Ruotsissa 15,0 prosenttia ja Norjassa 16,4 prosenttia väestöstä kuului kotitalouksiin, joissa tulot eivät riittäneet tavanomaisiin menoihin. Suomessa useammalla eli noin 24 prosentilla kotitalousväestöstä oli toimeentulovaikeuksia. Suurempia vaikeuksia esiintyy näissä maissa lähes yhtä usein, noin 6–7 prosentilla kotitalousväestöstä tutkimusvuonna 2010. Toimeentulovaikeudet ovat Pohjoismaista yleisimpiä Islannissa. Islannin kotitalousväestöstä puolella (50,7 %) oli jonkinasteisia ja neljänneksellä (25,8 %) suurempia vaikeuksia selviytyä tuloilla tavanomaisista menoistaan tutkimusvuonna 2010.

Toimeentulovaikeuksissa olevan kotitalousväestön osuus koko kotitalousväestöstä pieneni Pohjoismaista Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa tutkimusvuosina 2009-2010, ja on ennakkotiedon mukaan kääntynyt tämän jälkeen hienoiseen kasvuun Suomessa (kuvio 8). Ennakkotietietoa (tutkimusvuosi 2011) ei ole muille Pohjoismaille. Tanskassa toimeentulovaikeuksissa olevan kotitalousväestön osuus pysyi varsin vakaana noin 22 prosentissa tutkimusvuosina 2009–2010. Islannissa toimeentulovaikeuksissa olevan väestön osuus koko kotitalousväestöstä kasvoi merkittävästi noin 30 prosentista tutkimusvuonna 2008 lähes 51 prosenttiin tutkimusvuonna 2010.

Toimeentulovaikeudet ovat muita yleisempiä kotitalouksissa, jotka ovat pienituloisia tai pienituloisuutta laajemmin määritellyn köyhyyden ja syrjäytymisen uhan alla (kuvio 9). Euroopan maiden vertailevassa tilastoinnissa köyhyys- ja syrjäytymisuhkaa kuvataan moniulotteisesti pienituloisuudesta, materiaalisesta deprivaatiosta eli aineellisesta puutteesta ja pääasiallisessa työiässä (18–59-vuotiaat) olevien kotitalouden jäsenten vähäisestä työhön osallistumisesta (vajaatyöllisyys) johdetulla tiedolla. Aineellinen puute on usein seurausta pysyvämmästä pienituloisuudesta kuin tilastovuodelle määrittyvä pienituloisuus, ja tulojen ohella mahdollisten muiden taloudellisten resurssien käytettävissä olon puutteesta tarpeellisten aineellisten hyödykkeiden ja palvelujen hankintaan kotitalouksissa. Vajaatyöllisyyteen ei aina liity pienituloisuutta, mutta tulotaso on yleensä suhteellisesti pienempi kuin kokoaikaisena työllisenä saavutettu tai kokoaikaisesta työstä odotettavissa oleva tulotaso.

Suomessa toimeentulovaikeuksia esiintyi tutkimusvuonna 2009 noin puolella (49,7 %) ja suurempia vaikeuksia yli viidenneksellä (22,0 %) väestöstä, joiden kotitaloudet ovat köyhyyden tai syrjäytyneisyyden uhan alla. Vain pieni osa köyhyyden tai syrjäytyneisyyden uhan alla olevasta väestöstä tulee toimeen helposti tai melko helposti. Muussa kotitalousväestössä toimeentulovaikeuksia oli kaikkiaan vajaalla viidenneksellä (19,4 %) ja suurempia vaikeuksia vajaalla 4 prosentilla tutkimusvuonna 2009.

Toimeentulovaikeuksia esiintyy kaikissa pohjoismaissa eniten kotitalouksissa, jotka ovat joko aineellisessa puutteessa tai pienituloisia ja joissa kokoaikaisen työn osuus kotitalouden työikäisten jäsenten pääasiallisesta toiminnasta on vähäinen. Suomessa lähes 69 prosentilla tällaisiin kotitalouksiin kuuluvista henkilöistä oli jonkinasteisia vaikeuksia ja 40 prosentilla suurempia vaikeuksia selviytyä tavanomaisista menoistaan tutkimusvuonna 2009. Pienituloisesta ja/tai aineellisessa puutteessa olevasta kotitalousväestöstä 43,5 prosentilla oli vaikeuksia ja vajaalla 16 prosentilla suurempia toimeentulovaikeuksia. Kotitalouksissa, joissa esiintyi ainoastaan vajaatyöllisyyttä, 41,4 prosentilla väestöstä oli vaikeuksia, ja 16,7 prosentilla suurempia vaikeuksia selviytyä tavanomaisista menoistaan tutkimusvuonna 2009. Tämä oli selvästi enemmän kuin suomalaisessa kotitalousväestössä keskimäärin.

Kuvio 7. Toimeentulovaikeuksissa oleva väestö Euroopan maissa tutkimusvuonna 2010, % kotitalousväestöstä

Kuvio 7. Toimeentulovaikeuksissa oleva väestö Euroopan maissa tutkimusvuonna 2010, % kotitalousväestöstä
Lähde: Eurostatin EU-SILC -tietokanta, päivitetty 14-12-2011 (http://epp.eurostat.ec.europa.eu/portal/page/portal/eurostat/home): Kyproksen ja Irlannin tiedot ovat tutkimusvuodelta 2009

Kuvio 8. Toimeentulovaikeuksissa oleva väestö Pohjoismaissa tutkimusvuosina 2008–2010, % kotitalousväestöstä

Kuvio 8. Toimeentulovaikeuksissa oleva väestö Pohjoismaissa tutkimusvuosina 2008–2010, % kotitalousväestöstä
Lähteet: Eurostatin EU-SILC -tietokanta, päivitetty 14-12-2011 (http://epp.eurostat.ec.europa.eu/portal/page/portal/eurostat/home); Tulonjakotilasto 2010: Suomea koskeva ennakkotieto tutkimusvuodelta 2011

Kuvio 9. Toimeentulovaikeuksissa oleva väestö köyhyyden ja syrjäytymisen uhan mukaan Pohjoismaissa tutkimusvuonna 2009, % kotitalousväestöstä

Kuvio 9. Toimeentulovaikeuksissa oleva väestö köyhyyden ja syrjäytymisen uhan mukaan Pohjoismaissa tutkimusvuonna 2009, % kotitalousväestöstä
Lähde: EU-SILC UDB -tietokanta, versio 01–08–10

Köyhyyden ja syrjäytymisen uhan osiot:

Aineellinen puute: Kotitaloudella on vähintään 4 puutetta seuraavasta yhdeksästä: 1) asumismenojen, muiden menojen tai lainojen maksuviivästymät taloudellisen tilanteen takia, varattomuus 2) viikon lomamatkaan, 3) liha, kala, kana tai vastaavaan ateriaan joka toinen päivä, 4) odottamattomiin rahamenoihin, 5) puhelimeen, 6) väri-tv:hen, 7) pesukoneeseen, 8) autoon tai 9) asunnon riittävään lämmittämiseen.

Pienituloisuus: Kotitalouden ekvivalentit käytettävissä olevat rahatulot ovat alle 60 prosenttia kotitalouksien mediaanituloista.

Vajaatyöllisyys: Kokoaikatyö (kuukausissa, ml. osa-aikatyö kokoaikatyöksi muunnettuna) muodostaa vajaat 20 prosenttia tai vähemmän kotitalouden 18–59-vuotiaiden jäsenten pääasiallisesta toiminnasta vuoden aikana. 18–24-vuotiaita opiskelijoita ei lasketa mukaan tietoon.


Lähde: Tulonjakotilasto, Tilastokeskus

Lisätietoja: Marie Reijo (09) 1734 2547, toimeentulo.tilastokeskus@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Riitta Harala


Päivitetty 29.12.2011

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Tulonjakotilasto [verkkojulkaisu].
ISSN=1795-8121. Subjektiivinen toimeentulo 2010, 5. Kansainvälistä vertailutietoa koetusta toimeentulosta . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 19.7.2019].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/tjt/2010/01/tjt_2010_01_2011-12-29_kat_005_fi.html