4 Kotitalouksien tulot viitehenkilön sosioekonomisen aseman mukaan

57 prosenttia kotitalouksista oli vuonna 2011 työllisiä kotitalouksia eli sellaisia kotitalouksia, jonka viitehenkilö on joko yrittäjä tai palkansaaja. Väestön ikääntyminen näkyy sosioekonomisissa tarkasteluissa siinä, että eläkeläistalouksien osuus kaikista kotitalouksista on lähtenyt kasvuun viime vuosina. Vuonna 2011 joka kolmas kotitalous oli eläkeläistalous, ja niiden määrä on kasvanut edellisvuodesta 26 000:lla. (Taulukko 8.)

Taulukko 8. Kotitalouksien lukumäärä ja osuus kaikista kotitalouksista viitehenkilön sosioekonomisen aseman mukaan vuosina 1995, 2007, 2010 ja 2011

  Kotitalouksien lukumäärä Osuus kaikista kotitalouksista
1995 2007 2010 2011 1995 2007 2010 2011
Maatalousyrittäjätaloudet 68 000 40 000 38 000 34 000 3,0 1,6 1,5 1,3
Muut yrittäjätaloudet 117 000 150 000 149 000 147 000 5,1 6,0 5,8 5,7
Ylempien toimihenkilöiden taloudet 272 000 419 000 449 000 447 000 11,9 16,9 17,6 17,4
Alempien toimihenkilöiden taloudet 377 000 407 000 413 000 426 000 16,5 16,4 16,2 16,6
Työntekijätaloudet 456 000 487 000 429 000 428 000 19,9 19,6 16,8 16,6
Opiskelijataloudet 71 000 81 000 86 000 97 000 3,1 3,3 3,4 3,8
Eläkeläistaloudet 696 000 760 000 816 000 842 000 30,4 30,6 32,0 32,7
Työttömien taloudet 202 000 107 000 136 000 126 000 8,8 4,3 5,3 4,9
Muut taloudet 31 000 32 000 34 000 25 000 1,4 1,3 1,3 1,0
Kaikki kotitaloudet 2 290 000 2 483 000 2 551 000 2 571 000 100,0 100,0 100,0 100,0

Kotitalouksien tulotaso on ekvivalenttituloilla mitattuna paras talouksissa, joiden viitehenkilö oli ylempi toimihenkilö. Ylempien toimihenkilöiden talouksien ekvivalentit käytettävissä olevat rahatulot olivat noin 32 000 euroa vuonna 2011. Heikoin tulotaso ja samalla hitain tulokehitys on ollut vuodesta 1995 opiskelijoiden talouksilla (noin 11 000 euroa vuonna 2011) ja työttömien talouksilla (noin 12 000 euroa vuonna 2011) sekä muissa kotitalouksissa. (Kuvio 9.) On kuitenkin hyvä muistaa, että kotitalouskohtainen kuvaus ei kerro kaikkien opiskelijoiden ja työttömien toimeentulosta, sillä ollessaan samassa kotitaloudessa työssäkäyvän henkilön kanssa opiskelija tai työtön henkilö kuuluu tämän suurituloisemman henkilön sosioekonomisen aseman mukaiseen kotitalouteen. Eläkeläistalouksien tulotaso on myös työssäkäyviä talouksia matalampi, mutta on kehittynyt suotuisammin kuin muiden ei-työssäkäyvien talouksilla. Valtaosa eläkeläisistä kuuluu eläkeläistalouksiin.

Kuvio 9. Kotitalouden käytettävissä olevat rahatulot kulutusyksikköä kohden viitehenkilön sosioekonomisen aseman mukaan vuosina 1993–2011, vuoden 2011 rahassa

Kuvio 9. Kotitalouden käytettävissä olevat rahatulot kulutusyksikköä kohden viitehenkilön sosioekonomisen aseman mukaan vuosina 1993–2011, vuoden 2011 rahassa

Kotitalouksien tulot kehittyivät edellisvuodesta yleisesti ottaen heikosti. Työttömillä ja työntekijätalouksilla tulot pienenivät verrattuna vuoteen 2010, mutta yrittäjillä ja alemmilla toimihenkilöillä tulot kasvoivat. Ylemmillä toimihenkilöillä, eläkeläisillä ja opiskelijoilla tulotaso pysyi ennallaan. Otosaineiston tuloksia on kuitenkin syytä tutkia keskimääräisinä vuosimuutoksina pitemmillä aikaväleillä, sillä vuosituloksiin sisältyy aina enemmän tai vähemmän satunnaisvaihtelua.

Taulukko 9. Kotitalouksien tulotaso viitehenkilön sosioekonomisen aseman mukaan vuosina 1995, 2007, 2010 ja 2011, kotitalouksien käytettävissä olevat rahatulot/kulutusyksikkö, mediaani, vuoden 2011 rahassa

  Tulotaso, € Keskimääräinen vuosimuutos, %
1995 2007 2010 2011 1995–2007 2007–2010 2010–2011 1995–2011
Maatalousyrittäjätaloudet 16 500 24 300 23 400 25 600 3,9 -1,2 9,4 3,4
Muut yrittäjätaloudet 17 400 26 200 26 900 27 600 4,2 0,9 2,6 3,7
Ylempien toimihenkilöiden taloudet 22 600 31 000 32 400 32 400 3,1 1,5 0,0 2,7
Alempien toimihenkilöiden taloudet 17 300 22 700 23 900 24 100 2,6 1,8 0,8 2,5
Työntekijätaloudet 16 800 22 000 23 100 22 700 2,6 1,7 -1,7 2,2
Opiskelijataloudet 8 600 9 500 10 900 10 900 0,9 4,9 0,0 1,7
Eläkeläistaloudet 12 700 15 200 16 600 16 600 1,6 3,1 0,0 1,9
Työttömien taloudet 10 900 11 600 12 000 11 800 0,5 1,1 -1,7 0,5
Muut taloudet 11 400 11 900 12 900 13 000 0,4 2,8 0,8 0,9
Kaikki kotitaloudet 15 200 20 400 21 400 21 500 2,9 1,6 0,5 2,6

Kaikkien väestöryhmien tulot ovat kasvaneet viimeisimmän talouskriisin aikana eli vuosien 2007 ja 2011 välillä. Alempia toimihenkilöitä ja muita kotitalouksia lukuunottamatta kaikissa väestöryhmissä markkinatulojen osuus bruttotuloista on kuitenkin pienentynyt ja saatujen tulonsiirtojen kasvanut (taulukko 10). Maksettujen tulonsiirtojen osuus bruttotuloista sen sijaan pieneni kaikissa sosioekonomisissa ryhmissä. Tulonsiirtojen osuus bruttotuloista on luonnollisesti suurin ei-työllisissä talouksissa eli opiskelijoilla, eläkeläisillä, työttömillä ja muilla talouksilla. Omaisuus- ja yrittäjätulot ovat merkittäviä tuloeriä yrittäjätalouksille. (Taulukko 10 ja kuvio 10.)

Taulukko 10. Kotitalouksien markkinatulojen ja saatujen tulonsiirtojen osuus bruttotuloista viitehenkilön sosioekonomisen aseman mukaan 2007 ja 2011

  2007 2011
Palkka-, yrittäjä- ja omaisuustulot Saadut tulonsiirrot Palkka-, yrittäjä- ja omaisuustulot Saadut tulonsiirrot
Maatalousyrittäjätaloudet 87,9 12,1 89,6 10,4
Muut yrittäjätaloudet 91,9 8,1 90,4 9,6
Ylempien toimihenkilöiden taloudet 93,4 6,6 93,0 7,0
Alempien toimihenkilöiden taloudet 88,4 11,6 89,4 10,6
Työntekijätaloudet 87,0 13,0 86,9 13,1
Opiskelijataloudet 47,7 52,3 38,0 62,0
Eläkeläistaloudet 16,3 83,7 15,3 84,7
Työttömien taloudet 21,0 79,0 16,8 83,2
Muut taloudet 26,4 73,6 48,4 51,6
Kaikki kotitaloudet 74,9 25,1 73,0 27,0

Kuvio 10. Kotitalouksien bruttotulojen rakenne sosioekonomisen aseman mukaan vuonna 2011

Kuvio 10. Kotitalouksien bruttotulojen rakenne sosioekonomisen aseman mukaan vuonna 2011

Pienituloisimman viidenneksen kotitalouksista 80 prosenttia on ei-työllisiä talouksia. Valtaosa, 53 prosenttia, pienituloisimman viidenneksen talouksista on eläkeläistalouksia, noin 15 prosenttia työttömien talouksia ja noin 13 prosenttia opiskelijatalouksia. Kaikista kotitalouksista työttömien talouksia on vain noin viisi prosenttia ja opiskelijatalouksia vajaat neljä prosenttia, mutta koska nämä ryhmät kasautuvat pienituloiseen päähän, työttömistä talouksista 80 prosenttia ja opiskelijatalouksista 87 prosenttia kuuluu pienituloisimpaan viidennekseen. Kaikista eläkeläistalouksista pienituloisimpaan viidennekseen kuuluu 42 prosenttia.

Työssäkäyvät kotitaloudet sijoittuvat muita useammin suurituloisimpiin viidenneksiin. Työntekijätaloudet kuuluvat useimmiten keskituloisiin ryhmiin, mutta ylemmistä toimihenkilötalouksista puolet kuuluu suurituloisimpaan viidennekseen. Tulot jakaantuvat yrittäjätalouksien kesken palkansaajatalouksia enemmän, joten yrittäjätalouksia on sekä pieni- että suurituloisimmassa viidenneksessä ja vähemmän keskituloisissa ryhmissä. (Kuvio 11.)

Kuvio 11. Kotitalouksien jakautuminen tuloviidenneksiin viitehenkilön sosioekonomisen aseman mukaan vuonna 2011

Kuvio 11. Kotitalouksien jakautuminen tuloviidenneksiin viitehenkilön sosioekonomisen aseman mukaan vuonna 2011

Tämän julkaisun yhteydessä päivittyvät tietokantataulukot sisältävät tarkkoja tietoja kotitalouksien käytettävissä olevista rahatuloista erilaisten taustamuuttujien mukaan ja erilaisilla tulokäsitteillä aikasarjoina. Lukija voi niiden avulla muodostaa omia taulukoita ja käsitellä tietoja edelleen.


Lähde: Tulonjakotilasto 2011, Tilastokeskus

Lisätietoja: Hannele Sauli 09 1734 3497, Kaisa-Mari Okkonen 09 1734 3408

Vastaava tilastojohtaja: Riitta Harala


Päivitetty 10.4.2013

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Tulonjakotilasto [verkkojulkaisu].
ISSN=1795-8121. Väestöryhmittäiset tuloerot 2011, 4 Kotitalouksien tulot viitehenkilön sosioekonomisen aseman mukaan . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 16.12.2019].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/tjt/2011/03/tjt_2011_03_2013-04-10_kat_004_fi.html