2 Ylemmät toimihenkilökotitaloudet selvästi suurituloisimpia

Tarkastellaan seuraavaksi kotitalouksien tuloja ja niiden muutoksia sosioekonomisten ryhmien mukaan. Kotitalouden sosioekonomisen ryhmän määrää kotitalouden viitehenkilön pääasiallinen toiminta vuoden aikana. Viitehenkilö on pääsääntöisesti kotitalouden suurituloisin jäsen. Tulokäsitteenä käytetään kotitalouden koko- ja rakenne-erot huomioivaa ekvivalenttia käytettävissä olevan rahatulon mediaania, mikä ei siis sisällä asuntotuloa ja veronalaisia myyntivoittoja. Mediaanitulo kuvaa monessa tapauksessa tulojakaumaa luotettavammin kuin keskiarvo, koska se ei ole herkkä yksittäisille poikkeaville havainnoille. Tämän vuoksi mediaanitulo kuvaa keskiarvotuloa luotettavammin nimenomaan keskivertokotitalouksien tuloja.

Kuvioista 4 ja 5 ilmenee sosioekonomisten ryhmien tulosuhteet ja tulojen muutokset viimeisen runsaan parin vuosikymmenen aikana. Kuviosta 4 ilmenee hyvin 1980-luvun lopun suotuisa tulojen kasvukausi, sekä 1990-luvun alun syvän taantuman aiheuttama nopea reaalitulojen romahdus. Kuviosta voidaan lukea myös se, että 1990-luvun laman jälkeen kotitaloudet ovat kokeneet pitkän suotuisan tulokehityksen kauden, mikä taittui vasta 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen loppupuolella. Kuviosta ilmenee myös se, että viime vuodet ovat olleet kotitalouksien tulokehityksen kannalta vaatimattomia.

Sosioekonomisista ryhmistä ylemmät toimihenkilökotitaloudet ovat selvästi suurituloisimpia, mitä he ovat olleet koko tarkasteluperiodin ajan. Seuraavaksi suurituloisimpia ovat yrittäjien (yrittäjät pl. maatalousyrittäjät sekä maatalousyrittäjät) kotitaloudet, jotka ovat viime vuosina ottaneet ylempien toimihenkilöiden tuloetumatkaa jonkin verran kiinni. Yrittäjäkotitalouksien tulot ovat myös herkkiä suhdannevaihteluille, minkä voi hyvin havaita kuviossa 4 siitä, että heillä tulojen vuosivaihtelut ovat olleet muita ryhmiä voimakkaampia.

Myös alempien toimihenkilö- ja työntekijäkotitalouksien tulotasot ovat korkeammat kuin kaikkien kotitalouksien tulot. Pienituloisimpia ovat odotetusti kotitaloudet, joissa kotitalouden viitehenkilö on opiskelija tai työtön. Myös eläkeläiskotitalouksien tulotaso jää selvästi alle keskimääräisen.

Kuvio 4. Kotitalouksien käytettävissä olevat rahatulot kulutusyksikköä kohden sosioekonomisen ryhmän mukaan vuosina 1987–2012, mediaani. Tulot vuoden 2012 rahassa

Kuvio 4. Kotitalouksien käytettävissä olevat rahatulot kulutusyksikköä kohden sosioekonomisen ryhmän mukaan vuosina 1987–2012, mediaani. Tulot vuoden 2012 rahassa
Sosioekonomisten ryhmien tulokehitys on viimeisen parin vuosikymmenen aikana ollut eritahtista. Tämä ilmenee hyvin kuviosta 5, jossa on kuvattu reaalitulojen vuosimuutoksia eri ajanjaksoina vuosien 1987–2012 välisenä aikana. Tulomuutoksiin on vaikuttanut itse tulojen lisäksi myös rakennemuutokset, joita on neljännesvuosisadan aikana tapahtunut aika paljon.

Yksi suurimpia rakennemuutoksia kokeneista ryhmistä on maatalousyrittäjät, joiden lukumäärä on romahtanut kyseisellä ajanjaksolla. Vuonna 2012 maatalousyrittäjäkotitalouksia oli Suomessa enää 34 000, kun heitä neljännesvuosisata aikaisemmin oli 120 000. Maanviljelijäkotitalouksien lukumäärä on siis vähentynyt 85 000 kotitaloudella eli 70 prosentilla aikavälillä 1987–2012. Muutos kielii maatalouden tehostumisesta, mikä näkyy muun muassa siinä, että tilakoot ovat kasvaneet. Maanviljelijäkotitalouksien keskimääräinen peltoala on kasvanut kyseisellä ajanjaksolla parista kymmenestä hehtaarista noin kolminkertaiseksi, eli noin 60 hehtaariin. Maatiloja hoidetaan nykyisin myös pienemmällä henkilömäärällä, mikä näkyy siinä, että maatalouskotitalouksien keskikoko on pienentynyt.

Tuotannon tehostuminen maatilataloudessa kuvastuu maatalousyrittäjäkotitalouksien tulokehityksessä, heidän suhteellinen taloudellinen asemansa on parantunut viimeisen parin vuosikymmenen aikana muita ryhmiä enemmän. Voimakkainta maatalousyrittäjäkotitalouksien tulojen kasvu on ollut 2000-luvun alkuvuosina sekä hieman yllättäen 1990-luvun alun laman aikoina.

Kuvio 5. Kotitalouksien tulojen muutokset sosioekonomisten ryhmien mukaan eri ajanjaksoilla vuosina 1987–2012. Ekvivalentin käytettävissä olevan rahatulon mediaanin keskimääräiset vuosimuutokset, %

Kuvio 5. Kotitalouksien tulojen muutokset sosioekonomisten ryhmien mukaan eri ajanjaksoilla vuosina 1987–2012. Ekvivalentin käytettävissä olevan rahatulon mediaanin keskimääräiset vuosimuutokset, %
Opiskelijoiden ja työttömien kotitalouksien suhteellinen tulokehitys oli 1980-luvun lopulla suotuisaa johtuen muun muassa siitä, että opintotukijärjestelmään tehtiin merkittäviä muutoksia. Opintotukea korotettiin ja opintolainat sidottiin markkinakorkoihin. Korkea korkotaso johti opintolainojen suosion vähenemiseen, mistä seurasi se, että opiskelijat hakeutuivat enenevässä määrin palkkatöihin. Myös yleinen hyvä taloustilanne mahdollisti sen, että opiskelijoilla oli entistä paremmat mahdollisuudet ottaa vastaan palkkatöitä opiskelun sivussa. Tämän voin muun muassa havaita siitä, että 1980-luvun lopulla opiskelijoiden toimeentulossa palkkatulojen merkitys ja määrä lisääntyi.

Yleisen taloustilanteen paraneminen 1980-luvun lopulla edesauttoi myös työttömien siirtymistä työelämään, mikä ilmenee myös työttömillä palkkatulojen määrän ja tulo-osuuden kasvuna. 1990-luvun laman jälkeen on sekä opiskelija- että työttömien kotitalouksien tulokehitys ollut pitkään vaatimatonta, mikä on johtanut heidän suhteellisen asemansa heikentymiseen.

Viime vuosina eläkeläisten ja työttömien sosiaaliturvaetuuksiin ja verotukseen tehdyt parannukset ilmenevät näiden ryhmien muita ryhmiä parempana tulokehityksenä. Eläkeläisten taloudellisen aseman parantumisen taustalta löytyy myös rakennetekijät; eläkkeelle siirtyvät uudet eläkeläiset ovat suurituloisempia kuin eläkeläisten joukosta poistuvat. Myös työttömien ja opiskelijoiden kotitalouksien tulojen vertailuja tehtäessä on hyvä muistaa, että tulomuutoksiin vaikuttavat tulojen lisäksi myös rakennetekijät. Esimerkiksi työttömien kotitalouksien rakenne on noususuhdanteen aikoina selvästi erilainen verrattuna aikoihin, jolloin talouden taantuma on jatkunut pitkään (esim. vuodet 2008 ja 2012).

Työntekijäkotitalouksilla on viime aikoina mennyt taloudellisesti heikoimmin muihin sosioekonomisiin ryhmiin verrattuna, sillä heidän reaalitulonsa ovat pysyneet vuosina 2008–2012 ennallaan. Tämä merkitsee sitä, että meneillään olevasta taantumasta ovat kärsineet sosioekonomisista ryhmistä eniten ne kotitaloudet, joiden toimeentulosta on pääasiassa vastannut työntekijäpalkansaaja.


Lähde: Tulonjakotilasto 2012, Tilastokeskus

Lisätietoja: Laura Lohikoski 09 1734 3396, Pekka Ruotsalainen 09 1734 2610

Vastaava tilastojohtaja: Riitta Harala


Päivitetty 04.4.2014

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Tulonjakotilasto [verkkojulkaisu].
ISSN=1795-8121. Väestöryhmittäiset tuloerot 2012, 2 Ylemmät toimihenkilökotitaloudet selvästi suurituloisimpia . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 20.10.2019].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/tjt/2012/03/tjt_2012_03_2014-04-04_kat_002_fi.html