7 Kotitalouksien toimeentulovaikeudet

Edellä kuvattu pienituloisuus ottaa huomioon koko kotitalouden vuosittaiset rahatulot ja suhteuttaa ne kansalliseen keskituloon. Pienituloisuuden ajatellaan indikoivan köyhyyden kokemisen riskiä. Pienituloisuus ei kuitenkaan ota huomioon kulutusmenoja tai varallisuutta 1) , jotka voivat vaikuttaa merkittävästi siihen, miten pienituloiseksi määrittyvä kotitalous tulee toimeen. Pienituloisuustarkastelun syventämiseksi onkin mielekästä tarkastella myös kotitalouksien omaa käsitystä siitä, miten helposti ne tulevat toimeen tuloillaan. Tulonjakotilastossa on vuodesta 2003 alkaen kysytty kotitalouksilta sitä, saavatko ne katettua tavanomaiset menonsa nykyisillä tuloillaan suurin vaikeuksin, vaikeuksin, pienin vaikeuksin, melko helposti, helposti vai hyvin helposti.

671 000 kotitaloutta eli 25,6 prosenttia kaikista kotitalouksista koki vähintään pieniä toimeentulovaikeuksia vuonna 2013. Osuus oli hieman suurempi kuin vuonna 2012. Vaikeuksia tai suuria vaikeuksia kokeneiden osuus kuitenkin pysyi lähes edeltävän vuoden tasolla (7,5 prosenttia vuonna 2012, 7,7 prosenttia vuonna 2013).

Pienituloiset kotitaloudet kokevat toimeentulovaikeuksia useammin kuin muut: 44,5 prosenttia pienituloisista talouksista koki vähintään pieniä vaikeuksia, ja vakavampia vaikeuksia koki 14,5 prosenttia. Pienituloisten kokemat toimeentulovaikeudet lisääntyivät hieman vuodentakaisesta kun otetaan huomioon myös pieniä vaikeuksia kokeneet. Pienituloisten kokemat vakavammat toimeentulovaikeudet kuitenkin vähenivät. (Kuvio 18.) Kaikista toimeentulovaikeuksia kokevista kolmasosa eli 205 000 kotitaloutta on myös pienituloisia, vaikeuksia tai suuria vaikeuksia kokevista puolestaan 39 prosenttia.

Kymmenen vuoden tarkastelujaksolla toimeentulovaikeuksia kokevien kotitalouksien osuudet ovat pienentyneet trendinomaisesti sekä kaikilla kotitalouksilla että pienituloisilla kotitalouksilla. Kaikista kotitalouksista ainakin pieniä toimeentulovaikeuksia koki vajaa kolmannes vuonna 2003, mutta vuonna 2013 enää neljännes. Kun vuonna 2003 pienituloisista kotitalouksista puolet koki ainakin pieniä toimeentulovaikeuksia, vuonna 2013 osuus oli 6 prosenttiyksikköä pienempi. (Kuvio 18, ks. myös tietokantataulukko 5d .)

Kuvio 18. Tavanomaisten menojen kattaminen tuloilla 2003–2013, prosenttia kotitalouksista

Kuvio 18. Tavanomaisten menojen kattaminen tuloilla 2003–2013, prosenttia kotitalouksista

Ikäryhmittäin tarkasteltuna 65–74-vuotiaista pienituloisista noin 29 prosenttia ja 75 vuotta täyttäneistä pienituloisista 26 prosenttia asui kotitaloudessa, jolla oli vähintään pieniä toimeentulo-ongelmia. Alle 18-vuotiaista pienituloisiin kotitalouksiin kuuluvasta lapsista taas kaksi kolmesta asui toimeentulo-ongelmia kokevassa kotitaloudessa. Toimeentulo-ongelmien kokeminen on yleistä myös 25–49-vuotiailla, mutta 18–24-vuotiailla nuorilla se on suhteellisesti vähäisempää. (Kuvio 19.)

Kuvio 19. Pienituloinen väestö iän ja koetun toimeentulon mukaan vuonna 2013, henkilöä

Kuvio 19. Pienituloinen väestö iän ja koetun toimeentulon mukaan vuonna 2013, henkilöä

1) Omistusasumisen vaikutusta pienituloisuuteen niin sanotun laskennallisen asuntotulon kautta sekä varallisuudeksi laskettavien myyntivoittojen vaikutusta pienituloisuuteen on mahdollista tarkastella väestöryhmittäin. Tiedot pienituloisuudesta näillä vaihtoehtoisilla tulokäsitteillä on julkaistu tulonjakotilaston tietokantataulukoissa 5a-5c.

Lähde: Tulonjakotilasto 2013, Tilastokeskus

Lisätietoja: Kaisa-Mari Okkonen 029 551 3408

Vastaava tilastojohtaja: Riitta Harala


Päivitetty 20.3.2015

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Tulonjakotilasto [verkkojulkaisu].
ISSN=1795-8121. tuloerot (kansainvälinen vertailu) 2013, 7 Kotitalouksien toimeentulovaikeudet . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 16.12.2019].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/tjt/2013/01/tjt_2013_01_2015-03-20_kat_006_fi.html