Tämä sivu on arkistoitu.

5.4.2022 jälkeen julkaistut tiedot löydät uudistetulta sivustolta.

Siirry uudelle tilastosivulle

3. Pienituloisuus Euroopan maissa

3.1 Pienituloisten osuus väestöstä on Suomessa Euroopan matalimpia

Pienituloisissa kotitalouksissa asuvien osuus väestöstä oli Suomessa 11,7 prosenttia vuonna 2012 1) . Tuolloin 28 EU-maassa keskimäärin 16,6 prosenttia väestöstä oli pienituloisia. Suurin pienituloisten osuus oli Kreikassa, missä pienituloisiin kotitalouksiin kuuluu 23,2 prosenttia väestöstä. Yli viidennes väestöstä oli pienituloisia myös Romaniassa, Bulgariassa, Liettuassa ja Espanjassa. Pienituloisten osuus väestöstä oli alle 10 prosenttia vain Tšekissä (8,7 %) ja Islannissa (9,3 %). (Kuvio 9.) Pienituloisiksi katsotaan kaikki henkilöt, joiden kotitalouden käytettävissä oleva rahatulo kulutusyksikköä kohden on alle 60 prosenttia kansallisesta keskitulosta. Pienituloisuuden euromääräinen raja siis vaihtelee maittain. Suomessa se oli noin 1 160 euroa kuukaudessa yhden hengen taloudessa vuonna 2012.

Kuvio 9. Väestö tuloryhmittäin Euroopan maissa vuonna 2012, maat järjestetty pienituloisimman tuloryhmän osuuden mukaan

Kuvio 9. Väestö tuloryhmittäin Euroopan maissa vuonna 2012, maat järjestetty pienituloisimman tuloryhmän osuuden mukaan

Maissa, joissa suhteellinen pienituloisuusaste on korkea, on myös suurituloisten osuus väestöstä suurempi. Henkilöitä, joiden kotitalouden tulot kulutusyksikköä kohden olivat vähintään 160 prosenttia mediaanista, oli eniten Latviassa (23,2 %) ja Virossa (22,1 %). 28 EU-maassa tällä mittarilla suurituloisia oli 17,1 prosenttia väestöstä, Suomessa 13 prosenttia. Keskimmäiseen tuloryhmään kuuluvia eli niitä, jotka jäävät näiden kahden luokan väliin, oli eniten Norjassa (79,6 %) ja Islannissa (79,3 %), Suomessakin osuus oli 75,3 prosenttia. Suurituloisuudelle ei ole olemassa vakiintuneita mittareita, ja eräitä vaihtoehtoisia prosenttirajoja on julkaistu Eurostatin tietokantataulukoissa.

3.2 Lasten ja työssäkäyvien pienituloisuus on Suomessa verraten vähäistä

Väestöryhmittäinen köyhyysriski ja pienituloisuuden rakenne vaihtelevat maittain. Suomi kuuluu maihin, joissa lasten ja 25–64-vuotiaiden pienituloisuus on verraten vähäistä, mutta yli 65-vuotiaiden pienituloisuus on yleisempää kuin Euroopassa keskimäärin. Lasten pienituloisuus on yleisintä talouskriisin koettelemissa maissa sekä Bulgariassa, Romaniassa ja Liettuassa, ikääntyvien pienituloisuus taas on vertailumaista yleisintä Sveitsissä. (Kuvio 10.)

Kuvio 10. Lasten ja 65 vuotta täyttäneiden pienituloisuusasteet Euroopassa vuonna 2012, maat on järjestetty lasten pienituloisuusasteen mukaan

Kuvio 10. Lasten ja 65 vuotta täyttäneiden pienituloisuusasteet Euroopassa vuonna 2012, maat on järjestetty lasten pienituloisuusasteen mukaan
Työssäkäyvien 18–64-vuotiaiden henkilöiden pienituloisuus on Suomessa Euroopan vähäisintä: alle 4 prosenttia työssäkäyvistä kuului pienituloiseen kotitalouteen. Vertailumaiden toisessa päässä on Romania, jossa työssäkäyvän köyhyysriski oli yli nelinkertainen Suomeen verrattuna. Myös talouskriisin koettelemissa maissa eli Kreikassa, Italiassa, Espanjassa ja Portugalissa työssäkäyvien köyhyysriski oli korkeampi, yli 10 prosenttia. Valtaosassa Euroopan maita on työssäkäyvien pienituloisten osuus 6–10 prosenttia.

Kuvio 11. Työssäkäyvien pienituloisuusaste Euroopan maissa vuonna 2012

Kuvio 11. Työssäkäyvien pienituloisuusaste Euroopan maissa vuonna 2012

1) Suomen pienituloisuustietoja vuodelta 2013 on julkaistu tulonjakotilastossa 20.3.2015.

Lähde: Tulonjakotilasto 2013, Tilastokeskus

Lisätietoja: Veli-Matti Törmälehto 029 551 3680, Kaisa-Mari Okkonen 029 551 3408

Vastaava tilastojohtaja: Riitta Harala


Päivitetty 25.5.2015

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Tulonjakotilasto [verkkojulkaisu].
ISSN=1795-8121. tulot, asuminen ja asumismenot 2013, 3. Pienituloisuus Euroopan maissa . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 29.3.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/tjt/2013/04/tjt_2013_04_2015-05-25_kat_003_fi.html