5 Yrittäjäkotitaloudet saavat omaisuustuloja aikaisempaa enemmän

Palkansaajakotitalouksien bruttotuloista on valtaosa palkkatuloja, mikä johtuu siitä, että sosioekonominen luokitus pohjautuu henkilöiden kalenterivuoden aikaiseen taloudelliseen toimintaan (kuten palkansaajana toimiminen) ja siitä saatuihin tuloihin (palkansaajilla palkkatuloihin). Ylemmillä toimihenkilötalouksilla palkkojen bruttotulo-osuus oli vuonna 2017 noin 90 prosenttia, mikä on lähes sama kuin 1990-luvun puolivälissä.

Palkansaajakotitalouksista myös alempien toimihenkilöiden ja työntekijöiden kotitalouksilla palkkatulojen bruttotulo-osuudet nousevat suuriksi, sillä kummassakin ryhmässä ne olivat 85 prosentin tuntumassa vuonna 2017. Vastaavat osuudet olivat 1990-luvun puolivälissä kummassakin ryhmässä viisi prosenttiyksikköä pienemmät.

Palkkatulojen lisäksi palkansaajakotitaloudet saavat myös muita tuloja, joista merkittävimpiä ovat saadut tulonsiirrot. Palkansaajakotitalouksille tyypillisiä saatuja tulonsiirtoja ovat lapsiperheiden etuudet, kuten lapsilisät, vanhempain- ja sairauspäivärahat ja kotihoidon tuet. Alemmilla toimihenkilö- ja työntekijäkotitalouksilla saatujen tulonsiirtojen bruttotulo-osuudet olivat 12 - 13 prosentin luokkaa vuonna 2017, kun vastaavat osuudet olivat 1990-luvun puolivälissä viitisen prosenttiyksikköä korkeammat. Ylemmillä toimihenkilökotitalouksilla saatujen tulonsiirtojen bruttotulo-osuus on nykyisin alle 7 prosentin, kun vastaava osuus 1990-luvun puolivälissä oli muutaman prosenttiyksikön suurempi.

Kuvio 6. Kotitalouksien bruttotulojen rakenne viitehenkilön sosioekonomisen aseman mukaan vuosina 1995 ja 2017, tuloerän osuus bruttotulosta, %

Kuvio 6. Kotitalouksien bruttotulojen rakenne viitehenkilön sosioekonomisen aseman mukaan vuosina 1995 ja 2017, tuloerän osuus bruttotulosta, %

Edellä jo mainittiin, että vaurastumisen myötä kotitaloudet saavat nykyisin aikaisempaa enemmän omaisuustuloja. Myös se havaittiin, etteivät omaisuustulot ole tasaisesti jakautuneet, sillä ne kohdentuvat pääasiassa kaikista hyvätuloisimmille kotitalouksille. Esimerkiksi vuonna 2017 omaisuustuloista lähes 65 prosenttia kohdentui suurituloisimpaan tulokymmenykseen. Kahteen suurituloisimpaan tulokymmenykseen omaisuustuloista kohdentui 75 prosenttia.

Palkansaajakotitalouksista omaisuustulojen merkitys on kasvanut eniten hyvätuloisimmilla palkansaajatalouksilla. Ylemmillä toimihenkilökotitalouksilla omaisuustulojen bruttotulo-osuus on tuplaantunut kahdessa vuosikymmenessä; nykyisin omaisuustulojen osuus bruttotuloista on tässä ryhmässä 5 prosentin luokkaa, kun se 1990-luvun puolivälissä oli puolet tästä.

Maatalousyrittäjäkotitalouksien bruttotuloista yrittäjätulojen osuus oli yli 50 prosenttia vuonna 2017. Osuus on kuitenkin selvästi pienempi kuin vuonna 1995, jolloin se oli 75 prosenttia. Yrittäjätuloihin luetaan tulonjakotilastossa varsinaisten yrittäjätulojen lisäksi myös metsänmyyntitulot, minkä vuoksi yrittäjätulot eivät ole täysin harvinainen tulonlähde esimerkiksi palkansaajiksi luokitelluille kaupunkilaismetsänomistajille. Myös maatalouden tuet sisältyvät maatalousyrittäjillä yrittäjätuloihin.

Maatalousyrittäjäkotitalouksiin kuuluville jäsenille on perinteisesti ollut tyypillistä se, että he käyvät maataloustöiden ohessa palkkatyössä tilan ulkopuolella. Yleistä on myös se, että viljelijän puoliso käy säännöllisessä palkkatyössä tilan ulkopuolella. Tämän voi havaita hyvin maatalousyrittäjätalouksien tulonmuodostuksessa, sillä vuonna 2017 palkkatulojen bruttotulo-osuus oli tässä ryhmässä 20 prosentin luokkaa. Osuus on selvästi kasvanut, sillä 1990-luvun puolivälissä se oli 7 prosenttiyksikköä pienempi.

Myös maatalousyrittäjät saavat nykyisin aikaisempaa enemmän omaisuustuloja, sillä maatalousyrittäjätalouksien kokonaistuloista omaisuustulojen osuus oli vuonna 15 prosentin luokkaa. 1990-luvun puolivälissä vastaava osuus jäi kolmeen prosenttiin. Muutos johtuu ainakin osittain maataloudessa viimeisten vuosikymmenten aikana tapahtuneista suurista rakennemuutoksia. Muutokset näkyvät käytännössä siinä, että pienet maatilat ovat hävinneet, maatilojen keskikoot ovat kasvaneet ja maatiloilla tuotanto on tehostunut ja koneellistunut. Tulonjakotilastossa muutoksen voi havaita siitä, että maatalousyrittäjäkotitalouksien määrä on nykyisin vain kolmasosa siitä, mitä se oli 1990-luvulla.

Saadut tulonsiirrot ovat merkittävä tulonlähde myös maatalousyrittäjäkotitalouksille, sillä nykyisin noin 13 prosenttia ryhmän bruttotuloista on saatuja tulonsiirtoja. Osuus on kuitenkin pienentynyt 1990-luvun puolivälistä noin viidellä prosenttiyksiköllä. Maanviljelijäkotitalouksissa on paljon nuoria lapsiperheitä, jolloin saadut tulonsiirrot ovat tässä ryhmässä lapsiperheille tyypillisiä sosiaaliturvaetuuksia.

Yrittäjäkotitalouksilla (pl. maatalousyrittäjät) yrittäjätulojen bruttotulo-osuus jää yllättävän matalaksi, sillä vuonna 2017 se oli tässä ryhmässä 25 prosentin tuntumassa. Osuus on pienentynyt selvästi, sillä 1990-luvun puolivälissä se oli 40 prosentissa. Myös yrittäjien kotitalouksille on tyypillistä se, että niihin kuuluu palkansaajaperheenjäseniä. Tämä ilmenee hyvin yrittäjäkotitalouksien bruttotuloissa, joista palkkatulojen osuus oli vuonna 2017 lähes puolet. Palkkatulojen merkitys on kasvanut selvästi, sillä 1990-luvun puolivälissä palkkojen bruttotulo-osuus oli yrittäjätalouksilla 15 prosenttiyksikköä pienempi.

Yrittäjäkotitalouksien palkkatulo-osuutta kasvattaa jonkin verran myös se, että osa yrittäjistä nostaa yrittäjätulon omasta yrityksestään palkkatulon muodossa, toisin sanoen maksaa itselle omasta yrityksestä palkkaa. Myös yrittäjäkotitaloudet saavat nykyisin aikaisempaa enemmän omaisuustuloja; niiden bruttotulo-osuus on nykyisin jo 20 prosentin luokkaa kun se 1990-luvun puolivälissä oli selvästi tätä pienempi (13 %).

Ammatissa toimimattomien tuloille on tyypillistä saatujen tulonsiirtojen suuri merkitys. Eläkeläiskotitalouksien bruttotulot ovat nykyisin lähes 85 prosenttisesti saatuja tulonsiirtoja, mikä on muutama prosenttiyksikkö vähemmän kuin 1990-luvun puolivälissä. Eläkeläisten kohdalla saadut tulonsiirrot ovat pääasiassa eläketuloja, joihin tulonjakotilastossa luetaan tulonjakotilastosuositusten mukaisesti myös ansioeläkkeet.

Väestön vaurastuminen näkyy myös eläkeläistalouksien saamissa omaisuustuloissa, joiden bruttotulo-osuus on nykyisin jo 10 prosentin luokkaa. Vastaava osuus 1990-luvun puolivälissä oli alle puolet tästä. Eläkeläisistä omaisuustulojen merkitys on suurinta eläkkeellä olevilla yrittäjätalouksilla (pl. maatalousyrittäjät), joiden bruttotuloista on nykyisin jo runsas neljännes omaisuustuloja. 1990-luvun puolivälissä vastaava osuus oli vain 10 prosenttia. Eläkkeellä olevilla maatalousyrittäjäkotitalouksilla omaisuustulojen bruttotulo-osuus on nykyisin 15 prosentin luokkaa, kun se 1990-luvun puolivälissä jäi alle 5 prosentin.

Myös eläkkeellä olevien ylempien toimihenkilöiden tulonmuodostuksessa on omaisuustulojen merkitys viime vuosikymmenten aikana jonkin verran lisääntynyt. Tämän ryhmän bruttotuloista omaisuustulojen osuus on nykyisin 13 prosenttia, kun se 1990-luvun puolivälissä oli alle puolet tästä.

Palkkojen bruttotulo-osuudet ovat eläkeläiskotitalouksilla olleet vuosina 1995 ja 2017 samat, eli noin 5 prosenttia.

Opiskelijatalouksilla saadut tulonsiirrot ovat myös merkittävässä asemassa, sillä saatujen tulonsiirtojen bruttotulo-osuus on tässä ryhmässä nykyisin 60 prosentin luokkaa. Osuus on muutaman prosenttiyksikön pienempi kuin 1990-luvun puolivälissä. Opiskelijat ovat tunnetusti käyneet opiskelun ohessa palkkatyössä, minkä voi havaita palkkatulojen bruttotulo-osuuksissa. Nykyisin palkkojen bruttotulo-osuus on opiskelijakotitalouksissa 35 prosentin luokkaa, mikä on sama kuin 1990-luvun puolivälissä.

Työttömien kotitalouksissa saatujen tulonsiirtojen bruttotulo-osuus oli vuonna 2017 noin 85 prosenttia, mikä on viisi prosenttiyksikköä vähemmän kuin 1990-luvun puolivälissä. Palkkatulojen bruttotulo-osuus oli on nykyisin 10 prosentin luokkaa, kun se 1990-luvun puolivälissä oli lähes 20 prosenttia.


Lähde: Tulonjakotilasto 2017, Tilastokeskus

Lisätietoja: Pekka Ruotsalainen 029 551 2610

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma


Päivitetty 08.03.2019

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Tulonjakotilasto [verkkojulkaisu].
ISSN=1795-8121. pienituloisuus 2017, 5 Yrittäjäkotitaloudet saavat omaisuustuloja aikaisempaa enemmän . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 17.7.2019].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/tjt/2017/02/tjt_2017_02_2019-03-08_kat_005_fi.html