4 Suuret asumiskustannukset eivät yleistyneet

Asumiskustannusrasitteisten kotitalous- ja henkilöosuudet olivat samat kuin edellisvuonna. Suuret asumiskustannukset rasittivat vuonna 2017 noin 180 400 kotitaloutta eli 6,6 prosenttia kaikista kotitalouksista. Asumiskustannusrasitteisiin kotitalouksiin kuului 221 300 henkilöä, 4,1 prosenttia kotitalousväestöstä. Asumiskustannukset ovat suuret silloin, kun niihin nettomääräisinä kuluu yli 40 prosenttia kotitalouden käytettävissä olevista rahatuloista asumistuet poislukien. Määritelmä on EU:n tulo- ja elinolotilastosta (EU-SILC). (Kuvio 9.)

Kuvio 9. Kotitaloudet (%) asumiskustannusten tulo-osuuksien mukaisissa ryhmissä vuosina 2002–2017, nettomääräiset asumiskustannukset

Kuvio 9. Kotitaloudet (%) asumiskustannusten tulo-osuuksien mukaisissa ryhmissä vuosina 2002–2017, nettomääräiset asumiskustannukset

Suurten asumiskustannusten rasittamien kotitalouksien määrän kasvu taittui vuonna 2015. Siitä lähtien asumiskustannusrasitteisten kotitalouksien osuus kaikista kotitalouksista pysyi samana. Vuosina 2013–2014 kotitalousosuus oli ollut suurimmillaan, yli 7 prosenttia.

Niiden kotitalouksien määrä, jotka käyttivät asumiseen yli 30 prosenttia tuloistaan, kasvoi vuonna 2017 hieman edeltäviin vuosiin verrattuna. Kotitalouksia oli yli 16 prosentissa kaikista kotitalouksista. Näissä kotitalouksissa asui lähes 11 prosenttia henkilöistä.

Sekä kotitalouksien, joiden asumiskustannukset olivat suhteellisen suuret, että niihin kuuluvien henkilöiden määrät kääntyivät kasvuun viime vuosikymmenen jälkipuoliskolla molemmilla raja-arvoilla (asumiskustannusten tulo-osuus yli 30 % tai 40 %). Vielä vuonna 2005 asumiskustannusten tulo-osuus oli yli 40 prosenttia 5,4 prosentilla ja yli 30 prosenttia 12,7 prosentilla kotitalouksista.

Kotitalouksien, joilla asumiskustannukset olivat viidenneksen tai alle käytettävistä olevista rahatuloista, määrä oli vuonna 2017 vain hieman pienempi (-0,5 %) kuin edellisvuonna. Näiden kotitalouksien osuus oli yli 65 prosenttia. Vuonna 2005 vastaava kotitalousosuus oli ollut suurempi, noin 70 prosenttia.

Asumiskustannusrasitteisten kotitalouksien määrä, joilla nettomääräisten asumiskustannusten tulo-osuus oli yli 40 prosenttia, oli vuonna 2017 noin 5 prosenttia pienempi kuin vuonna 2014. Henkilömäärä oli noin 13 prosenttia pienempi. Vuosia 2008 ja 2009 lukuun ottamatta asumiskustannusrasitteisten kotitalouksien määrä kasvoi yhtäjaksoisesti viime vuosikymmenen puolivälistä vuoteen 2014. (Kuvio 10.)

Kuvio 10. Kotitaloudet ja henkilöt, joilla asumiskustannusten tulo-osuus on yli 30 % tai 40 %, vuosina 2002–2017

Kuvio 10. Kotitaloudet ja henkilöt, joilla asumiskustannusten tulo-osuus on yli 30 % tai 40 %, vuosina 2002–2017

Asumiskustannusrasitteisuuden väheneminen vuodesta 2014 vuoteen 2017 kohdistui vuokra-asunnoissa asuviin. Vuokra-asunnoissa asuvista kotitalouksista oli asumiskustannusrasitteisia 15,5 prosenttia vuonna 2017. Osuus oli hieman suurempi kuin edellisvuonna, mutta merkitsevästi pienempi kuin vuonna 2014. Vuokra–asunnoissa asuvien asumiskustannusrasitteisten henkilöosuus oli 11,1 prosenttia vuonna 2017, joka samoin oli hieman edellisvuotta suurempi. (Tietokantataulukko 24.)

Kahden vuoden liukuvien keskiarvojen perusteella asumiskustannusrasitteisten vuokra-asunnoissa asuvien kotitalouksien määrä oli vuosina 2016–2017 noin 4 prosenttia pienempi kuin vuosina 2013–2014. Henkilömäärä oli vuosina 2016–2017 noin 11 prosenttia pienempi kuin vuosina 2013–2014. (Kuvio 11.)

Kuvio 11. Kotitaloudet ja henkilöt, joilla asumiskustannusten tulo-osuus on yli 40 %, asunnon hallintasuhteen mukaan vuosina 2002–2017, 2 vuoden liukuvat keskiarvot

Kuvio 11. Kotitaloudet ja henkilöt, joilla asumiskustannusten tulo-osuus on yli 40 %, asunnon hallintasuhteen mukaan vuosina 2002–2017, 2 vuoden liukuvat keskiarvot

Suuret asumiskustannukset (nettomääräisinä yli 40 % käytettävissä olevista rahatuloista) rasittivat tulojen mukaan keskimääräistä useammin kahteen alimpaan tulokymmenysryhmään kuuluvia kotitalouksia, pienituloisia, vuokra-asunnossa asuvia, Helsinki-Uudenmaan suuralueen, yhden henkilön, työttömien, opiskelijoiden ja muiden ammatissa toimimattomien kotitalouksia. Tuloryhmän mukaan 24,4 prosenttia pienituloisimman, 9,9 prosenttia toiseksi pienituloisimman ja 8,2 prosenttia kolmannen tulokymmenysryhmän kotitalouksista oli vuonna 2017 asumiskustannusrasitteisia. Tilastomääritelmän mukaan pienituloisista kotitalouksista 21,5 prosenttia oli asumiskustannusrasitteisia. Suuret asumiskustannukset rasittivat asuinalueesta (suuralue) riippumatta vuokralla asuvia kotitalouksia, kuitenkin yleisimmin Helsinki-Uudellamaalla. Suuralueen vuokra-asuntokotitalouksista yli 18 prosentilla siten, että pääkaupunkiseudulla 17,3 prosentilla ja muualla Helsinki-Uudenmaan suuralueella 22,2 prosentilla asumiskustannusten tulo-osuus oli yli 40 prosenttia. Yksinhuoltajista jokseenkin yhtä usealla (7,2 % kotitalouksista) kuin kotitalouksilla keskimäärin asumiskustannusten tulo-osuus oli yli 40 prosenttia. Toisaalta asumiskustannusten tulo-osuuden mediaani oli tässä ryhmässä verrattain korkea. Sen sijaan yhden henkilön kotitalouksissa yhteensä useammalla eli 13,0 prosentilla asumiskustannukset olivat yli 40 prosenttia käytettävissä olevista rahatuloista. Heistä alle 35-vuotiaiden kotitalouksista 23,5 prosenttia, 35–64-vuotiaiden kotitalouksista 9 prosenttia ja 65 vuotta täyttäneiden kotitalouksista noin 10 prosenttia oli asumiskustannusrasitteisia. Ammatissa toimimattomista 28,7 prosenttia opiskelijoiden ja muiden ammatissa toimimattomien (pl. eläkeläiset) ja 16,8 prosenttia työttömien kotitalouksista oli vuonna 2017 asumiskustannusrasitteisia (tulo-osuus yli 40 %). (Tietokantataulukot 23 ja 24; Liitetaulukot 3–5.)

Kuviossa 12 on esitetty asumiskustannusrasitteisten osuudet pienituloisista kotitalouksista 1) asunnon hallintasuhteen mukaan vuosina 2005 ja 2010–2017. Vuonna 2017 osuus oli 21,5 prosenttia. Pienituloisista, vuokra-asunnoissa asuvista kotitalouksista 30 prosenttia ja omistusasunnoissa asuvista 9 prosenttia oli asumiskustannusrasitteisia. Vuokra-asunnoissa asuvien asumiskustannusrasitteisten kotitalousosuus oli noin kaksi prosenttiyksikköä pienempi kuin vuosina 2013–2014 (32 %). Edeltävällä ajanjaksolla oli pienituloisten ja vuokra-asunnoissa asuvien kotitalouksien asumiskustannusrasitteisuus ollut viimeksi vuonna 2012 lähes yhtä yleistä.

Kuvio 12. Kotitaloudet (%), joilla asumiskustannusten tulo-osuus on yli 40%, pienituloisista ja muista kotitalouksista asunnon hallintasuhteen mukaan vuosina 2005, 2010–2017

Kuvio 12. Kotitaloudet (%), joilla asumiskustannusten tulo-osuus on yli 40%, pienituloisista ja muista kotitalouksista asunnon hallintasuhteen mukaan vuosina 2005, 2010–2017

Tarkasteltaessa asumiskustannusrasitteisten kotitalouksien elinvaiheen mukaista rakennetta, suuri enemmistö, eli noin 84 prosenttia oli yhden henkilön kotitalouksia vuonna 2017. Lapsiperheitä oli noin 7 prosenttia kaikista asumiskustannusrasitteisista kotitalouksista. Yhden henkilön kotitalouksien määrä kasvoi asumiskustannusrasitteisissa viimeksi vuonna 2013, jonka jälkeen se pysyi lähes samana. (Kuvio 13.)

Kuvio 13. Kotitaloudet, joilla asumiskustannusten tulo-osuus on yli 40%, elinvaiheen mukaan vuosina 2005, 2010–2017

Kuvio 13. Kotitaloudet, joilla asumiskustannusten tulo-osuus on yli 40%, elinvaiheen mukaan vuosina 2005, 2010–2017

Henkilön iän mukaan suurten asumiskustannusten rasittamiin kotitalouksiin kuuluvista henkilöistä noin 37 prosenttia oli 18–34-vuotiaita vuonna 2017 (kuvio 14). Sukupuolten väliset erot ovat pieniä. Ne ovat seurausta väestörakenne-eroista ja yhden henkilön kotitalouksien muodostumisesta. 18–34-vuotiaiden ryhmässä naiset käsittivät noin 20 prosenttia ja miehet noin 17 prosenttia kaikista asumiskustannusrasitteisista henkilöistä. 65 vuotta täyttäneissä sitä vastoin naisilla asumiskustannusrasitteisten henkilöosuus oli suurempi, 17 prosenttia, kuin miehillä, joilla se oli 7 prosenttia vuonna 2017.

Kuvio 14. Henkilöt, joilla asumiskustannusten tulo-osuus on yli 40%, sukupuolen ja iän mukaan vuonna 2017

Kuvio 14. Henkilöt, joilla asumiskustannusten tulo-osuus on yli 40%, sukupuolen ja iän mukaan vuonna 2017

1) Pienituloisilla kotitalouksilla tarkoitetaan kotitalouksia ja niihin kuuluvia henkilöitä, joissa henkilöiden kesken laskettu käytettävissä oleva rahatulo kulutusyksikköä kohti eli ekvivalentti käytettävissä oleva rahatulo on alle 60 prosenttia kansallisesta mediaanitulosta.

Lähde: Tulonjakotilasto 2017, Tilastokeskus

Lisätietoja: Marie Reijo 029 551 2547

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma


Päivitetty 13.03.2019

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Tulonjakotilasto [verkkojulkaisu].
ISSN=1795-8121. väestöryhmittäiset tuloerot 2017, 4 Suuret asumiskustannukset eivät yleistyneet . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 17.7.2019].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/tjt/2017/03/tjt_2017_03_2019-03-13_kat_004_fi.html