Tämä sivu on arkistoitu.

5.4.2022 jälkeen julkaistut tiedot löydät uudistetulta sivustolta.

Siirry uudelle tilastosivulle

3. Julkisen sektorin tutkimus- ja kehittämistoiminta

3.1. Tutkimushenkilökunnan määrä supistui

Julkisen sektorin 1) tutkimus- ja kehittämistehtävissä työskentelevän henkilöstön määrä laski 600 henkilöä vuodesta 2015 eli noin kahdeksan prosenttia ja oli kaikkiaan 6 760. Tohtorintutkinnon suorittaneiden osuus tutkimushenkilöstöstä oli 32 prosenttia, muu yliopistotutkinto oli 47 prosentilla. Naisten osuus t&k-henkilöstöstä laski yhden prosenttiyksikön ollen 46 prosenttia vuonna 2016. Naisten osuus tutkijoista oli 44 prosenttia eli kaksi prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuonna 2015. Kaikkiaan henkilöstöstä 75 prosenttia oli tutkijoita ja 25 prosenttia muuta t&k-henkilöstöä.

Tutkimustyövuosien määrä oli reilu 4 600, missä on vähennystä edellisvuoteen noin 450 työvuotta. Yliopistotutkinnon suorittaneiden henkilöiden osuus työvuosista oli 80 prosenttia. Tehtävittäin tarkasteltuna 79 prosenttia tutkimustyövuosista oli tutkijoiden tekemiä.

Päätieteenalan mukaan julkisen sektorin suurin tieteenala on tekniikka, johon tutkimustyövuosista kohdistui 41 prosenttia. Ainoastaan kaksi prosenttia työvuosista oli humanistista tutkimusta. Luonnontieteiden osuus nousi kolme prosenttiyksikköä, lääke- ja terveystieteissä puolestaan kirjattiin kolmen prosenttiyksikön lasku.

Kuvio 6a. Julkisen sektorin tutkimustyövuodet koulutuksen mukaan vuonna 2016

Kuvio 6a. Julkisen sektorin tutkimustyövuodet koulutuksen mukaan vuonna 2016

Kuvio 6b. Julkisen sektorin tutkimustyövuodet tieteenaloittain vuonna 2016

Kuvio 6b. Julkisen sektorin tutkimustyövuodet tieteenaloittain vuonna 2016

3.2. Tutkimusmenojen lasku päättymässä

Julkisen sektorin tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot vuonna 2016 olivat 535 miljoonaa euroa, yhdeksän miljoonaa euroa edellisvuotta vähemmän. Kaikkiaan tämä oli jo kuudes peräkkäinen vuosi kun julkisen sektorin tutkimusmenot vähenivät. Tutkimusmenojen laskuvauhti on kuitenkin selvästi taittunut, vuonna 2015 menot supistuivat 70 miljoonaa euroa. Vuonna 2017 tutkimusmenojen arvioidaan kääntyvän vajaan neljän prosentin nousuun, eli 554 miljoonaan euroon.

Valtion hallinnonalojen osuus julkisen sektorin t&k-menoista oli 85 prosenttia ja työ- ja elinkeinoministeriö laitoksineen vastasi 52 prosentista valtionhallinnon t&k-menoista. Valtion tutkimuslaitosten yhteenlasketut t&k-menot olivat 412 miljoonaa euroa ja tästä VTT:n osuus oli hieman yli puolet. Yksityisellä voittoa tavoittelemattomalla sektorilla tutkimusmenot kasvoivat neljä miljoonaa euroa eli yhdeksän prosenttia vuodesta 2015.

Soveltavan tutkimuksen osuus julkisen sektorin t&k-menoista oli 63, kehittämistyön 24 ja perustutkimuksen 13 prosenttia.

Ulkopuolisen rahoituksen osuus julkisen sektorin organisaatioiden t&k-menojen rahoituksesta oli 55 prosenttia. Ulkopuolisesta tutkimusrahoituksesta kotimaisten yritysten osuus oli 15 ja ulkomaiden 29 prosenttia.

Kuvio 7. Julkisen sektorin t&k-menojen rahoitus vuonna 2016

Kuvio 7. Julkisen sektorin t&k-menojen rahoitus vuonna 2016

1) Valtion hallinnonalat ja siihen kuuluvat tutkimuslaitokset, kunnat, sosiaaliturvarahastot ja -laitokset sekä yksityinen voittoa tavoittelematon toiminta

Lähde: Tutkimus- ja kehittämistoiminta 2016, Tilastokeskus

Lisätietoja: Ari Leppälahti 029 551 3237, Heidi Pirkola 029 551 3246, Mervi Härkönen 029 551 3254, tiede.teknologia@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Sami Saarikivi


Päivitetty 26.10.2017

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Tutkimus- ja kehittämistoiminta [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-6206. 2016, 3. Julkisen sektorin tutkimus- ja kehittämistoiminta . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 29.3.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/tkke/2016/tkke_2016_2017-10-26_kat_003_fi.html