1 Määräaikaiset työsuhteet lisääntyivät vuonna 2010

1.1 Palkansaajista joka kuudes määräaikainen

Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan Suomessa oli vuonna 2010 palkansaajia keskimäärin 2 120 000 henkeä, mikä oli lähes yhtä paljon kuin vuotta aiemmin. Palkansaajien työllisyystilanne parani vuoden 2010 loppua kohti. Samanaikaisesti määräaikaisessa työsuhteessa työskentelevien palkansaajien määrä lisääntyi. Vuonna 2010 määräaikaisia palkansaajia oli 329 000 henkeä, mikä oli 19 000 henkeä enemmän kuin edellisenä vuonna (kuvio 1). Vuonna 2010 määräaikaisessa työsuhteessa työskenteli noin 16 prosenttia palkansaajista. Osuus nousi yhden prosenttiyksikön vuodesta 2009. Määräaikaisten osuus oli edelleen pidempiaikaista keskiarvoa pienempi. (Kuvio 2.)

Kuvio 1. Määräaikaisessa työsuhteessa olevat palkansaajat sukupuolen mukaan 1998–2010, 15–74-vuotiaat

Kuvio 1. Määräaikaisessa työsuhteessa olevat palkansaajat sukupuolen mukaan 1998–2010, 15–74-vuotiaat

Määräaikaisuus on yleisempää naisilla kuin miehillä. Määräaikaisista palkansaajista oli naisia 200 000 ja miehiä 129 000 vuonna 2010. Naispalkansaajista määräaikaisten osuus oli noin 18 prosenttia ja miespalkansaajista noin 12 prosenttia. Miespalkansaajien määräaikaisten työsuhteiden määrä ja osuus kasvoivat vuonna 2010. Naispalkansaajilla ne pysyivät edellisen vuoden tasolla. Määräaikaiset työsuhteet lisääntyivät pääosin yksityisellä sektorilla (+15 000).

Kuvio 2. Määräaikaisten osuus palkansaajista sukupuolen mukaan vuosina 1998–2010, 15–74-vuotiaat, %

Kuvio 2. Määräaikaisten osuus palkansaajista sukupuolen mukaan vuosina 1998–2010, 15–74-vuotiaat, %

Määräaikaisuudessa on selvä kausivaihtelu, sillä määräaikaisten työsuhteiden määrä kasvaa tavallisesti toisella ja kolmannella vuosineljänneksellä. Vuonna 2009 määräaikaisten työsuhteiden väheneminen näytti kohdistuneen erityisesti kesätyöntekijöihin. Vuonna 2010 sen sijaan määräaikaisten työsuhteiden määrän kasvu, verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan, alkoi toisesta neljänneksestä ja jatkui vuoden loppuun asti.

1.2 Kaksi kolmesta määräaikaisesta palkansaajasta ei saanut pysyvää työtä

Määräaikainen työ voi olla palkansaajalle joko toivottu tai vastentahtoinen työsuhteen muoto. Noin neljäsosa määräaikaisista palkansaajista ei halunnut pysyvää työtä. Heistä suurin osa oli 15–24-vuotiaita. Kesätyöntekijät ovat tyypillinen vapaaehtoisesti määräaikaista työtä tekevä ryhmä.

Tavallisempaa kuitenkin on, että määräaikaisessa työsuhteessa työskennellään siksi, että pysyvää työtä ei ole löytynyt. Vuonna 2010 määräaikaisista noin 64 prosentille vakituisen työn puute oli syy määräaikaisuuteen. Vuonna 2010 työmarkkinoilla oli 206 000 määräaikaista palkansaajaa, jotka eivät olleet löytäneet vakituista työpaikkaa, vaikka olisivat sellaisen halunneet. Heistä 134 000 oli naisia ja 72 000 miehiä. Vastentahtoinen määräaikaisuus yleistyy iän myötä.

Vastentahtoisesti määräaikaisessa työsuhteessa olevien osuus määräaikaisista palkansaajista pieneni hieman vuodesta 2009 vuoteen 2010.

1.3 Uusista työsuhteista noin puolet määräaikaisia

Vuodesta 2008 vuoteen 2009 uusien, alle vuoden kestäneiden työsuhteiden määrä putosi selvästi. Vuonna 2010 uusia työsuhteita oli 393 000, mikä oli lähes sama määrä kuin vuonna 2009. Uusista työsuhteista 56 prosenttia oli määräaikaisia. Osuus oli neljä prosenttiyksikköä suurempi kuin vuonna 2009. (Kuvio 3.)

Kuvio 3. Uudet, alle vuoden kestäneet työsuhteet vuosina 1998–2010, 15–74-vuotiaat

Kuvio 3. Uudet, alle vuoden kestäneet työsuhteet vuosina 1998–2010, 15–74-vuotiaat

Naisten ja miesten välillä on ollut selkeä ero sen suhteen, onko uusi työsuhde määräaikainen vai jatkuva. Vuonna 2010 naisten uusista työsuhteista määräaikaisia oli noin 62 prosenttia ja miesten noin 49 prosenttia. Miesten uusista työsuhteista suurin osa on ollut vakituisia lähes aina vuodesta 1997, josta täysin vertailukelpoinen aikasarja alkaa. Sitä vastoin naisten uusista työsuhteista suurin osa on ollut määräaikaisia samana ajanjaksona.

1.4 Vuokratyötä teki vain prosentti palkansaajista

Vuokratyöllä tarkoitetaan työsuhdetta, jossa palkansaaja työskentelee työvoimaa välittävän tai vuokraavan yrityksen kautta. Tietoa vuokratyötä tekevistä on kerätty työvoimatutkimuksessa vuodesta 2008 lähtien. Vuonna 2010 vuokratyötä teki keskimäärin 29 000 henkeä, mikä oli noin 6 000 enemmän kuin vuonna 2009. Vuokratyöntekijöistä noin puolet oli naisia.

Vuokratyöntekijöiden osuus palkansaajista oli vain prosentin verran vuonna 2010. Vuokratyön tekeminen on siten varsin marginaalinen työnteon muoto Suomen työmarkkinoilla. Vuokratyötä tekevät pääasiassa nuoret, 15–24-vuotiaista palkansaajista vajaa 5 prosenttia teki vuokratyötä.

Vuokratyö jakaantuu monille toimialoille. Yleisintä vuokratyö oli tukku- ja vähittäiskaupassa, majoitus- ja ravitsemustoiminnassa sekä teollisuudessa. Kaikilla näillä toimialoilla vuokratyöntekijöitä oli muutama tuhat.


Lähde: Työvoimatutkimus 2010. Tilastokeskus

Lisätietoja: Heidi Melasniemi-Uutela (09) 1734 2523, Olga Kambur (09) 1734 3565, tyovoimatutkimus@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Riitta Harala


Päivitetty 7.6.2011

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Työvoimatutkimus [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-7830. Työsuhteet ja työajat vuonna 2010 2010, 1 Määräaikaiset työsuhteet lisääntyivät vuonna 2010 . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 21.9.2019].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/tyti/2010/15/tyti_2010_15_2011-06-07_kat_001_fi.html