5. Käsitteitä

Lapsiperheen vanhempia - äitejä ja isiä - ovat ne naiset ja miehet, joilla on samassa kotitaloudessa asuvia alle 18-vuotiaita omia tai puolison lapsia. Koska otoksessa on vain vähän samaa sukupuolta olevien vanhempien lapsiperheitä, näitä ei ole sisällytetty analyyseihin.

Lapsettomiksi luokitellaan tässä naiset ja miehet, joilla ei ole samassa kotitaloudessa asuvia alle 18-vuotiaita lapsia. Lapsettomiin kuuluvat siis

  • henkilöt, joilla ei ole lainkaan lapsia

  • ns. etävanhemmat, joiden lapsi asuu tai on kirjoilla toisen vanhemman luona

  • sekä vanhemmat, joiden lapset ovat täyttäneet 18 vuotta tai ovat jo muuttaneet omaan kotitalouteen.

Nuorimman lapsen ikä: Perheen nuorimman (tai ainoan) lapsen ikä vuosina. 1-vuotias on täyttänyt yksi, mutta on kuitenkin alle kaksivuotias. Vastaavasti 2-vuotias on täyttänyt kaksi, mutta ei vielä kolmea vuotta.

Perhevapaisiin sisältyvät äitiys- ja isyysvapaa, vanhempainvapaa (ml. isäkuukausi) ja hoitovapaa. Ne ovat vapaita, joita pienten lasten vanhemmilla on lain mukaan oikeus pitää lasten hoidon takia siihen saakka, kun nuorin lapsi täyttää kolme vuotta. Vanhempien työsuhde säilyy perhevapaiden ajan. Perhevapailla olevista luokitellaan työvoimatutkimuksessa työllisiksi äitiys- ja isyysvapaalla olevat sekä ne, joiden vapaat kestävät vähemmän kuin kolme kuukautta.

Työllinen on henkilö, joka on tutkimusviikolla tehnyt ansiotyötä vähintään tunnin rahapalkkaa tai luontaisetua vastaan tai voittoa saadakseen, tai on ollut tilapäisesti poissa työstä. Tutkimusviikolla työstä pois ollut henkilö lasketaan työlliseksi, jos poissaolon syy on äitiys- tai isyysvapaa tai oma sairaus tai jos poissaolo on kestänyt alle 3 kuukautta. Työstä hoitovapaalla olevat äidit luokittuvat useimmiten työvoiman ulkopuolelle, sillä hoitovapaata pidetään yleensä äitiysvapaan ja vanhempainvapaan perään, jolloin vapaan kokonaiskesto on yli kolme kuukautta. Työlliset voivat olla palkansaajia, yrittäjiä tai samassa kotitaloudessa asuvan perheenjäsenen yrityksessä palkatta työskenteleviä.

Työllisyysaste on työllisten prosenttiosuus saman ikäisestä väestöstä. Koko väestön työllisyysaste lasketaan 15–64-vuotiaiden työllisten prosenttiosuutena saman ikäisestä väestöstä.

Työssäoloaste on työssä olleiden prosenttiosuus kaikista työllisistä.

Työttömyysaste on työttömien prosenttiosuus saman ikäisestä työvoimasta eli työllisistä ja työttömistä. Koko väestön työttömyysaste lasketaan 15–74-vuotiaiden työttömien prosenttiosuutena saman ikäisestä työvoimasta.

Koulutusaste: Perusasteen tutkinnon suorittaneilla on koulutusta korkeintaan yhdeksän vuotta. Näitä koulutuksia ovat esim. kansa-, keski- ja peruskoulun tutkinnot. Keskiasteen tutkinnon suorittaneilla on koulutusta 11–12 vuotta. Näitä koulutuksia ovat esim. ylioppilastutkinnot, 1–3-vuotiset ammatilliset tutkinnot ja ammatilliset perustutkinnot. Korkea-asteen tutkinnot sisältävät alimman korkea-asteen tutkinnot (esim. teknikko, merkonomi), alemmat korkeakoulututkinnot (ammattikorkeakoulu- ja alemmat korkeakoulututkinnot) sekä ylemmän korkeakouluasteen tutkinnot (maisteri, lääkäreiden erikoistumistutkinnot) sekä tutkijakoulutusasteen tutkinnot (lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot).

Koulutusasteen kuvaus löytyy linkistä:
http://tilastokeskus.fi/meta/luokitukset/_linkki/koulastem.html


Lähde: Työvoimatutkimus 2016 Tilastokeskus

Lisätietoja: Tarja Nieminen 029 551 3561, Anna Pärnänen 029 551 3795, tyovoimatutkimus@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma


Päivitetty 10.10.2017

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Työvoimatutkimus [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-7830. perheet ja työ 2016, 5. Käsitteitä . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 16.12.2017].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/tyti/2016/14/tyti_2016_14_2017-10-10_kat_005_fi.html

Jaa