Tästä tilastosta on olemassa uudempi julkaisu

Tuorein julkaisu: Väestön ennakkotilasto 2017, elokuu

Julkaistu: 9.6.2017

Suomen ennakkoväkiluku maaliskuun lopussa 5 504 913

Korjattu 16.6.2017. Korjatut kohdat on merkitty punaisella.

Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Suomen väkiluku oli maaliskuun lopussa 5 504 913. Maamme väkiluku kasvoi tammi-maaliskuun aikana 1 616 henkeä, mikä on 612 henkeä enemmän kuin vastaavana ajanjaksona vuosi sitten. Syy väestönlisäykseen oli muuttovoitto ulkomailta: maahanmuuttoja oli  3 868 enemmän kuin maastamuuttoja. Syntyneiden enemmyys oli negatiivinen, sillä syntyneitä oli 2 252 vähemmän kuin kuolleita.

Väestönlisäys kuukausittain 2014–2017*

Väestönlisäys kuukausittain 2014–2017*

Maaliskuun ennakkotilaston mukaan alkuvuonna syntyi 12 118 lasta, mikä on 925 lasta vähemmän kuin vastaavana ajankohtana vuonna 2016. Kuolleiden määrä oli 14 370, mikä on 291 henkeä vähemmän kuin vuotta aiemmin.

Ulkomailta muutti Suomeen alkuvuonna 7 062 henkeä ja Suomesta ulkomaille 3 194 henkeä. Maahanmuuttoja oli 828 enemmän ja maastamuuttoja 418 vähemmän kuin edellisvuoden tammi-maaliskuussa. Suomen kansalaisia maahanmuuttajista oli 1 520 ja maastamuuttajista 2 127.

Kuntien välisiä muuttoja kertyi vuoden alusta maaliskuun loppuun mennessä ennakkotietojen mukaan 56 798. Lisäystä edellisen vuoteen verrattuna oli 2 173 muuttoa vuoden 2017 kuntajaon mukaan.

Maaliskuussa 2017 tuli mahdolliseksi lain mukaan samaa sukupuolta olevien avioliitot. Avioliiton solmi maaliskuussa 51 naista ja 23 miestä niin, että aviopuoliso oli samaa sukupuolta. Rekisteröidyn parisuhteensa muutti avioliitoksi 963 naista ja 558 miestä.

Maakunnittaisten ennakkotietojen mukaan väkiluku kasvoi alkuvuonna 2017 vain Uudellamaalla, Pirkanmaalla, Varsinais-Suomessa, Pohjois-Pohjanmaalla, Keski-Pohjanmaalla ja Ahvenanmaalla.

Väkiluku kasvoi määrällisesti eniten Uudellamaalla, jossa väestö kasvoi 4 123 hengellä. Seuraavaksi eniten väkiluku kasvoi Pirkanmaalla, 481  hengellä. Väkilukuun suhteutettuna väestönlisäys oli suurinta Uudellamaalla, 2,5 promillea ja Keski-Pohjanmaalla, 1,6 promillea. Pirkanmaan suhteellinen väestönkasvu oli kolmanneksi suurinta, 0,9 promillea. Määrällisesti suurin väestötappio oli Pohjois-Savossa, joka menetti väestöstään 468 henkeä. Kymenlaakson väkiluku väheni 427 hengellä, mikä oli toiseksi suurin väestötappio. Pohjois-Karjala koki alkuvuonna suhteellisesti suurimman väestötappion, 2,6 promillea.

Kuntien välisestä ja kansainvälisestä nettomuutosta eli kokonaisnettomuutosta eniten muuttovoittoa saivat Uusimaa, 3 402 henkeä, ja Pirkanmaa, 615 henkeä. Suhteellisesti eniten muuttovoittoa kokonaisnettomuuton mukaan saivat Uusimaa, 2,1 promillea sekä Varsinais-Suomi, 1,3 promillea.

Määrällisesti suurin muuttotappio kokonaisnettomuutosta oli Pohjois-Savon maakunnassa, 167 henkeä. Kanta-Hämeen maakunnassa tappio oli 149 henkeä. Muuttotappio kokonaisnettomuutosta oli suhteellisesti suurin Kanta-Hämeessä, 0,9  promillea väestöstä.


Lähde: Väestön ennakkotilasto, Tilastokeskus

Lisätietoja: Matti Saari 029 551 3401, Joonas Toivola 029 551 3355, info@stat.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma

Julkaisu pdf-muodossa (331,3 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Liitetaulukot

Kuviot
Laatuselosteet

Päivitetty 9.6.2017

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestön ennakkotilasto [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-8381. maaliskuu 2017. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 23.9.2017].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/vamuu/2017/03/vamuu_2017_03_2017-06-09_tie_001_fi.html

Jaa