Tämä sivu on arkistoitu.

5.4.2022 jälkeen julkaistut tiedot löydät uudistetulta sivustolta.

Siirry uudelle tilastosivulle

2 Suurimmat asuntovelat pääkaupunkiseudulla

Eniten velallisasuntokuntia oli Ahvenanmaalla (60 %) ja vähiten Etelä-Savossa, Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa (48 %) Velallisten osuus kaikista asuntokunnista oli suuri myös Pohjanmaan maakunnissa ja Uudellamaalla, noin 55 prosenttia. Suhteellisesti eniten asuntovelallisiakin asuntokuntia oli Ahvenanmaalla (40 %) sekä Pohjanmaan maakunnissa ja Kanta-Hämeessä (35–36 %). Uudellamaalla asuntovelallisten asuntokuntien osuus oli vain koko maan keskitasoa (33 %), mikä johtuu siitä, että etenkin Helsingissä vuokralaisten osuus asuntokunnista on suuri.

Asuntovelallisten määrä on viime vuosikymmenen alusta kasvanut eniten Uudellamaalla, Ahvenanmaalla ja Pirkanmaalla. Näissä maakunnissa asuntovelallisia asuntokuntia oli vuonna 2017 runsaat 40 prosenttia enemmän kuin vuonna 2002. Vähiten asuntovelallisten määrä on kasvanut Kainuussa, missä asuntovelallisia oli 12 prosenttia enemmän kuin vuonna 2002

Tällä vuosikymmenellä on asuntovelallisten lukumäärä kasvanut mainittavammin vain Ahvenanmaalla (13 %) ja Uudellamaalla (9 %). Joissain maakunnissa (Kymenlaaksossa, Kainuussa, Satakunnassa, Etelä-Savossa ja Päijät-Hämeessä) asuntovelallisten asuntokuntien lukumäärä on viime vuosina sen sijaan laskenut. Edellisvuodesta asuntovelallisten asuntokuntien määrä kasvoi vain Uudellamaalla ja Ahvenanmaalla, molemmissa noin prosentin. Tarkempaa tietoa asuntokuntien velkaantumisesta alueittain on saatavissa velkaantumistilaston tietokantataulukoista .

Eniten asuntovelkaa oli Uudenmaan ja Ahvenanmaan asuntovelallisilla asuntokunnilla. Uudellamaalla keskimääräinen asuntovelka oli 129 190 euroa ja Ahvenanmaalla 123 920 euroa vuonna 2017, Pääkaupunkiseudun (Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen) asuntovelallisilla oli keskimäärin 138 120 euroa asuntovelkaa. Vähiten asuntovelkaa oli Pohjois- ja Itä-Suomen asuntovelallisilla, 81 030 euroa asuntovelallista asuntokuntaa kohti. Pääkaupunkiseudulla asuntovelallisia oli suhteellisesti hieman vähemmän kuin koko maassa, 30 prosenttia asuntokunnista. Eniten asuntovelallisia, noin 40 prosenttia asuntokunnista, oli muualla Helsinki-Uudellamaalla ja Ahvenanmaalla.

Kuvio 3. Asuntovelallisten osuus asuntokunnista maakunnittain 2002, 2007 ja 2017, %

Kuvio 3. Asuntovelallisten osuus asuntokunnista maakunnittain 2002, 2007 ja 2017, %

Vuosina 2002–2007 asuntovelallisten keskimääräinen asuntovelka kasvoi varsin nopeasti kaikissa maakunnissa. Eniten keskimääräiset asuntovelat kasvoivat tänä aikana Uudellamaalla, Pirkanmaalla sekä Pohjois-Savossa. Reaalisesti asuntovelat kasvoivat näissä maakunnissa 61 prosenttia, mikä merkitsee kymmenen prosentin vuosivauhtia. Hitaimmin asuntovelat kasvoivat Kainuussa, tosin sielläkin kasvuvauhti oli keskimäärin yli seitsemän prosenttia vuodessa. Vuosina 2007–2017 asuntovelat kasvoivat selvästi aiempaa hitaammin kaikissa maakunnissa. Koko maassa ne kasvoivat tänä aikana 14 prosenttia. Eniten ne tänä aikana kasvoivat Ahvenanmaalla (29 %) ja Etelä-Pohjanmaalla (21 %). Kanta-Hämeessä, Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa keskimääräiset asuntovelat kasvoivat tänä aikana reaalisesti vain kolme prosenttia.

Kuvio 4. Asuntokuntien keskimääräinen asuntovelka asuntovelallista kohti maakunnitain 2002, 2007 ja 2017, vuoden 2017 rahassa

Kuvio 4. Asuntokuntien keskimääräinen asuntovelka asuntovelallista kohti maakunnitain 2002, 2007 ja 2017, vuoden 2017 rahassa

Edellisvuodesta asuntovelallisten keskimääräiset asuntovelat kasvoivat eniten Ahvenanmaalla ja Uudellamaalla, noin kaksi prosenttia. Lähes yhtä paljon ne pienenivät Kymenlaaksossa ja Etelä-Savossa.


Lähde: Velkaantumistilasto 2017, Tilastokeskus

Lisätietoja: Timo Matala 029 551 3422, toimeentulo@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma


Päivitetty 21.6.2018

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Velkaantumistilasto [verkkojulkaisu].
ISSN=1797-8793. 2017, 2 Suurimmat asuntovelat pääkaupunkiseudulla . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 25.4.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/velk/2017/velk_2017_2018-06-21_kat_002_fi.html