Tämä sivu on arkistoitu.

5.4.2022 jälkeen julkaistut tiedot löydät uudistetulta sivustolta.

Siirry uudelle tilastosivulle

3 Lapsiperheillä eniten asuntovelkaa

Asuntovelkojen määrään ja yleisyyteen vaikutti paljon asuntokunnan ikä ja perhetyyppi. Useimmin asuntovelkaisia olivat asuntokunnat, joiden viitehenkilö oli 35–44-vuotias. Sen ikäisten asuntokunnista 60 prosentilla oli asuntovelkaa. Harvinaisimpia asuntovelat olivat nuorimmilla ja vanhimmilla asuntokunnilla: alle 25-vuotiaiden asuntokunnista seisemällä ja yli 65-vuotiaiden asuntokunnista 12 prosentilla oli asuntovelkaa vuonna 2018.

Asuntovelat olivat yleisiä asuntokunnilla, joissa oli lapsia. Useimmin asuntovelallisia olivat kahden huoltajan lapsiperheet, eli asuntokunnat, joissa oli vähintään kaksi aikuista sekä lapsia. Asuntovelallisia niistä oli 71 prosenttia vuonna 2018. Lapsiperheilläkin oli asuntovelkaa useimmin silloin, kun niiden viitehenkilö oli 35–44-vuotias. Sen ikäisistä kahden huoltajan lapsiperheistä 79 prosentilla oli asuntovelkaa.Yhden aikuisen sekä vähintään yhden lapsen muodostamilla asuntokunnilla oli asuntovelkaa harvemmin, 38 prosentilla kaikista. Kahden huoltajan lapsiperheisiin verrattuna oli yksinhuoltajien asuntovelkaisuus yleisempää hieman vanhemmilla asuntokunnilla. Yksinhuoltajista 45 prosentilla 35–44-vuotiaista ja 47 prosentilla 45–54-vuotiaista oli asuntovelkaa.

Lapsettomien asuntokuntien velkaantuneisuus vaihteli iän mukaan. Harvemmalla kuin joka viidennellä yhden hengen asuntokunnista oli asuntovelkaa vuonna 2018. Useimmin heistäkin olivat asuntovelallisia 35–44-vuotiaat, joista 36 prosentilla oli asuntovelkaa. Kahden aikuisen lapsettomista asuntokunnista asuntovelkaa oli 30 prosentilla. Niistäkin useimmin velkaisia olivat 35–44-vuotiaiden asuntokunnat, joista 60 prosentilla oli asuntovelkaa.

Taulukko 2. Asuntokuntien ja velallisten asuntokuntien lukumäärä velkalajeittain asuntokunnan rakenteen mukaan vuonna 2018

  1 hengen talous 1 aikuinen, väh. 1 lapsi Väh. 2 aikuista, väh. 1 lapsi 2 aikuista, ei lapsia Muu asuntokunta
Asuntokuntia yhteensä 1 191 297 109 410 439 676 825 388 139 728
Velallisia asuntokuntia 437 271 66 328 377 629 446 199 101 747
Velallisten osuus, % 37 61 86 54 73
Asuntovelallisia asuntokuntia 212 452 41 335 313 777 248 886 61 028
Asuntovelallisten osuus, % 18 38 71 30 44
Asuntokuntia, joilla opinto- tai muuta velkaa 301 749 42 825 258 622 335 516 82 946
Asuntokuntia, joilla elinkeinotoiminnan ja tulonlähteen velkoja 14 136 2 012 28 184 30 008 10 022

Nuorimpien asuntovelkaisten asuntokuntien lukumäärä pieneni edellisvuodesta hieman kun taas eniten kasvoi vanhimpien asuntovelallisten määrä. Alle 35-vuotiaita asuntovelallisia oli noin 2,5 prosenttia edellisvuotista vähemmän kun eläkeikäisten asuntovelallisten määrä kasvoi saman verran.

Asuntovelallisilla kahden huoltajan lapsiperheillä oli asuntovelkaa keskimäärin 135 770 euroa vuonna 2018. Yksinhuoltajaperheillä asuntovelkaa oli keskimäärin 90 590 euroa, lapsettomilla kahden aikuisen asuntokunnilla 86 540 euroa ja yhden hengen asuntokunnilla 67 740 euroa. Eniten asuntovelkaa, keskimäärin 152 190 euroa, oli niillä kahden huoltajan lapsiperheillä, joiden viitehenkilö oli 25–34-vuotias (Kuvio 6).

Vuosina 2002–2007 kaikentyyppisten asuntokuntien keskimääräiset asuntovelat kasvoivat suunnilleen yhtä paljon, noin 60 prosenttia. Vuoden 2007 jälkeen ovat lapsiperheiden asuntovelat kasvaneet lapsettomia nopeammin. Lapsettomilla yhden ja kahden aikuisen asuntokunnilla vuonna 2018 oli asuntovelkaa reaalisesti hieman alle kymmenen prosenttia enemmän kuin vuonna 2007. Yksinhuoltajien asuntovelat kasvoivat samana aikana 16 ja kahden huoltajan lapsiperheiden 24 prosenttia.

Kuvio 6. Asuntokuntien keskimääräinen asuntovelka asuntovelallista kohti asuntokunnan rakenteen mukaan 2002, 2007 ja 2018, euroa vuoden 2018 rahassa

Kuvio 6. Asuntokuntien keskimääräinen asuntovelka asuntovelallista kohti asuntokunnan rakenteen mukaan 2002, 2007 ja 2018, euroa vuoden 2018 rahassa

Vuonna 2018 oli kaikentyyppisten asuntokuntien asuntovelkojen reaalikasvu vaatimatonta. Vain kahden aikuisen asuntokunnilla kasvoivat keskimääräiset asuntovelat ja heilläkin niiden reaalikasvu jäi vajaaseen prosenttiin. Edellisvuodesta pienenivät sekä nuorimpien, alle 25-vuotiaiden, että yli 65-vuotiaiden asuntokuntien keskimääräiset asuntovelat ja muillakin niiden reaalikasvu oli lähes olematonta.


Lähde: Velkaantumistilasto 2018, Tilastokeskus

Lisätietoja: Timo Matala 029 551 3422, toimeentulo@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma


Päivitetty 20.6.2019

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Velkaantumistilasto [verkkojulkaisu].
ISSN=1797-8793. 2018, 3 Lapsiperheillä eniten asuntovelkaa . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 29.3.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/velk/2018/velk_2018_2019-06-20_kat_003_fi.html