Tämä sivu on arkistoitu.

5.4.2022 jälkeen julkaistut tiedot löydät uudistetulta sivustolta.

Siirry uudelle tilastosivulle

3 Lapsiperheet usein asuntovelkaisia

Asuntovelkojen yleisyyteen vaikutti paljon asuntokunnan ikä ja perhetyyppi. Useimmin asuntovelkaisia olivat asuntokunnat, joiden viitehenkilö oli 35–44-vuotias. Sen ikäisten asuntokunnista 60 prosentilla oli asuntovelkaa. Harvinaisimpia asuntovelat olivat nuorimmilla ja vanhimmilla asuntokunnilla: alle 25-vuotiaiden asuntokunnista seitsemällä ja yli 65-vuotiaiden asuntokunnista 11 prosentilla oli asuntovelkaa vuonna 2019.

Asuntovelat olivat yleisiä asuntokunnilla, joissa oli lapsia. Useimmin asuntovelallisia olivat kahden huoltajan lapsiperheet, eli asuntokunnat, joissa oli vähintään kaksi aikuista sekä lapsia. Asuntovelallisia niistä oli 71 prosenttia vuonna 2019. Lapsiperheilläkin oli asuntovelkaa useimmin silloin, kun niiden viitehenkilö oli 35–44-vuotias. Sen ikäisistä kahden huoltajan lapsiperheistä 79 prosentilla oli asuntovelkaa. Yhden aikuisen sekä vähintään yhden lapsen muodostamilla asuntokunnilla oli asuntovelkaa harvemmin, 38 prosentilla kaikista. Kahden huoltajan lapsiperheisiin verrattuna oli yksinhuoltajien asuntovelkaisuus yleisempää hieman vanhemmilla asuntokunnilla. Yksinhuoltajista 45 prosentilla 35–44-vuotiaista ja 48 prosentilla 45–54-vuotiaista oli asuntovelkaa.

Lapsettomien asuntokuntien velkaantuneisuus vaihteli iän mukaan. Yhden hengen asuntokunnista 18 prosentilla oli asuntovelkaa vuonna 2019. Useimmin heistäkin olivat asuntovelallisia 35–44-vuotiaat, joista 36 prosentilla oli asuntovelkaa. Kahden aikuisen lapsettomista asuntokunnista asuntovelkaa oli 30 prosentilla. Niistäkin useimmin velkaisia olivat 35–44-vuotiaiden asuntokunnat, joista 60 prosentilla oli asuntovelkaa.

Taulukko 2. Asuntokuntien ja velallisten asuntokuntien lukumäärä velkalajeittain asuntokunnan rakenteen mukaan vuonna 2019

  1 hengen talous 1 aikuinen, väh. 1 lapsi Väh. 2 aikuista, väh. 1 lapsi 2 aikuista, ei lapsia Muu asuntokunta
Asuntokuntia yhteensä 1 221 456 111 361 434 806 830 699 135 897
Velallisia asuntokuntia 456 019 68 465 374 912 451 390 99 415
Velallisten osuus, % 37 61 86 54 73
Asuntovelallisia asuntokuntia 214 785 42 380 310 528 248 870 59 346
Asuntovelallisten osuus, % 18 38 71 30 44
Asuntokuntia, joilla opinto- tai muuta velkaa 322 307 45 208 262 714 345 358 81 907
Asuntokuntia, joilla elinkeinotoiminnan ja tulonlähteen velkoja 14 872 2 163 29 442 30 871 9 902

Asuntovelallisilla kahden huoltajan lapsiperheillä oli asuntovelkaa keskimäärin 138 700 euroa vuonna 2019. Asuntovelallisilla yksinhuoltajaperheillä asuntovelkaa oli keskimäärin 92 140 euroa, lapsettomilla kahden aikuisen asuntokunnilla 89 300 euroa ja yhden hengen asuntokunnilla 69 520 euroa. Eniten asuntovelkaa, keskimäärin 155 830 euroa, oli niillä asuntovelallisilla kahden huoltajan lapsiperheillä, joiden viitehenkilö oli 25–34-vuotias.

Ennen finanssikriisiä vuosina 2002–2007 kaikentyyppisten asuntokuntien keskimääräiset asuntovelat kasvoivat suunnilleen yhtä paljon, noin 60 prosenttia. Vuoden 2007 jälkeen ovat lapsiperheiden asuntovelat kasvaneet lapsettomia nopeammin. Lapsettomilla yhden ja kahden aikuisen asuntokunnilla oli vuonna 2019 asuntovelkaa reaalisesti noin 11 prosenttia enemmän kuin vuonna 2007. Yksinhuoltajien asuntovelat kasvoivat samana aikana 18 ja kahden huoltajan lapsiperheiden 27 prosenttia.

Vuonna 2019 keskimääräiset asuntovelat kasvoivat hieman edellisvuodesta kaikissa asuntokuntatyypeissä. Suurin kasvu oli lapsettomilla kahden aikuisen asuntokunnilla (2,1 %) ja yhden hengen talouksilla (1,6 %).

Kuvio 5. Asuntokuntien keskimääräinen asuntovelka asuntovelallista kohti asuntokunnan rakenteen mukaan 2002, 2007, 2018 ja 2019, euroa vuoden 2019 rahassa

Kuvio 5. Asuntokuntien keskimääräinen asuntovelka asuntovelallista kohti asuntokunnan rakenteen mukaan 2002, 2007, 2018 ja 2019, euroa vuoden 2019 rahassa

Ikäryhmittäin tarkasteltuna asuntovelallisista eniten asuntovelkaa, keskimäärin 133 840 euroa, oli asuntokunnilla, joiden viitehenkilö oli 25–34-vuotias. Lähes yhtä paljon asuntovelkaa oli asuntokunnilla, joiden viitehenkilö oli 35–44-vuotias, keskimäärin 130 780 euroa. Vähiten asuntovelkaa oli asuntokunnilla, joissa viitehenkilö oli yli 64-vuotias. Yli 64-vuotiaiden asuntokunnilla oli keskimäärin 44 040 euroa asuntovelkaa vuonna 2019. Eniten edellisvuodesta, 1,7 prosenttia, kasvoivat 25–34-vuotiaiden ja 45–54-vuotiaiden asuntokuntien keskimääräiset asuntovelat.

2010-luvulla vanhempien asuntovelallisten asuntokuntien asuntovelat kasvoivat nuorempien asuntovelkoja nopeammin. Alle 35-vuotiaiden asuntovelallisten asuntokuntien asuntovelat kasvoivat vuodesta 2010 vuoteen 2019 noin neljä prosenttia, kun 45–54-vuotiaiden ja 55–64-vuotiaiden asuntokuntien asuntovelat kasvoivat samana aikana 17 ja yli 64-vuotiaiden 14 prosenttia.

Kuvio 6. Asuntovelallisten asuntokuntien keskimääräiset asuntovelat viitehenkilön iän mukaan 2002–2019, euroa vuoden 2019 rahassa

Kuvio 6. Asuntovelallisten asuntokuntien keskimääräiset asuntovelat viitehenkilön iän mukaan 2002–2019, euroa vuoden 2019 rahassa

Lähde: Velkaantumistilasto 2019, Tilastokeskus

Lisätietoja: Auli Hämäläinen 029 551 3615, toimeentulo@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma


Päivitetty 18.6.2020

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Velkaantumistilasto [verkkojulkaisu].
ISSN=1797-8793. 2019, 3 Lapsiperheet usein asuntovelkaisia . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 19.4.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/velk/2019/velk_2019_2020-06-18_kat_003_fi.html