Tämä sivu on arkistoitu.

5.4.2022 jälkeen julkaistut tiedot löydät uudistetulta sivustolta.

Siirry uudelle tilastosivulle

4 Kuudella prosentilla asuntokunnista velkaa vähintään 200 000 euroa

Vuonna 2019 vähintään 200 000 euroa velkaa oli 166 700 asuntokunnalla eli 6,1 prosentilla kaikista ja 11,5 prosentilla velallisista asuntokunnista. Asuntokuntien kaikista veloista niillä oli 43 prosenttia ja asuntoveloista 42 prosenttia. Asuntokuntia, joilla oli velkaa vähintään 200 000 euroa, oli vuonna 2019 neljä prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Vähintään 300 000 euroa velkaa oli 60 300 asuntokunnalla eli 2,2 prosentilla kaikista ja 4,2 prosentilla velallisista asuntokunnista. Sellaisten asuntokuntien määrä kasvoi seitsemän prosenttia edellisvuodesta. Neljänneksellä kaikista velallisista asuntokunnista oli velkaa korkeintaan 10 000 euroa ja puolella korkeintaan 50 000 euroa.

Sellaisten asuntokuntien, joilla oli paljon velkaa, lukumäärä kasvoi etenkin 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen aikana. Vuonna 2002 asuntokuntia, joilla oli velkaa vuoden 2019 rahassa vähintään 200 000 euroa, oli 24 600, eli prosentti kaikista ja noin kaksi prosenttia velallisista asuntokunnista. Vuoteen 2010 mennessä sellaisten asuntokuntien lukumäärä oli kasvanut yli viisinkertaiseksi, 135 000 asuntokuntaan. Vuoden 2010 jälkeen suurten velkojen määrä on kasvanut huomattavasti hitaammin. Vuosina 2010–2019 asuntokuntien, joilla oli velkaa vähintään 200 000 euroa, lukumäärä kasvoi 31 700 asuntokunnalla eli 23 prosenttia.

Kuvio 7. Asuntokunnat, joilla velkaa vähintään 100 000 tai 200 000 euroa vuosina 2002–2019

Kuvio 7. Asuntokunnat, joilla velkaa vähintään 100 000 tai 200 000 euroa vuosina 2002–2019

Lähes kaikki asuntokunnat, joilla oli paljon velkaa, olivat asuntovelallisia. Asuntokunnista, joilla oli velkaa vähintään 200 000 euroa, 94 prosentilla oli asuntovelkaa vuonna 2019. Suuret velat olivat yleisiä myös niillä asuntokunnilla, joilla oli elinkeinotoiminnan tai tulolähteen velkaa. Niistä 63 prosentilla velkaa oli vähintään 100 000 ja 37 prosentilla vähintään 200 000 euroa.

Kuvio 8. Asuntokuntien, joilla velkaa vähintään 200 000 euroa, velkojen rakenne 2002, 2007 ja 2019, miljoonaa euroa vuoden 2019 rahassa

Kuvio 8. Asuntokuntien, joilla velkaa vähintään 200 000 euroa, velkojen rakenne 2002, 2007 ja 2019, miljoonaa euroa vuoden 2019 rahassa

Suhteellisesti eniten suuria velkoja oli Ahvenanmaalla, missä 12 prosentilla kaikista asuntokunnista oli velkaa vähintään 200 000 euroa. Pääkaupunkiseudun ja muun Helsinki-Uudenmaan asuntokunnista yhtä paljon velkaa oli noin kymmenellä prosentilla. Muualla Suomessa niin suuria velkoja oli 4–5 prosentilla asuntokunnista. Eniten näin velkaisten asuntokuntien määrä kasvoi pääkaupunkiseudulla, kahdeksan prosenttia edellisvuodesta.

Useimmin suuria, vähintään 200 000 euron asuntokuntakohtaisia velkoja, oli kahden aikuisen asuntokunnilla. Kahden huoltajan lapsiperheistä 94 200 asuntokunnalla eli 25 prosentilla velallisista oli velkaa vähintään 200 000 euroa. Lapsettomista kahden aikuisen asuntokunnista niin paljon velkaa oli 42 200 asuntokunnalla eli yhdeksällä prosentilla velallisista asuntokunnista. Yhden hengen talouksista niin velkaisia oli kolme ja yksinhuoltajista viisi prosenttia velallisista.

Kuvio 9. Asuntokunnat, joilla velkaa vähintään 200 000 euroa vuoden 2019 rahassa, asuntokunnan rakenteen mukaan 2002–2019

Kuvio 9. Asuntokunnat, joilla velkaa vähintään 200 000 euroa vuoden 2019 rahassa, asuntokunnan rakenteen mukaan 2002–2019

Velkojen rasittavuutta olisi syytä tarkastella suhteessa asuntokunnan käytettävissä oleviin tuloihin. Vuoden 2019 osalta tulotiedot ja velkaantumisasteet päivittyvät vuoden 2021 tammikuussa. Vuonna 2018 oli 263 500 asuntokunnalla velkaa vähintään kolme kertaa käytettävissä olevien vuositulojen verran. Niin paljon velkaa oli kymmenellä prosentilla kaikista ja 18 prosentilla velallisista asuntokunnista. Asuntokuntien kaikista veloista heillä oli 48 prosenttia. Vuonna 2002 niin paljon velkaa oli 97 380 asuntokunnalla eli kahdeksalla prosentilla velallisista asuntokunnista. Kaikkien asuntokuntien velkaantumisaste, eli velkojen suhde käytettävissä oleviin rahatuloihin, oli 111 prosenttia vuonna 2018, kun se vuonna 2002 oli 70 prosenttia. Tietoa velkojen ja tulojen suhteesta vuosilta 2002–2018 on saatavilla velkaantumistilaston katsauksesta sekä tilaston tietokantatauluista .


Lähde: Velkaantumistilasto 2019, Tilastokeskus

Lisätietoja: Auli Hämäläinen 029 551 3615, toimeentulo@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma


Päivitetty 18.6.2020

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Velkaantumistilasto [verkkojulkaisu].
ISSN=1797-8793. 2019, 4 Kuudella prosentilla asuntokunnista velkaa vähintään 200 000 euroa . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 20.4.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/velk/2019/velk_2019_2020-06-18_kat_004_fi.html