Julkaistu: 2.11.2017

Uudellamaalla korkein koulutustaso 2016

Julkistusta korjattu 7.11.2017. Korjatut kaksi lukua on merkitty punaisella

Vuoden 2016 loppuun mennessä 3 287 272 henkeä eli 71 prosenttia 15 vuotta täyttäneestä väestöstä oli suorittanut tutkinnon perusasteen jälkeen. Tutkinnon suorittaneiden osuus säilyi muuttumattomana edelliseen vuoteen verrattuna. Korkeimmin koulutettu väestö asui Uudellamaalla, jossa korkea-asteen tutkinnon oli suorittanut 37 prosenttia väestöstä.

Korkea-asteen tutkinnon suorittanut väestö maakunnittain 2016, prosenttia

Korkea-asteen tutkinnon suorittanut väestö maakunnittain 2016, prosenttia

Vuonna 2016 korkeimmin koulutettu väestö asui Uudenmaan lisäksi Pirkanmaalla, jossa korkea-asteen tutkinnon oli suorittanut 31 prosenttia väestöstä sekä Varsinais-Suomessa, jossa korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus väestöstä oli 30 prosenttia. Manner-Suomen pienin korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus oli Kainuussa, jossa tutkinnon oli suorittanut 24 prosenttia väestöstä. Ahvenanmaalla korkea-asteen tutkinnon suorittaneita oli 23 prosenttia väestöstä. Naiset olivat miehiä korkeammin koulutettuja kaikissa maakunnissa. Tarkempaa tietoa koulutustason alueellisesta jakautumisesta on saatavilla tietokantatauluista .

Vuonna 2016 pelkän perusasteen suorittaneita 20–29-vuotiaita oli 115 071 henkilöä, joka on 17 prosenttia ikäluokasta. Miehistä perusasteen varassa oli 19 prosenttia ja naisista 15 prosenttia ikäluokasta. Alimmillaan perusasteen varassa olevien osuus oli 2000-luvun alussa, jolloin osuus oli 16 prosenttia. Eniten perusasteen varassa olevia 20–29-vuotiaita oli Uudellamaalla, jossa 21 prosenttia ikäryhmästä oli vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa. Pienin perusasteen varassa olevien osuus oli Etelä-Pohjanmaalla, jossa 12 prosenttia 20–29-vuotiaista oli ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa.

Toisen polven ulkomaalaistaustaisten koulutustaso ikäryhmän mukaan 2016

Ikä 15 vuotta täyttänyt väestö Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa Tutkinnon suorittaneita yhteensä Toinen aste 1) Korkea-aste
  %   %   %   %   %
Yhteensä 13 135 100,0 7 808 59,4 5 327 40,6 4 264 32,5 1 063 8,1
15-19 6 198 100,0 5 685 91,7 513 8,3 513 8,3 . .
20-24 3 787 100,0 1 141 30,1 2 646 69,9 2 549 67,3 97 2,6
25-34 782 100,0 201 25,7 581 74,3 381 48,7 200 25,6
35-44 161 100,0 33 20,5 128 79,5 58 36,0 70 43,5
45-54 160 100,0 20 12,5 140 87,5 77 48,1 63 39,4
55-64 493 100,0 107 21,7 386 78,3 218 44,2 168 34,1
65-74 1 063 100,0 370 34,8 693 65,2 359 33,8 334 31,4
75- 491 100,0 251 51,1 240 48,9 109 22,2 131 26,7
1) Sisältää erikoisammattitutkinnot

Toisen polven eli Suomessa syntyneet ulkomaalaistaustaiset ovat valtaosin nuorta väestöä. Toisen polven ulkomaalaistaustaisista 76 prosenttia kuului ikäryhmään 15–24-vuotiaat, joiden koulutusura oli vasta alussa. 20–24-vuotiaista toisen polven ulkomaalaistaustaisista tutkinnon oli suorittanut 70 prosenttia, joka on 13 prosenttiyksikköä vähemmän kuin tutkinnon suorittaneiden osuus samanikäisestä väestöstä. Korkeimmin koulutettuja toisen polven ulkomaalaistaustaisista ovat 35–45-vuotiaat, joista korkea-asteen tutkinnon oli suorittanut 44 prosenttia.

Tilastovuodesta 2016 alkaen Tilastokeskus raportoi koulutustiedot käyttäen uutta Kansallista koulutusluokitusta, joka vastaa Kansainvälistä ISCED 2011–koulutusluokitusta. Väestön koulutusrakenne –tilaston tietokantataulut on muunnettu uuden koulutusluokituksen mukaisiksi.


Lähde: Koulutustilastot 2016. Tilastokeskus

Lisätietoja: Mika Witting 029 551 3530, koulutustilastot@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma

Julkaisu pdf-muodossa (241,4 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Liitetaulukot

Laatuselosteet

Päivitetty 2.11.2017

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestön koulutusrakenne [verkkojulkaisu].
ISSN=1799-4586. 2016. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 19.11.2017].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/vkour/2016/vkour_2016_2017-11-02_tie_001_fi.html

Jaa