1. Bruttokansantuote väheni 0,4 prosenttia viime vuonna

Suomen bruttokansantuotteen volyymi supistui Tilastokeskuksen tarkistettujen ennakkotietojen mukaan 0,4 prosenttia vuonna 2014. Maaliskuussa julkaistujen ensimmäisten ennakkotietojen mukaan väheneminen oli 0,1 prosenttia. Kansantuote tarkentui, koska erityisesti eri alojen välituotekäytöstä saatiin uusia tietoja.

Vuonna 2013 bruttokansantuotteen volyymi supistui 1,1 prosenttia, kun sen aiemmin arvioitiin supistuneen 1,3 prosenttia. Tuotanto väheni viime vuonna kolmatta vuotta peräkkäin ja oli vuoden 2006 tasolla.

Kuvio 1. Bruttokansantuotteen volyymin vuosimuutos, prosenttia

Kuvio 1. Bruttokansantuotteen volyymin vuosimuutos, prosenttia

Bruttokansantuote eli tavaroiden ja palveluiden tuotannossa aikaansaatu arvonlisäys oli vuonna 2014 käyvin hinnoin 205 miljardia euroa. Bruttokansantuote oli asukasta kohti 37 600 euroa.

Taloudellista hyvinvointia kuvaava kotitalouksien oikaistu käytettävissä oleva tulo supistui vuonna 2014 reaalisesti 0,8 prosenttia. Kotitalouksien oikaistuun tuloon luetaan nettotulojen lisäksi myös julkisen sektorin ja järjestöjen kotitalouksien hyväksi tuottamat hyvinvointipalvelut kuten koulutus-, terveys- ja sosiaalipalvelut.

1.1 Tuotanto supistui useimmilla aloilla

Arvonlisäyksen volyymi väheni viime vuonna useimmilla toimialoilla, kuten teollisuudessa, rakentamisessa, liikenteessä, julkisessa hallinnossa sekä terveys- ja sosiaalipalveluissa. Arvonlisäyksen volyymi kasvoi sen sijaan muun muassa rahoitus- ja vakuutustoiminnassa, tietojenkäsittelypalveluissa, metallien jalostuksessa ja lääketeollisuudessa.

Käyvin hinnoin tarkasteltuna arvonlisäys kasvoi eniten rahoitus- ja vakuutustoiminnassa, tietojenkäsittelypalveluissa, elektroniikkateollisuudessa ja lääketeollisuudessa. Arvonlisäys väheni eniten rakentamisessa ja kaupassa.

1.2 Kysyntä ei tuottanut kasvua

Kansantalouden kysyntäerät säilyivät edellisen vuoden tasolla tai pienenivät. Vain kulutusmenojen volyymi kasvoi lievästi, 0,3 prosenttia. Yksityiset kulutusmenot kasvoivat 0,5 prosenttia, mutta julkisten kulutusmenojen volyymi väheni 0,2 prosenttia. Kulutusmenojen suhde bruttokansantuotteeseen kasvoi 80,2 prosenttiin.

Investointien volyymi väheni 3,3 prosenttia. Erityisesti vähenivät investoinnit talonrakennuksiin sekä tutkimukseen ja kehittämiseen. Sen sijaan investoinnit koneisiin ja laitteisiin, tietokoneohjelmistoihin sekä maa- ja vesirakennuksiin kasvoivat hieman. Investointiaste eli investointien suhde bruttokansantuotteeseen aleni 20,3 prosenttiin.

Viennin volyymi väheni 0,7 prosenttia vuonna 2014 ja tuonnin volyymi säilyi entisellä tasolla. Tavaroiden viennin ja tuonnin volyymit kasvoivat hieman, mutta palveluiden vienti ja tuonti vähenivät selvästi. Viennin suhde bruttokansantuotteeseen aleni 37,9 prosenttiin ja tuonnin suhde 38,7 prosenttiin.

1.3 Työpanos väheni viime vuonna

Työllisten määrä väheni kansantalouden tilinpidon mukaan viime vuonna 21 000 henkeä. Työpaikat vähenivät eniten tehdasteollisuudessa, rakentamisessa ja kaupassa. Tehdyt työtunnit vähenivät 27 miljoonaa tuntia eli 0,7 prosenttia.

Koko kansantalouden työn tuottavuus eli kiinteähintainen bruttoarvonlisäys jaettuna tehdyillä työtunneilla parani viime vuonna 0,3 prosenttia.

1.4 Hinnat nousivat vähän

Koko kansantalouden hintataso kohosi viime vuonna bruttokansantuotteen hintaindeksillä mitattuna 1,6 prosenttia.

Kuluttajahintaindeksi nousi 1,0 prosenttia, mutta kotitalouksien kulutusmenojen hintaindeksi kansantalouden tilinpidossa 1,7 prosenttia. Kansantalouden tilinpidossa asumispalveluiden hintaa mitataan vuokrien muutoksella, kun kuluttajahintaindeksissä otetaan huomioon myös omistusasumisen menot. Myös vakuutus- ja rahoituspalveluiden hintakehitystä mitataan kansantalouden tilinpidossa eri tavalla kuin kuluttajahintaindeksissä.

Vaihtosuhde parani 0,8 prosenttia, koska tuontihinnat laskivat hieman enemmän kuin vientihinnat.

1.5 Myös kansantulo supistui reaalisesti 0,4 prosenttia

Nettokansantulo kasvoi viime vuonna nimellisesti 1 prosentin ja oli henkeä kohti 30 400 euroa. Reaalisesti nettokansantulo väheni 0,4 prosenttia. Suomen bruttokansantulo oli viime vuonna 205 miljardia euroa. Se oli hieman pienempi kuin bruttokansantuote. Myös bruttokansantulo supistui reaalisesti viime vuonna.

Kotitalouksien palkkatulot lisääntyivät 0,3 prosenttia ja työnantajain sosiaalivakuutusmaksut vähenivät 0,2 prosenttia vuonna 2014. Yhteensä palkansaajakorvausten osuus kansantulosta oli 61,1 prosenttia. Edellisenä vuonna osuus oli 61,6 prosenttia. Kansantalouden omaisuus- ja yrittäjätulot kasvoivat 3,6 prosenttia ja niiden osuus kansantulosta nousi 22,8 prosenttiin. Edellisenä vuonna osuus oli 22,2 prosenttia.

1.6 Yritysten voitot kasvoivat hieman

Yritysten varsinaisen toiminnan voittoja kuvaava toimintaylijäämä kasvoi 5 prosenttia edellisestä vuodesta. Yritysten yrittäjätulo lisääntyi enemmän, 8 prosenttia, koska korkomenot vähenivät. Yrittäjätulo ottaa huomioon myös omaisuustulot ja maksetut korot ja maanvuokrat ja se vastaa karkeasti voittoa ennen verojen ja osinkojen maksua.

Välittömiä veroja yritykset maksoivat viime vuonna 17 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna yhteisöveron alentamisen vuoksi. Osinkoja yritysten arvioidaan maksaneen 2 prosenttia vähemmän. Yritysten nettosäästö kasvoi edellisestä vuodesta 1,7 miljardia euroa.

Kuvio 2. Yritykset, varsinaisen toiminnan liikevoitto ennen verojen ja osinkojen yms. maksua (= toimintaylijäämä, vasen pylväs) ja niiden jälkeen (= nettosäästö, oikea pylväs), miljardia euroa

Kuvio 2. Yritykset, varsinaisen toiminnan liikevoitto ennen verojen ja osinkojen yms. maksua (= toimintaylijäämä, vasen pylväs) ja niiden jälkeen (= nettosäästö, oikea pylväs), miljardia euroa

Yritysten nettoluotonanto eli rahoitusasema oli 5,4 miljardia euroa ylijäämäinen, kun ylijäämä edellisenä vuonna oli 4,4 miljardia euroa. Rahoitusasemaa paransi myös se, että yritysten kiinteät investoinnit kotimaahan vähenivät viime vuonna 3 prosenttia. Varastot sen sijaan kasvoivat.

Rahoitus- ja vakuutuslaitosten rahoitusasema oli 0,3 miljardia euroa ylijäämäinen, kun ylijäämä edellisenä vuonna oli 0,1 miljardia euroa. Rahoituslaitosten korkokate (välilliset rahoituspalvelut) ja palkkiotuotot kasvoivat. Korot olivat suunnilleen edellisen vuoden tasolla. Vakuutuslaitosten tuotot vakuutusmaksuista kasvoivat selvästi.

1.7 Julkisen talouden alijäämä 3,3 prosenttia bruttokansantuotteesta

Julkisyhteisöjen rahoitusasema eli nettoluotonanto oli 6,8 miljardia euroa alijäämäinen, kun alijäämä edellisenä vuonna oli 5,1 miljardia euroa. Alijäämä oli viime vuonna 3,3 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen, mikä ylittää EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisen 3 prosentin kynnysarvon, ensimmäistä kertaa vuoden 1996 jälkeen.

Valtionhallinnon rahoitusasema oli viime vuonna kuudetta vuotta peräkkäin huomattavan alijäämäinen. Alijäämä (nettoluotonotto) oli 7,9 miljardia euroa, kun se edellisenä vuonna oli 7,4 miljardia euroa.

Valtion verotulot kasvoivat 1,1 prosenttia. Verotuloja kasvattivat muun muassa osinkojen ennakonpidätyskäytäntöön tehty muutos ja eräiden veroperusteiden muutokset. Verotuloja taas pienensi yhteisöveroprosentin alentaminen 24,5 prosentista 20 prosenttiin.

Maksetut tulonsiirrot kunnille ja kuntayhtymille (ml. arvonlisäveron palautus) kääntyivät laskuun ja supistuivat 0,4 prosenttia. Tulonsiirrot sosiaaliturvarahastoille kasvoivat 3,9 prosenttia. Valtion kulutusmenot kasvoivat nimellisesti 0,3 prosenttia ja investoinnit 1 prosentin.

Paikallishallinnon (kuntien ja kuntayhtymien yms.) alijäämä eli nettoluotonotto oli 1,7 miljardia euroa, kun se edellisenä vuonna oli 1,5 miljardia euroa. Kuntien verotulot kasvoivat 2,2 prosenttia lähinnä kunnallisveron ja kiinteistöveron korotusten takia. Kulutusmenot kasvoivat nimellisesti 1,5 prosenttia erityisesti palveluostojen takia ja investointien arvioidaan kasvaneen 1,8 prosenttia.

Työeläkelaitosten ylijäämä pieneni hieman edellisestä vuodesta. Ylijäämä oli nyt 3,4 miljardia euroa, kun se edellisenä vuonna oli 3,7 miljardia euroa. Ylijäämään ei lasketa mukaan sijoitusten arvonmuutoksia. Eläkemaksutulot kasvoivat 2,4 prosenttia, mutta työeläkelaitosten maksamat työeläkkeet 4,9 prosenttia. Muut sosiaaliturvarahastot olivat 0,7 miljardia euroa alijäämäisiä lähinnä kasvaneiden työttömyysmenojen takia. Edellisenä vuonna niiden talous oli tasapainossa.

Kuvio 3. Julkisyhteisöjen ylijäämä/alijäämä, prosenttia bruttokansantuotteesta

Kuvio 3. Julkisyhteisöjen ylijäämä/alijäämä, prosenttia bruttokansantuotteesta

Julkisen talouden kokoa kuvaava julkisyhteisöjen osuus bruttoarvonlisäyksestä oli 20,8 prosenttia vuonna 2014. Julkisten kokonaismenojen suhde bruttokansantuotteeseen kasvoi 58,3 prosenttiin. Edellisenä vuonna suhdeluku oli 57,6 prosenttia. Julkiset kokonaismenot sisältävät huomattavan määrän julkisen sektorin sisäisiä menoja, jotka tulevat laskelmaan kahteen kertaan.

Veroaste eli verojen ja veronluonteisten maksujen suhde bruttokansantuotteeseen oli viime vuonna 43,9 prosenttia. Veroaste kasvoi 0,2 prosenttiyksikköä edellisvuodesta.

1.8 Kotitalouksien reaalitulot supistuivat

Kotitalouksien käytettävissä oleva tulo kasvoi viime vuonna nimellisesti 0,5 prosenttia, mutta aleni reaalisesti 1,2 prosenttia. Kotitalouksien oikaistu käytettävissä oleva tulo kasvoi nimellisesti 0,8 prosenttia, mutta väheni reaalisesti 0,8 prosenttia vuonna 2014. Oikaistu tulo sisältää myös hyvinvointipalvelut eli julkisyhteisöjen ja järjestöjen kotitalouksien hyväksi tuottamat yksilölliset palvelut kuten koulutus-, terveys- ja sosiaalipalvelut.

Kuvio 4. Kotitalouksien käytettävissä olevan reaalitulon (vasen pylväs) ja kotitalouksien oikaistun reaalitulon (oikea pylväs) vuosimuutos, prosenttia.

Kuvio 4. Kotitalouksien käytettävissä olevan reaalitulon (vasen pylväs) ja kotitalouksien oikaistun reaalitulon (oikea pylväs) vuosimuutos, prosenttia.

Kotitalouksien saama palkkatulo kasvoi vain 0,3 prosenttia mutta sosiaalietuudet 5 prosenttia. Palkkasumma kasvoi ansiotason nousun takia, vaikka työllisyys heikkeni. Sosiaalietuuksia kasvatti muun muassa eläkeläisten ja työttömien lukumäärän kasvu. Kotitalouksien omaisuus- ja yrittäjätulot kasvoivat 0,7 prosenttia. Kotitalouksien maksamat välittömät verot kasvoivat 5,8 prosenttia eli selvästi enemmän kuin tulot.

Kotitalouksien kulutusmenot kasvoivat nimellisesti 2,1 prosenttia vuonna 2014. Asumisen osuus kotitalouksien kulutusmenoista kasvoi 27,6 prosenttiin. Kotitalouksien kulutusmenot jäivät pienemmiksi kuin käytettävissä oleva tulo. Kotitalouksien säästämisaste eli säästön suhde käytettävissä olevaan tuloon oli vuonna 2014 positiivinen, 0,4 prosenttia.

Kotitalouksien kiinteät investoinnit supistuivat nimellisesti 4,4 prosenttia, koska uudisrakentaminen väheni. Kotitalouksien rahoitusasema oli 3,5 miljardia euroa alijäämäinen, kun alijäämä oli edellisenä vuonna 2,7 miljardia euroa.

Kotitalouksien velkaantumisaste oli vuoden 2014 lopussa 121,7 prosenttia eli se kasvoi 3,7 prosenttiyksikköä vuoden aikana. Velkaantumisaste on rahoitustilinpidon mukaisten lainojen suhde saman vuoden käytettävissä olevaan nettotuloon.

1.9 Vaihtotaseen alijäämä kasvoi

Suomen vaihtotaseen alijäämä oli viime vuonna 4,5 miljardia euroa, kun alijäämä edellisenä vuonna oli 3,6 miljardia euroa. Tavarakauppa oli ylijäämäinen 0,9 miljardia euroa, kun myös tuonti arvotetaan fob-hintaan (vientimaan rajalla) eikä cif-hintaan (tuontimaan rajalla), päinvastoin kuin tullin ulkomaankauppatilastossa. Palveluiden kaupan tase oli sen sijaan 2,5 miljardia euroa alijäämäinen.

Omaisuusmenoja maksettiin ulkomaille 0,9 miljardia euroa enemmän kuin ulkomailta saatiin omaisuustuloja. Tulonsiirtoja maksettiin ulkomaille 2,7 miljardia euroa enemmän kuin sieltä saatiin tulonsiirtoja.

1.10 Seuraava tarkistus tammikuussa 2016

Vuosien 2013 ja 2014 kansantalouden tilinpitoa tarkistetaan seuraavan kerran tammikuussa 2016.

Tarkistetut ennakkotiedot perustuvat 3.7.2015 käytettävissä olleisiin tietoihin talouskehityksestä. Tarkempia tietoja kansantalouden tilinpidon menetelmistä löytyy Tilastokeskuksen internetsivuilta: http://tilastokeskus.fi/til/vtp/men.html


Lähde: Kansantalouden tilinpito.

Lisätietoja: Olli Savela 029 551 3316, Tuomas Rothovius 029 551 3360, kansantalous@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Mari Ylä-Jarkko


Päivitetty 9.7.2015

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Kansantalouden tilinpito [verkkojulkaisu].
ISSN=1795-8881. 2014, 1. Bruttokansantuote väheni 0,4 prosenttia viime vuonna . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 24.6.2019].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/vtp/2014/vtp_2014_2015-07-09_kat_001_fi.html