Julkaistu: 11.4.2005
Maahanmuuttajat vaikeuksien kautta Suomen työmarkkinoille
Työttömyys on edelleen maahanmuuttajien suurimpia ongelmia, ja töihin päässeiden työmarkkina-asema on epävarmempi kuin suomalaisten palkansaajien, ilmenee Tilastokeskuksen julkaisemasta artikkelikokoelmasta Maahanmuuttajien elämää Suomessa.
Tutkija Tuula Jorosen mukaan erityisesti somalialaiset ovat menestyneet heikosti suomalaisilla työmarkkinoilla. Aluksi sopeutumista vaikeutti se, että he tulivat laman ollessa syvimmillään. Sen jälkeen etenkin miehet ovat opiskelleet ahkerasti, mutta edes suomalainen koulutus ei ole olennaisesti parantanut heidän asemaansa työmarkkinoilla.
Ilmeisesti kielteiset mielikuvat ovat heikentäneet somalialaisten työllistymistä. Mielikuva heikosta koulutuksesta on vaikeuttanut myös hyvin koulutettujen ja Suomessa opiskelleiden somalialaisten työllistymistä. Nykyisin suuri osa somalialaisista on varsin hyvin koulutettuja, ja heidän koulutuksensa auttaa sopeutumaan myös suomalaiseen työkulttuuriin.
Myös vietnamilaisilla on edelleen ongelmia sijoittua työmarkkinoille. Vain noin puolet Suomessa koulutuksen ja hyvän suomen kielen taidon hankkineista oli päässyt koulutustaan vastaavaan työhön. Heikosti koulutettujen ja huonosti suomea osaavien osuus on vietnamilaisten keskuudessa suurempi kuin muissa maahanmuuttajaryhmissä.
Suurin osa joutunut vaihtamaan alaa
Palkkatyötä tekevien maahanmuuttajien työmarkkina-asema on epävarmempi kuin suomalaisten palkansaajien, ilmenee erikoistutkija Hanna Sutelan artikkelista. Työtä saadakseen suurin osa maahanmuuttajista on joutunut vaihtamaan ammattia Suomessa. Erityisesti somalialaisten ja venäläisten työsuhteet ovat määräaikaisia ja osa-aikaisia useammin kuin suomalaisilla palkansaajilla.
Venäläiset ja virolaiset palkansaajat eivät ole pystyneet työmarkkinoilla kunnolla hyödyntämään ennen Suomeen tuloa hankkimaansa koulutusta ja työkokemusta. Tutkimuksen mukaan suomalaiset työnantajat arvostavat suomalaisissa oppilaitoksissa saatua koulutusta ja Suomessa hankittua työkokemusta enemmän kuin ulkomaisia.
Somalialaiset ovat tutkimuksen mukaan huono-osaisimpia, sillä heidän työllisyystilanteensa on heikoin ja työmarkkina-asemansa epävakain. Lisäksi somalialaisilla on enemmän kokemuksia syrjinnästä työelämässä kuin muilla palkansaajilla. Toisaalta tutkimukseen osallistuneet somalialaiset palkansaajat ovat varsin usein päässeet toimihenkilöammatteihin. He ovat hankkineet hyvän suomen kielen taidon ja muita useammin suomalaisen ammatillisen tai korkeakoulututkinnon, ja he myös työskentelevät muita useammin koulutustaan vastaavassa työssä.
Maahanmuuttajien palveluihin liittyvät "etnospesifit" ammatit ovat somalialaisten keskuudessa varsin yleisiä. Näiden ammattien perusvaatimuksiin kuuluu tietyn kielen ja kulttuurin hallinta sekä käytännössä usein kyseiseen etniseen ryhmään kuuluminen. Useimmat näistä ammateista ovat toimihenkilöammatteja, mutta niille on ominaista työsuhteiden epävakaus ja turvattomuus. Ammattien "etnisyys" aiheuttaa epävakautta, ja vähentää liikkumismahdollisuuksia muihin tehtäviin.
Työllisyys paranee ajan myötä
Vaikeuksista huolimatta maahanmuuttajien työllisyys paranee selvästi Suomessa asutun ajan kuluessa. Tämä käy ilmi vastikään työministeriön julkaisemasta tutkimuksesta, jossa seurattiin yli 14 000 maahanmuuttajaa vuosina 1989-2000.
Erityisesti Virosta ja Venäjältä tulleet maahanmuuttajat kiinnittyvät nopeasti suomalaisille työmarkkinoille. Tämän johdosta maahanmuuttajien tulot ja siten myös heidän maksamansa verot lisääntyvät ajan myötä. Läntisistä teollisuusmaista Suomeen muuttaneet menestyvät hyvin heti maahan tultuaan. Sen sijaan turvallisuutensa takia maahan tulleiden taloudellinen asema on vaikea pidemmälläkin aikavälillä.
Tutkimuksen tulosten mukaan lähialueilta tulleilla työllisyyden todennäköisyys kasvaa 20 prosenttiyksiköllä ja työttömyyden todennäköisyys laskee 10-15 prosenttiyksiköllä kuuden ensimmäisen Suomessa asutun vuoden aikana.
Myös turvallisuutensa takia Suomeen muuttaneiden työmarkkinamahdollisuudet paranevat selvästi ajan myötä, mutta ryhmän lähtötaso on kuitenkin niin matala, että työllisyys jää alhaiseksi vielä tarkasteluajanjakson loppupuolellakin.
Avustusten saajista veronmaksajiksi
Työllisyysmahdollisuuksien parantuessa myös maahanmuuttajien ansiotulot ja samalla heidän maksamansa verot kasvavat. Keskimääräisen maahanmuuttajan saamat tulonsiirrot puolestaan kääntyvät laskuun neljän ensimmäisen Suomessa asutun vuoden jälkeen.
Muusta syystä kuin turvallisuutensa takia Suomeen tulleiden maahanmuuttajien kohdalla välittömät verot ylittävät tulonsiirrot noin kuuden Suomessa asutun vuoden jälkeen. Kaikki maahanmuuttajat huomioon ottavassa laskelmassa näin laskettu tase pysyy negatiivisena koko tarkastelujakson ajan. Neljännen vuoden jälkeen se alkaa kuitenkin nopeasti parantua.
Suomessa hankittu koulutus avain työllistymiseen
Maahanmuuttajien Suomessa hankkima koulutus on selvässä yhteydessä parempiin työllistymismahdollisuuksiin. Keskiasteen tutkinto kasvattaa työllisyyden todennäköisyyttä 6-9:llä ja korkea-asteen koulutus 7-12 prosenttiyksiköllä. Suomessa hankitun koulutuksen vaikutukset ovat siis lähes samat kuin syntyperäisillä suomalaisilla.
Muuttajien sopeutumisen ja heidän aiheuttamiensa taloudellisten vaikutusten osalta suomalaiset tulokset noudattelevat muissa Euroopan maissa saatuja tuloksia. Esimerkiksi Ruotsissa, Saksassa ja Alankomaissa keskimääräisen maahanmuuttajan on arvioitu edustavan pientä nettokustannusta yhteiskunnalle. Kuitenkin kaikissa tutkimuksissa todettiin, että nuoret, koulutetut ja maassa pitkäaikaisesti asuvat muuttajat tuovat mukanaan varsin suuria yhteiskunnallisia nettohyötyjä.
Lähteet: Maahanmuuttajien elämää Suomessa. Tilastokeskus. 1990-luvun maahanmuuttajien työllisyys, tuloverot ja tulonsiirrot. Työministeriö.
Artikkeli maahanmuuttajista yrittäjinä.
Päivitetty 11.4.2005