Uutisia 5.9.2019

Väestö- ja henkirikoslukuja 1700-luvulta tähän päivään

Tilastokeskuksen historia ulottuu vuoteen 1865, mutta sen tietokannoista löytyy vielä selvästi vanhempaakin tietoa elämästä Suomessa – esimerkiksi väkiluvun kehityksestä, solmituista avioliitoista, henkirikoksista ja taloudesta. Tiedon lähteitä on koottu Historiallisen tilastotiedon oppaan Pitkät aikasarjat -sivulle.

Suomen asioiden ja yhteiskunnan tilastointi alkoi jo Ruotsin vallan aikana. Ensimmäisenä Suomea koskevana virallisena tilastona pidetään Ruotsin vuoden 1749 väestötilastoa. Tuolloin väestö laskettiin ensimmäisen kerran valtiopäivien päätöksellä. Tiedonkeruusta huolehti papisto inventoimalla kirkonkirjat. Suomen osalta tulokseksi saatiin 410 400, kuten Väestönmuutokset ja väkiluku -tilaston tietokannasta voi nähdä. 

Väestönlaskenta on vaikuttanut koko tilastotieteen syntyyn. Laskennoilla on arvioitu jo satoja vuosia sitten paitsi väestön kokoa, myös esimerkiksi armeijan vahvuutta.

Ensimmäiset luettelot Ruotsi-Suomen väestöstä laadittiin veronkannon tarpeisiin 1500-luvun alkupuolella kuningas Kustaa Vaasan käskystä. Toisen pohjan myöhemmille varsinaisille tilastoille muodostivat siis kirkonkirjat. Turun piispa Isak Rothovius määräsi vuonna 1628 jokaista kirkkoherraa pitämään "pöydällään kirkonkirja, jonka mukaan voitaisiin toimia". Siihen merkittiin vihityt, kastetut ja haudatut. Vuodesta 1686 tätä edellytti myös kirkkolaki.

1750-luvulta asti on kerätty tilastotietoa muun muassa syntyneistä, kuolleista, elinajanodotteesta ja avioliitoista. Niiden avulla voi selvittää esimerkiksi, että avioliittoja solmittiin suhteessa väkilukuun eniten heti sotien jälkeen vuonna 1946. Vuodesta 1754 on tilastoitu myös henkirikoksia, joiden suhteellinen määrä taas oli selvästi suurin vuonna 1918, sisällissodan aikaan.

Ulkomaankauppatilastoa alettiin laatia Tullihallituksessa vuonna 1813. Taloustilastointi laajeni 1860-luvulla: kansantalouden tilinpidon aikasarjasta voi esimerkiksi saada selville, että bruttokansantuote henkeä kohti on tuosta ajasta kasvanut noin 25-kertaiseksi.


Lue lisää:
Historiallisen tilastotiedon oppaan Pitkät aikasarjat -sivu
Tilastokeskuksen verkkosivujen Tilastokoulu, Suomen väestötilaston historia

Etusivun kuvan lähde: Svenska litteratursällskapet i Finland, Alma Skogs arkiv

Jaa