Uutisia 7.3.2017

Tytöistä ja pojista polvi parantunut? – Mahdollisuuksia epävarmuuden keskellä

Nykynuoret elävät aiempaa vauraammassa, kaupunkimaisemmassa ja monikulttuurisemmassa Suomessa. Nuorten elintaso ja terveys ovat kohentuneet, kuolleisuus on vähentynyt ja koulutus lisännyt tulevaisuuden mahdollisuuksia. Hyvinvoinnissa on kuitenkin eroja, joihin vaikuttavat muun muassa sukupuoli, kotitausta ja asuinalue, kirjoittaa yliaktuaari Miina Keski-Petäjä Tieto&trendit – talous- ja hyvinvointikatsauksessa 1/2017.

Sukupuolten väliset erot ilmenevät sekä terveydessä, koulutuksessa että työmarkkinoilla. Naisten ja  miesten elinajanodotteet eroavat edelleen toisistaan selvästi, ja nuorten miesten kuolleisuus on naisia suurempaa.

Nykyään yhä harvempi nuori jää vain peruskoulutuksen varaan ja keskimääräinen koulutustaso on parantunut merkittävästi. Koulutustasoa on kuitenkin nostanut eniten naisten korkeakoulutus. Korkeakoulututkinnon oli vuonna 2015 suorittanut 25‒29-vuotiaista naisista noin 40 prosenttia ja miehistä 24 prosenttia. Työmarkkinoiden eriytyminen on säilynyt, sillä nuoret miehet ja naiset toimivat usein eri aloilla ja ammateissa.

Työmarkkinoiden epävarmuuden lisääntyminen ilmenee nuorten työttömyytenä ja määräaikaisten työsuhteiden kasvuna. Erityisesti naisten määräaikaiset työsuhteet ovat lisääntyneet.

Muutokset naisten ja miesten koulutustasossa ja sosioekonomisessa asemassa ovat kaventaneet nuorten naisten ja miesten välisiä palkkaeroja. Nuorten pienituloisuus on lisääntynyt nuorten miesten kohdalla enemmän kuin nuorten naisten.

Lue Miina Keski-Petäjän artikkeli Tieto&trendit ‒ Talous- ja hyvinvointikatsauksen verkkosivulta.

Vanhemmilla selvä vaikutus nuorten äänestämiseen

Lapsuudenperhe on merkittävä äänestämässä käyntiä erotteleva tekijä. Vanhempien vaikutus välittyy sekä sosioekonomisen aseman periytymisen että sosiaalisen oppisen kautta. Vaikutus ei rajaudu vain nuorimpiin vaan näkyy myös nuorten aikuisten ja varhaiskeski-ikäisten ryhmässä, kirjoittavat tutkijat Hannu Lahtinen, Hanna Wass ja Jani Erola.

Kotoa saadut erilaiset lähtökohdat yhdistyneenä äänestystavan muodostukseen eriyttävät helposti poliittista osallisuutta pysyvästi, jolloin korkean sosiaalisen ja poliittisen pääoman kodeista lähtöisin olevat nuoret ovat myös aikuisina selvästi muita aktiivisempia. Hyväosaisten edustus äänestäneissä johtaa helposti hyväosaisia – huono-osaisten kustannuksella – suosivaan politiikkaan.

Nuorten poliittisen osallistumisen eriytyminen kulkee monin osin rinnakkain yleisen eriarvoistumisen kanssa. Osallisuuden vahvistaminen vaatii ”it takes a willage” –lähestymistapaa: nuorten osallisuutta erilaisissa järjestöissä, yhteisöissä ja verkostoissa, joiden kautta syntyy myös motivaatio yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen.

Lue Hannu Lahtisen, Hanna Wassin ja Jani Erolan artikkeli Tieto&trendit ‒ Talous- ja hyvinvointikatsauksen verkkosivulta.

Kyseenalainen koulutustrendin muutos

Ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa olevien 25-vuotiaiden osuus on pienentynyt 1990-luvun alun jälkeen ja on nykyisin 12‒14 prosenttia. Melkein kaikki nuoret jatkavat opiskelua peruskoulun päättymisen jälkeen lukioon tai ammatilliseen kouluun. Ero tämän valinnan välillä on merkittävä, sillä lukiokoulutus on todennäköisin väylä korkeakouluun, kirjoittaa tutkija Hannu Karhunen.

Ylioppilastutkinnon suorittaneiden osuuden kasvu on pysähtynyt amattikoulutuksen suosion lisääntyessä. Koulutustrendin muutos selittää osaltaan sitä, miksi yliopistokoulutukseenkaan osallistuminen ei ole enää yleistynyt.

Koulutus vaikuttaa niin jatkokouluttautumiseen kuin työmarkkinoille osalistumiseenkin. Pitkäaikainen työn ja koulutuksen ulkopuolelle jääminen on yleistä perusasteen, mutta myös ammatillisen tutkinnon suorittaneiden 25-vuotiaiden miesten ryhmässä. Osa nuorista syrjäytyy siis työmarkkinoilta toisen asteen koulutuksesta huolimatta.

Korkeakoulutus turvaa parhaiten työttömyydeltä; sen esteitä tulisikin purkaa, toteaa Karhunen.

Lue Hannu Karhusen artikkeli Tieto&trendit ‒ talous- ja hyvinvointikatsauksen verkkosivulta.

Teemana nuoret ja tulevaisuus

Uusimman Tieto&trendit ‒ Talous- ja hyvinvointikatsauksen teemana on nuoret ja tulevaisuus. Teemassa käsitellään nuorten väestökehitystä ja elinoloja sekä koulutukseen ja työmarkkinoille osallistumista. Artikkeleissa tarkastellaan myös nuorten yhteiskunnallista osallistumista ja luottamusta tulevaisuuteen. 

Lisätietoja artikkeleista ja kirjoittajista saa Tilastokeskuksen verkkosivuilta.

Tieto & trendit – talous- ja hyvinvointikatsauksen tilaukset julkaisun verkkosivulta tai Edita Publishing Oy:n asiakaspalvelusta p. 020 45005.

Lisätietoja:
Päätoimittaja Hannele Orjala p. 029 551 3582
Yliaktuaari Miina Keski-Petäjä p. 029 551 3240
Tutkija Hannu Karhunen p. 029 551 3247
Tutkija Hannu Lahtinen, Helsingin yliopisto p. 358 2941 24911

 

Jaa