17.2.1998
- Työpaikkoja lähes 70 000 enemmän kuin vuosi
sitten
- Työttömyysaste 13,8 prosenttia, työttömänä 340 000 henkeä
- Työnvälityksessä 18 000 uutta avointa työpaikkaa
Työllisiä oli tammikuussa Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan lähes 70 000 henkeä enemmän kuin vuotta aiemmin. Työpaikat lisääntyivät eteläisessä Suomessa. Työvoimatoimistoihin ilmoitettiin tammikuun aikana yli 18 000 uutta avointa työpaikkaa eli 3 000 enemmän kuin vastaavaan aikaan viime vuonna.
Palkansaajien määrä lisääntyi 68 000 hengellä. Palkansaajista 78 prosenttia työskenteli jatkuvassa kokoaikatyössä. Jatkuvia kokoaikatöitä oli noin 48 000 enemmän kuin vuosi sitten. Osa-aikatyössä oli tammikuussa 258 000 henkeä. Heistä 104 000 olisi halunnut tehdä kokoaikatyötä
Työttömiä oli työvoimatutkimuksen mukaan tammikuussa 340 000, noin 70 000 vähemmän kuin vuosi sitten. Työttömyysaste oli 13,8 prosenttia. Työttömyysaste laski viime vuoden tammikuusta 2,9 prosenttiyksikköä. Toisaalta työnhaussa turhautuneita ja muita piilotyöttömiä oli noin 30 000 enemmän kuin vuosi sitten.
Työvoimatoimistoissa oli tammikuun lopussa kaikkiaan 405 000 työttömyysturvalain ja työnvälityksen säädösten mukaisesti työttömäksi työnhakijaksi tilastoitua. Työttömien työnhakijoiden määrä väheni viime vuoden tammikuusta noin 48 000 hengellä. Työttömyys väheni kaikkien työvoima- ja elinkeinokeskusten alueilla. Työvoimapoliittisten toimenpiteiden piirissä oli noin 5,0 prosenttia työvoimasta.
| Työllisyyden muutokset 1/1997 - 1/1998, tuhatta | ||||
| Tammikuu | Tammikuu | MUUTOS, % | ||
| 1998 | 1997 | 1/97 - 1/98 | ||
| Tilastokeskuksen työvoimatutkimus: | ||||
| Työlliset yhteensä | 2 119 | 2 051 | 3,4 | |
| - palkansaajat | 1 819 | 1 751 | 3,9 | |
| Työttömät 1 | 340 | 411 | -17,3 | |
| Työvoima yhteensä | 2 460 | 2 462 | -0,1 | |
| Työttömyysaste, % | 13,8 | 16,7 | -2,9 2 | |
| Työvoimaan kuulumattomat yhteensä | 1 412 | 1 394 | 1,3 | |
| - työnhaussa turhautuneet | 22 | 10 | 119,5 | |
| - muut piilotyöttömät | 82 | 64 | 26,5 | |
| Työministeriön työnvälitystilasto: | ||||
| Työttömät työnhakijat | 405 | 453 | -10,6 | |
| - yli vuoden työttömänä olleet | 123 | 133 | -7,5 | |
| Tukitoimenpitein työllistetyt | 58 | 60 | -3,3 | |
| Työvoimakoulutuksessa | 45 | 44 | 2,6 | |
| Työharjoittelussa, vuorottelutyössä | 14 | 13 | 8,2 | |
| Uudet avoimet työpaikat työvoimatoimistoissa | 18 | 15 | 20,9 | |
| Muutos-sarake laskettu pyöristämättömistä luvuista.
1 Kansainvälisen työjärjestön ILOn suosituksen mukaisesti tilastoituna. |
2 pr osenttiyksikköä | |||
Työvoimatutkimuksen mukaan 15 - 24-vuotiaitten työttömyysaste -
työttömien osuus työvoimasta - oli 28,4 prosenttia, noin 2,6
prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuosi sitten. Koko nuorten
ikäryhmästä työttömänä oli noin 10,3 prosenttia. Työttöminä
työnhakijoina työvoimatoimistoissa oli 48 000 alle 25-vuotiasta
työtöntä. Heidän lukumääränsä aleni vuoden takaisesta vajaat 12 000
henkeä.
Työvoimatutkimuksen ja työnvälitystilaston erot
Työllisyystilannetta seurataan kuukausittain sekä Tilastokeskuksen otantaan perustuvalla työvoimatutkimuksella että työministeriön työnvälitystilastolla, joka on rekisteripohjainen tilasto. Työnvälitystilasto kuvaa kuukauden viimeistä arkipäivää, työvoimatutkimuksen tiedot kuvaavat kuukauden 15. päivän sisältävää viikkoa.
Työvoimatutkimuksessa noudatetaan Kansainvälisen työjärjestön ILOn tilastointisuosituksia. Työnvälitystilasto perustuu lainsäädäntöön ja hallinnollisiin määräyksiin.
Työvoimatutkimuksen työttömyyden tilastointiperusteet poikkeavat työnvälitystilaston perusteista työnhaun aktiivisuuden ja työmarkkinoiden käytettävissäolon osalta. Tämän vuoksi työttömien työnhakijoiden määrä ja ILOn suosituksen mukaan laskettu työttömien määrä eroavat toisistaan. Ne työttömät työnhakijat joiden yhteydenotosta työvoimatoimistoon on kulunut kauemmin kuin kolme kuukautta ja jotka eivät muullakaan tavoin ole etsineet työtä, tilastoidaan työvoimatutkimuksessa yleensä piilotyöttömiin. Toisaalta ILOn suosituksen mukaan työttömiksi tilastoidaan myös sellaiset henkilöt, jotka etsivät työtä jollain muulla tavoin kuin työvoimatoimiston kautta.
Työvoimatutkimuksessa tilastoidaan piilotyöttömiksi ne henkilöt, jotka voisivat ottaa työtä vastaan mutta eivät kuitenkaan aktiivisesti etsi työtä. Piilotyöttömät jaetaan työvoimatutkimuksessa kahteen ryhmään. Työnhaussa turhautuneita ovat ne, jotka ilmoittavat etteivät ole etsineet työtä koska arvelevat, ettei työtä ole tarjolla. Muihin piilotyöttömiin luetaan ne, jotka eivät hae työtä opintojen, lastenhoidon tai jonkun muun syyn vuoksi, mutta olisivat kuitenkin valmiit ottamaan vastaan työn mikäli työpaikkaa tarjottaisiin. ILOn suosituksen mukaisesti piilotyöttömät tilastoidaan työvoimaan kuulumattomiksi.
Euroopan yhteisöjen tilastoinnissa myös julkisen työnvälityksen asiakkailta edellytetään asiointia työvoimatoimistossa kuukauden aikana. EU:n julkaisemat luvut poikkeavat tämän vuoksi jonkin verran työvoimatutkimuksen luvuista.
Työvoimatutkimukseen perustuvat luvut sisältävät otannasta aiheutuvaa satunnaisvaihtelua. Esimerkiksi työttömyysasteen 95 prosentin luottamusväli on noin plus miinus 0,5 prosenttiyksikköä. Työttömien määrän luottamusväli on noin plus miinus 14 500 henkeä. Työnvälitystilaston ja työvoimatutkimuksen menetelmiä on selvitetty tarkemmin raportissa Työttömyys ja työllisyys tilastoissa. Työmarkkinat 1997:3. Tilastokeskus.
Lisätietoja:
Tilastokeskus: Tapio Oksanen, puhelin (09) 1734 3228;
Hannu Siitonen, puhelin (09) 1734
3225;Timo Koskimäki, puhelin (09) 1734
3517, sähköposti timo.koskimaki@stat.fi;
internet http://www.stat.fi/tk/el/tyoll.html
Työministeriö: Oiva Lönnberg, puhelin (09)
1856 8048, sähköposti oiva.lonnberg@pt2.tempo.mol.fi;
internet http://www.mol.fi/tilasto/tk