27.2.1998
Lisätietoja: kansantalouden tilinpito Tuomas
Rothovius (09) 1734 3360, Olli Savela (09) 1734 3316);
julkisyhteisöjen alijäämä ja velka Risto Suomela (09) 1734
3315
Vastaava tilastojohtaja: Markku Suur-Kujala
Bruttokansantuotteen määrä kasvoi Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan viime vuonna 5,9 prosenttia. Näin nopeaa kasvu on ollut aiemmin vuosina 1979 (7,0 prosenttia) ja 1989 (5,7 prosenttia). Kokonaistuotanto on ylittänyt näin selvästi lamaa edeltäneiden huippuvuosien 1989 ja 1990 tason. Nimellinen bruttokansantuote oli viime vuonna 618 miljardia markkaa.
Koko tehdasteollisuuden tuotanto kasvoi noin 9 prosenttia. Eniten kasvoi puu- ja paperiteollisuus, runsaat 14 prosenttia. Metalliteollisuuden tuotanto lisääntyi yli 11 prosenttia. Rakentaminen kasvoi viime vuonna 11 prosenttia. Maa- ja vesirakentamisessa tuotanto supistui runsaat 2 prosenttia. Energiantuotanto ei kasvanut edellisvuodesta.
Talouden kysyntä kohdistui erityisesti rakennusinvestointeihin, jotka kasvoivat runsaat 15 prosenttia, sekä vientiin, joka lisääntyi 13,5 prosenttia. Yksityinen kulutus kasvoi yli 3 prosenttia, mutta julkinen kulutus pieneni hieman edellisvuodesta.
Kansantulo kasvoi nimellisesti 8,6 prosenttia. Kansantulo asukasta kohti oli viime vuonna 99 100 markkaa.
Kotitalouksien reaalitulot kasvoivat viime vuonna kolmatta vuotta peräkkäin. Kotitalouksien käytettävissä oleva tulo kasvoi nimellisesti 5,5 prosenttia ja reaalisesti 4,1 prosenttia. Tuloja lisäsivät eniten palkkatulojen 4,5 prosentin kasvu sekä verotuksen keventyminen. Kotitalouksien kulutusmenot kasvoivat 4,5 prosenttia, ja kotitalouksien säästämisaste oli 4,7 prosenttia.
Yritysten rahoitusasema on ollut jo vuodesta 1993 saakka ylijäämäinen. Viime vuonna yritysten rahoitusylijäämä oli 22 miljardia markkaa, kasvua edellisestä vuodesta oli noin 3 miljardia markkaa.
Veroaste eli verojen ja pakollisten sosiaalivakuutusmaksujen osuus bruttokansantuotteesta aleni viime vuonna 47,3 prosenttiin. Edellisenä vuonna veroaste oli 48,0 prosenttia.
Valtion rahoitusalijäämä oli viime vuonna noin 25 miljardia markkaa, kun se edellisenä vuonna oli 42 miljardia markkaa. Kuntien ja kuntayhtymien rahoitusasema muuttui viime vuonna noin miljardi markkaa alijäämäiseksi. Yhteensä julkisyhteisöjen kansantalouden tilinpidon mukainen rahoitusalijäämä oli sosiaaliturvarahastot mukaan lukien lähes 8 miljardia markkaa eli 1,3 prosenttia bruttokansantuotteesta.
EMU:n lähentymiskriteerinä käytettävä julkisyhteisöjen EMU-alijäämä oli viime vuonna 6 miljardia markkaa. Ennakkotietojen mukaan EMU-alijäämä oli viime vuonna 0,9 prosenttia bruttokansantuotteesta. Julkisyhteisöjen sulautettu bruttovelka eli EMU-velka oli 55,8 prosenttia bruttokansantuotteesta. Alijäämän bkt-osuus aleni neljättä ja velkasuhde kolmatta vuotta peräkkäin. Tilastoinnissa on sovellettu EU:n komission EMU-velan ja -alijäämän tilastointia koskevia päätöksiä, minkä vuoksi tiedot poikkeavat kansantalouden tilinpidon rahoitusalijäämätiedoista.
Kaikki kansantalouden tilinpidon tiedot perustuvat 20.2.1998 mennessä saatuihin ennakkotietoihin kansantalouden kehityksestä vuonna 1997. Seuraavan kerran tietoja tarkistetaan 24.3.1998, jolloin julkaistaan vuoden 1997 viimeisen vuosineljänneksen kansantalouden tilinpitotiedot.
Lähteet: Kansantalouden tilinpidon ennakkotietoja
1997. Tilastokeskus
Julkisyhteisöjen alijäämä ja bruttovelka EMU-kriteerien mukaisina.
Tilastokeskus