10.3.1998
Lisätietoja: Heikki Havén (09) 1734 3283
Vastaava tilastojohtaja: Riitta Harala
Yhä useampi nuori aloittaa työssäkäynnin jo opiskeluaikana. Noin joka neljäs opiskelija oli ansiotyössä vuoden 1995 lopussa eli yhteensä 106 000 opiskelijaa. Eniten työssä kävivät yliopisto-opiskelijat. Heistä työssäkäyviä oli 42 prosenttia. Tiedot opiskelijoiden työssäkäynnistä sisältyvät Tilastokeskuksen uuteen kokoomateokseen Koulutus Suomessa.
Opiskelijoiden työssäkäynti 1995 | |||||||
Opiskelijoita | Työssä koko vuoden (11-12 kuukautta) | ||||||
vuonna 1995 | Opiskelijoita | Osuus | Miehistä | Naisista | |||
% | % | % | |||||
Päivälukiot | 108 750 | 1 740 | 2 | 2 | 2 | ||
Aikuislukiot | 16 520 | 3 940 | 24 | 18 | 27 | ||
Ammatilliset oppilaitokset yhteensä | 169 000 | 15 290 | 9 | 8 | 10 | ||
keskiasteen koulutus | 121 120 | 8 320 | 7 | 5 | 9 | ||
korkea-asteen koulutus | 47 880 | 6 970 | 15 | 17 | 12 | ||
Väliaikaiset ammattikorkeakoulut | 31 480 | 5 690 | 18 | 19 | 17 | ||
Yliopistot | 131 880 | 35 130 | 27 | 30 | 23 | ||
Yhteensä | 457 630 | 61 790 | 14 | 14 | 13 |
Opiskelijoista 14 prosenttia kävi työssä koko vuoden ajan. Yliopistojen opiskelijoista koko vuoden työskenteli runsas neljännes. Yliopisto-opiskelijoista miehet olivat ansiotyössä naisia useammin. Ammattikorkeakoulujen opiskelijoista työssäkäyviä oli vajaa viidennes ja ammatillisten oppilaitosten opiskelijoista vajaa kymmenesosa. Aikuislukiolaisista työssä kävi alle neljäsosa ja päivälukiolaisista 2 prosenttia.
Korkeakoulututkinnon suorittaneet työllistyivät opiskelijoista parhaiten. Kahden vuoden kuluttua valmistumisesta korkeakoulujen maisteritason tutkinnon suorittaneista oli vuonna 1995 työssä 79 prosenttia. Ammatillisen koulun käyneistä kahden vuoden kuluttua oli työssä vajaa puolet ja ylioppilastutkinnon suorittaneista viidennes. Ammatillisen koulun käyneistä oli muita suurempi osa työttömänä tai jatkoi opintoja. Ylioppilastutkinnon suorittaneista opiskelemaan oli siirtynyt yli 70 prosenttia.
Vastavalmistuneista parhaiten työllistyivät vuonna 1995 opettajankoulutuksen saaneet (79%) sekä hoitoalalta valmistuneet (69%). Muita heikommin työllistyivät humanistisen ja taidealan tutkinnon suorittaneet (54%).
Vuosina 1995 - 96 valmistuneista ammattikorkeakoulujen opiskelijoista oli vuonna 1996 työllistynyt noin 60 prosenttia, kun yliopistojen vastavalmistuneista kandidaateista ja maistereista työssä oli noin 70 prosenttia. Ammattikorkeakouluista valmistuneiden työttömyysaste oli noin kaksinkertainen yliopistosta valmistuneisiin verrattuna.
Vuosina 1990 - 92 oppilaitoksista valmistuneista 53 500 oli muuttanut toiseen maakuntaan vuoden 1996 loppuun mennessä. Suhteellisesti eniten muuttotappiota koki Kainuu, joka menetti 18 prosenttia oppilaitoksistaan valmistuneista. Uudellemaalle, Pirkanmaalle, Varsinais-Suomeen ja Ahvenanmaalle muutti valmistuneita enemmän kuin sieltä siirtyi pois. Uusimaa sai suurimman muuttovoiton, lähes 12 700 valmistunutta.
Oppilaitoksista valmistuneet muuttivat maalta kaupunkeihin. Vuosina 1990 - 92 valmistuneista kaupunkeihin oli muuttanut vuoden 1996 loppuun mennessä 21 000 tutkinnon suorittanutta enemmän kuin niistä muutti pois.
Lähde: Koulutus Suomessa. Tilastokeskus
Tutkimuksen esittely ja tiedotustilaisuuden sisältö
verkko-osoitteessa http://www.stat.fi/tk/he/koulutus.html.