5.5.1998

Lisätietoja: Eeva-Sisko Veikkola (09) 1734 3530
Vastaava tilastojohtaja: Riitta Harala

Naiset parhaiten edustettuina kunnallisessa päätöksenteossa

Tasa-arvolain edellyttämä sukupuolten tasa-arvo toteutuu kunnallisessa demokratiassa muuta päätöksentekoa paremmin, ilmenee Tilastokeskuksen tuoreesta julkaisusta Naiset ja miehet yhteiskunnallisessa päätöksenteossa.

Kuntien lautakunnissa naisia oli vuonna 1997 keskimäärin 47 prosenttia. Suurimmillaan naisten osuus oli sosiaali- ja terveystoimen sekä opetus- ja kulttuuritoimen lautakunnissa. Kunnanvaltuustoissa noin kolmannes valtuutetuista oli naisia, kunnanhallitusten jäsenistä lähes joka toinen. Silti vain 15 prosenttia kunnanhallitusten ja 20 prosenttia kunnanvaltuustojen puheenjohtajista oli naisia.

Viime eduskuntavaaleissa valituista kansanedustajista joka kolmas oli nainen. Eniten naiskansanedustajia on jäseninä eduskunnan ympäristö-, sosiaali- ja terveys- sekä sivistysvaliokunnissa, 47 - 65 prosenttia jäsenistä. Miesvaltaisimpia ovat hallinto- sekä maa- ja metsätalousvaliokunnat, joiden jäsenistä naisia on 18 prosenttia. Liikenne-, valtiovarain- ja lakivaliokuntiin kuuluvista naisia on vajaa neljännes (24%), ulkoasiain-, puolustus-, tulevaisuus- ja perustuslakivaliokuntaan kuuluvista 29 prosenttia.

Maan nykyisessä hallituksessa oli aluksi 7 naista. Vaihdosten takia hallituksessa on nykyisin 5 naisministeriä eli 28 prosenttia valtioneuvoston jäsenistä on naisia.

Julkaisu Naiset ja miehet yhteiskunnallisessa päätöksenteossa kuvaa naisten ja miesten osuutta kunnallishallinnon, eduskunnan, valtioneuvoston sekä poliittisten puolueiden luottamustehtävissä. Julkaisussa on myös tasa-arvon kannalta keskeisiä tuloksia eduskunta-, europarlamentti- ja presidentinvaaleista.

Lähde: Naiset ja miehet yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Tilastokeskus.