Väestölaskenta 1995 -julkaisu - syväluotaus suomalaiseen elämään

Tilastokeskus on koonnut vuoden 1995 väestölaskennan keskeiset tulokset julkaisuksi. Väestölaskenta 1995 -teos sisältää tilastoja muun muassa työssäkäyvästä väestöstä, perheistä, työllisyydestä, tuloista sekä asunnoista ja rakennuksista. Liki 400-sivuinen julkaisu on suomen-, ruotsin- ja englanninkielinen.

Väestölaskenta 1995 -julkaisu kertoo esimerkiksi, että vuoden 1995 lopussa työllisiä oli 38 prosenttia väestöstä. Alle 25-vuotiaiden ja yli 54-vuotiaiden osuudet työllisestä työvoimasta olivat noin 8 prosenttia. Tyypillisimpiä vanhemman väen työpaikkoja olivat asunto- ja kiinteistöyhtiöt, lukiot sekä perhehoitotyö kodeissa. Niiden henkilökunnasta yli viidennes oli 55 vuotta täyttäneitä. Nuorten työpaikkoja olivat jäätelökioskit, videovuokraamot, kahvilat, työvoiman vuokrausfirmat ja suoramainontayhtiöt, joissa alle 25-vuotiaiden osuus työvoimasta oli melkein kolmannes.

Ruotsinkielisiä oli vajaa 300 000 eli 5,8 prosenttia väestöstä. Ruotsinkielisistä oli työllisiä noin 39 prosenttia eli saman verran kuin koko väestöstä. Ruotsinkielisistä noin 27 prosenttia oli työntekijäammateissa, kun kaikista työllisistä vastaava osuus oli 33 prosenttia. Ruotsinkielisten työllisten keskimääräiset valtionveronalaiset vuositulot olivat noin 14 000 mk suuremmat kuin suomalaisten keskimäärin. Kaikkien työllisten valtionveronalaiset bruttotulot olivat noin 126 000 markkaa.

Työttömyys kosketti lähes joka kolmatta perhettä vuonna 1995. Noin 29 prosenttia perheistä oli sellaisia, joissa jompikumpi tai molemmat vanhemmat olivat työttömänä vuoden 1995 aikana. 8 prosenttia perheistä eli noin 100 000 perhettä oli sellaisia, joiden molemmat vanhemmat tai ainoa huoltaja olivat työttömänä vuoden 1995 aikana. Perheiden rekisteritietojen perusteella lasketut käytettävissä olevat tulot olivat keskimäärin 158 000 markkaa vuonna 1995. Perheissä, joissa jompikumpi vanhemmista oli työttömänä, tulot olivat 138 000 markkaa vuodessa.

Lähde: Väestölaskenta 1995. Tilastokeskus.