Käyttäjät suhdannetilastoista: Laatu hyvä – tulkintaa kaivataan

20.5.2014

Suhdannetilastojen käyttäjät ovat nykyiseen tilastovalikoimaan ja tilastojen laatuun tyytyväisiä. Huolta kannetaan tilastojen ajoittaisesta tarkistumisesta, revisoitumisesta. Tilastontekijöiltä toivotaan myös yllättävien poikkeaminen syiden selvittämistä.

Jussi Melkas Kuva: Juhani Korpi Tieto&trendit Tilastokeskus

Suhdannetilastojen ammattikäyttäjiä ovat muun muassa toimiala- ja etujärjestöt, tutkimuslaitokset ja pankit. Kysyimme käyttäjien näkemyksiä suhdannetilastojen käytöstä.

Vastauksia antoivat ekonomisti Juha Vartia Elinkeinoelämän keskusliitosta, pääekonomisti Jukka Palokangas Teknologiateollisuudesta, pääekonomisti Anssi Rantala Aktia-pankista, tutkimuskoordinaattori Eero Lehto Palkansaajien tutkimuslaitoksesta ja tutkimusjohtaja Markku Kotilainen Etlasta.

Tilastoaineiston avulla taustoitetaan suhdanteiden vapaamuotoisempaa ennustamista lähikuukauksiksi. Tiedon tarve on päivittäistä, sillä esimerkiksi media kysyy tutkimuslaitoksilta jatkuvasti suhdannetilanteesta.

Anssi Rantala toteaa, että ilman suhdannetilastoja talouden ennustaminen olisi jokseenkin mahdotonta. ”Myös talouden tilan arviointi perustuisi puhtaasti arvailuun.”

Teknologiateollisuus tekee omia tiedustelujaan esimerkiksi uusista tilauksista, tilauskannasta ja henkilöstökehityksestä, joiden avulla yleiset tiedot voidaan liittää alalla vallitseviin tunnelmiin.

Suhdannetilastojen tarjonta kattavaa

Käyttäjät ovat varsin tyytyväisiä suhdannetilastojen tarjontaan. Palvelujen ulkomaankaupan tilastojen kehittäminen saa laajaa tukea asiantuntijoilta.

Maailmalla on keskusteltu big datan mahdollisuuksista suhdanteiden, esimerkiksi työttömyyden ennakoinnissa. Talousennusteiden tekijät eivät näe ennakoivien indikaattoreiden kehittämisessä suuria mahdollisuuksia.

”Pelkään, että jos sellaisia tuotettaisiin, ne eivät olisi luotettavia ja antaisivat väärän signaalin”, Eero Lehto huomauttaa. Markku Kotilainen kuitenkin arvioi, että kulutuksen ja investointien kehitystä ennakoivien indikaattoreiden kehittäminen ja lisääminen olisi hyödyllistä.

Juha Vartia painottaa suhdannekyselyiden (suhdannebarometrit) merkitystä suhdannekäänteiden ennakoinnissa. Vakaassa tilanteessa taas korostuu perinteisten kuukausitilastojen merkitys.

Kaikki haastatellut käyttävät hyvin monenlaisia tilastoja suhdanteiden kuvaamiseen ja ennakointiin. Keskeisimpiä tilastoja ovat tuotannon suhdannekuvaaja, teollisuustuotannon volyymi-indeksi, ulkomaankauppatilastot, kansantalouden neljännesvuositilinpito sekä kuluttajabarometri ja teollisuuden suhdannebarometri.

Vientiin suuntautuneen Teknologiateollisuuden työssä painottuvat voimakkaasti ulkomaiden suhdannetilastot.

Aktiassa seurataan luonnollisesti Suomen Pankin rahoitustilastoja. Anssi Rantala toteaa, että kuukausitilastojen tiedoista muodostuu kokonaiskuva, jonka paikkansapitävyys tarkistetaan neljännesvuositilinpidon tiedoilla.

Myös tutkimuslaitosten käytössä on hyvin laaja valikoima tilastoja. Oheisen listan tilastojen lisäksi seurataan muun muassa autokauppaa ja satamien liikennettä.

Nopeus hyve, suuret revisiot riesa

Suhdannetilastojen tuottaminen on tiukasti aikatauluihin sidottua, mikä tekee tietojen laadunvalvonnasta vaativaa. Markku Kotilainen toteaa, että on aina hyvä, mitä nopeammin tilasto saadaan. Bkt:n kuukausikuvaajan aikataulun nopeuttaminen on siis hyvä asia.

Anssi Rantala taas muistuttaa, että suhdannetilastoissa tasapainoillaan aina tietojen ajantasaisuuden ja laadun välillä. Suomalaisessa taloustilastoinnissa laatu on kunniassaan, mikä on myönteistä. ”Talouden kehityksen arvioinnin kannalta nopeus on hyve, mutta jos tietoja joudutaan usein korjaamaan suuresti myöhemmin ilman korjauksiin liittyvää systematiikkaa, jää indikaattorin informaatioarvo päätöksenteossa vaatimattomaksi.”

Rantala ottaa esimerkiksi Eurostatin julkaiseman kansantalouden neljännesvuositilinpidon flash-estimaatin, jonka tulokset poikkeavat liian paljon lopullisista tiedoista. Todennäköisesti ennustajat ottavat flash-estimaatin käytössä huomioon sen ilmeiset ongelmat.

Esimerkiksi Euroopan komission päätöksentekoon viimeaikaisiin ennusteisiin Suomen taloudesta flash-estimaatin poukkoilu näyttäisi vaikuttaneen. ”Maailma ei välttämättä olisi yhtään huonompi paikka, vaikka flash-estimaattia ei julkaistaisikaan”, Rantala sanoo.

Maailman muutos syö tilastojen tietopohjaa

Globalisaatio luo omat ongelmansa. Jukka Palokangas myöntää, että globaalien yritysten toiminnan reaaliaikainen seuraaminen on suuri haaste eikä helppoja ratkaisuja ole löydettävissä. ”On tyydyttävä pelkistettyyn tietoon, mikä sinällään on riittävää. Ehkä suurin haaste nykyisellään on palveluviennin tilastointi ja sen tarkkuus toimialatasolla.”

Juha Vartian mukaan suhdannetilastot kärsivät yllättävän paljon samoista ongelmista kuin rakennetilastotkin, vaikka rakenteiden ja niiden muutoksien kuvaaminen onkin laajempi ja vaikeampi tehtävä kuin kertoa siitä, kasvaako vai supistuuko talous.

Nykyisen kaltaisten suurten rakennemuutosten aikana toiminta on voinut muuttaa muotoaan niin, että vanhaan tapaan tuotetut indikaattorit eivät enää mittaakaan todellista kasvua hyvin.

Vartia epäilee toisaalta, että Suomessa on ehkä menetetty tilastojen osuvuutta ja luotettavuutta Euroopan tilastotoimen standardointi- ja uudistamisprosessissa. ”En jaksa oikein uskoa, että maailma olisi muuttunut niin paljon kuin nykyisten mittausongelmien perusteella voisi olettaa.”

Ennusteiden erehtyminen luonnollinen asia

Tilastojen vaikutusta talousennusteiden virheisiin asiantuntijat pitävät melko vähäisenä. Markku Kotilainen pitääkin suhdanne-ennusteiden pieleenmenoa luonnollisena asiana. Tilastoissakin voi olla vikaa, sillä ne tulevat aina viipeellä ja muuttuvat pitkään jälkikäteen. Revisiot kuuluvat tilastojen luonteeseen.

Eero Lehto muistuttaa, että viime aikoina on ollut paljon sellaista odottamatonta, jota on ollut vaikea ennakoida.

Myös Vartian mukaan kehityksen taustoista olisi tärkeä saada lisätietoa etenkin silloin, kun tilastojen tulokset ovat keskenään ristiriitaisia.

Rantala korostaa, että pienten, erityisesti kansainvälisestä taloudesta voimakkaasti riippuvien talouksien suhdanteiden ennakointi on aina vaikeaa. ”Siksi tilastotoimen laatu on erittäin tärkeää. Laatuun panostamalla minimoidaan datasta aiheutuvat ennustevirheet. Ekonomistit kantavat kyllä jatkossakin kortensa kekoon ennustevirheiden tehtailussa.”

Vartian mielestä ennustelaitokset eivät käytä suhdanteiden arvioinnissa riittävästi hyväksi suhdannekyselyitä. ”Käännepistetilanteissa myös tilastot ovat harhaisia ja niiden pohjalta tehdyt ennusteet ovat vastaavasti pielessä. Nykyisen kaltaisessa suhdannetilanteessa, jossa ei olla pitkään aikaan menty oikeastaan mihinkään suuntaan, suhdannekyselyt vahvistavat nousut tai laskut. Suhdannenäkymät ennakoivat kehitystä noin puoli vuotta eteenpäin, joten ennustajalle jää kyllä työsarkaa.”

Suhdannekyselyjen perusteella saattoi tietää esimerkiksi viime kesän tilastoissa näkyvän nousun satunnaiseksi heilahdukseksi. Suhdannelaitokset tulkitsivat sen kuitenkin käännepisteeksi (nousuksi) ja sitä kautta ennusteet menivät metsään.

Jussi Melkas on työskentellut Tilastokeskuksessa tietopalvelujohtajana ja kehittämispäällikkönä sekä toiminut Tietoaika- ja Tieto&trendit-lehtien vastaavana päätoimittajana.

Tilastotietoa suhdanteista tulee tauotta

Oheisessa luettelossa on 37 eri toimialoja tai koko kansantaloutta kuvaavaa tilastoa. Koko yhteiskunnan taloussuhdanteita kuvaa 13 Tilastokeskuksen ja 4 jonkin muun tiedontuottajan tilastoa.

Kun tarkastelua laajennetaan eri toimialojen suhdanteiden kuvaukseen saadaan lisää 17 Tilastokeskuksen ja 3 muiden tuottajien tilastoja. Kriteerejä muuttamalla luettelosta saisi vielä pidemmänkin.

Tilastokeskuksen tuottamista suhdannetilastoista valtaosa ilmestyy kuukausittain. Yhdeksän tilastoa ilmestyy neljä ja kaksi pari kertaa vuodessa. Kansantalouden tilinpito on vuositilasto, mutta senkin tiedot tarkentuvat useamman kerran vuodessa. Muiden tuottajien tilastot ovat myös vähintään kerran kuussa julkaistavia.