Biotaloudellako vientitulot nousuun?
Viennin kilohinta polkee paikallaan noin 1,70–1,80 euron tuntumassa. Pari vuotta sitten kirjoitin Tieto&trendit-blogissa viennin jalostusasteesta. Päivitin nyt luvut muutamalla vuodella eteenpäin, ja kehityskuva näyttää edelleen samanlaiselta: reaalinen viennin kilohinta saavutti huippunsa vuonna 2008 – runsaat 2 euroa vuoden 2014 hinnoin.
Viennin jalostusaste saadaan Tilastokeskuksen kansantalouden materiaalivirrat -tilastosta jakamalla kiinteähintainen viennin arvo viennin määrällä tonneissa laskettuna. Tuloksena on viennin kilohinta. Mukana on myös palvelujen vienti, jossa ainetta ei viedä lainkaan.
Viennin kilohinta vuoden 2014 hinnoin
Lähde: Kansantalouden materiaalivirrat, kansantalouden tilinpito. Tilastokeskus
Kun viennin kilohinta ei nyt ota noustakseen, monet kaipailevat itsenäisen markan ja devalvaatioiden aikoja: 70–80-luvuilla viennin reaalinen kilohinta polki paikallaan noin eurossa. Elektroniikkateollisuuden nousu ja muukin viennin monipuolistuminen EU-jäsenyyden jälkeen nosti viennin jalostusastetta nopeasti. Nytkään ei ole vielä sentään pudottu aivan 90-luvun alun tasolle.
Devalvaatiosyklien Suomi tuotti bulkkitavaraa. Tärkeintä oli pystyä tuottamaan halvemmalla kuin muut. Tämä oli mahdollista tehokkaiden ja kalliiden tehtaiden ja koneiden avulla sekä halvan raaka-aineen, energian ja työvoiman avulla. Kotimaiset panokset pidettiin ulkomaan valuutoissa mitattuna halpoina devalvaatioiden avulla, joita tehtiin aina tarvittaessa, mutta jälkikäteen katsottuna säännöllisesti.
Palaammeko vanhaan euron kilohinnan Suomeen vai pystymmekö hyödyntämään hyvin koulutetun työvoimamme voimavarat ja luomaan samanlaisia uusia arvokkaita tuotteita, jollaisia matkapuhelimet olivat vuosituhannen vaihteessa?
Yksi hallituksen kärkihankkeista on biotalous. Vuonna 2013 biotalouden osuus bruttokansantuotteesta oli 12 prosenttia.
Biotaloudella tarkoitetaan kaikkea toimintaa, joka perustuu kotimaisiin uusiutuviin luonnonvaroihin. Mukaan on otettu seuraavia toimintoja: maatalous, elintarviketeollisuus, metsätalous, metsäteollisuus, lääketeollisuus, osa rakentamisesta ja kemian teollisuudesta, uusiutuvan energian tuotanto, veden puhdistus ja jakelu, luontomatkailu sekä metsästys ja kalastus. Luontomatkailun lisäksi muita palveluja ei ole otettu mukaan.
Suomen kansallisen biotalousstrategian ”tavoitteena on luoda uutta talouskasvua ja uusia työpaikkoja biotalouden liiketoiminnan kasvulla sekä korkean arvonlisän tuotteilla ja palveluilla, turvaten samalla luonnon ekosysteemien toimintaedellytykset.”
Tavoitteena on luoda 100 000 uutta työpaikkaa vuoteen 2025 mennessä. Tavoite on erittäin haastava. Biotalouden työpaikat ovat tällä vuosituhannella vähentyneet 356 000:sta 284 000:een. Jo suunnan muuttaminen on kovan työn takana.
Biotalouden työlliset Suomessa
Lähde: Kansantalouden tilinpito, Tilastokeskus
Mitä voisivat biotalouden uudet korkean arvonlisän tuotteet olla? Luonnonvarakeskuksen tilastojohtaja Johanna Laiho-Kauranne visioi niitä englanninkielisessä blogissaan.
Tuotteet voisivat esimerkiksi liittyä elämyksiin ja virkistykseen, joita luodaan luontomatkailun, ruuan ja taiteen avulla. Puutuotteissa voisimme keskittyä huipputason muotoiluun. Puurakentamisen lisäämisestä on puhuttu ja tehty kokeiluja. Lääketeollisuudessa ja kemian teollisuudessa on hyviä mahdollisuuksia. Lääketeollisuuden kiinteähintainen arvonlisäys kasvoi vuodesta 2000 vuoteen 2013 yli kaksinkertaiseksi.
Biotaloudesta kuitenkin yli puolet muodostuu maataloudesta, elintarviketeollisuudesta, metsätaloudesta ja massa- ja paperiteollisuudesta. Niiden uudistuminen saattaa olla hidasta. Elintarviketeollisuuden pitäisi kaiken lisäksi löytää Venäjän markkinoiden tilalle uudet vientimarkkinat. Hallitus on tukemassa biotaloutta 300 miljoonalla eurolla, josta ainakin sadan miljoonan on kerrottu menevän maataloudelle.
Tukiin perustuvan elinkeinopolitiikan ongelma on tunnetusti se, että se saattaa yhtä hyvin hidastaa kuin nopeuttaa uudistumista ja rakennemuutosta.
Avainsanat:
Miksi tätä sisältöä ei näytetä?
Tämä sisältö ei näy, jos olet estänyt evästeiden käytön. Jos haluat nähdä sisällön, tarkista evästeasetuksesi.