7.8.2022 voimassa ollut dokumentaatio

Tilaston perustiedot

Yleiskuvaus

Europarlamenttivaalitilastossa tilastoidaan europarlamenttivaalien tulos ja äänestysaktiivisuus sekä taustatietoa ehdokkaista, valituista ja äänestysaktiivisuudesta.

Tilaston kuvaus

Europarlamenttivaalitilastossa tilastoidaan europarlamenttivaalien tulos. Europarlamenttivaalit toimitetaan säännönmukaisesti joka viides vuosi kaikissa jäsenmaissa. Euroopan parlamentti on ainoa kansainvälinen toimielin, jonka kansalaiset valitsevat suorilla vaaleilla. Vaalien käytännön järjestelyistä vastaavat kansalliset viranomaiset. Ennakkotilastot julkaistaan Stat-Fin - palvelussa sekä tilaston tilastosivulla vaaliyön jälkeen seuraavana maanantaina tai tiistaina. Toinen aineisto, eli lopulliset tiedot, toimitetaan Tilastokeskukselle vaalituloksen vahvistamisen jälkeen. Vaalituloksen vahvistamisen jälkeen julkaistaan ennakkotilastoja vastaavat vahvistetut tiedot tilastosivulla sekä päivitetään StatFin - palvelun tietokannat. Tarkemmalla tasolla olevia tietoja vaaleista löytyy Tilastokeskuksen sivuilla europarlamenttivaalien (tilastot aihealueittain) oman tilastosivun (1996 lähtien) lisäksi StatFin-tilastopalvelusta vuodesta 1996 alkaen. Tilastokeskus saa vaalien perusaineiston oikeusministeriön vaalitietojärjestelmästä, jonka teknisen toteuttamisen se on antanut Tieto Oyj:lle.
 

Tilaston perusjoukko

Tilaston perusjoukko ovat vaaliin asetetut ehdokkaat ja vaalissa äänioikeutetut äänioikeutetut.

Tilastoyksikkö

Tilastoyksikköjä ovat:
- ehdokas (henkilö)
- valittu (henkilö)
- puolue
- äänioikeutettu (henkilö)

Mittayksikkö

Mittayksiköitä ovat tilastossa henkilöiden lukumäärä (ehdokkaat, valitut ja äänioikeutetut), annettujen äänten lukumäärä ja äänestäneiden lukumäärä

Perusajankohta

Tilastossa ei julkaista indeksejä.

Viiteajankohta

Tilasto kuvaa vuotta 2019 (toukokuu)

Viitealue

Tietoaineisto kattaa koko Suomen, vaalipiiri-, kunta- ja äänestysaluetasolla.

Kattavuus

Tilastossa tuotetulla tietoaineistolla ei ole mitään yhteyttä talouden toimialoihin, eikä siten voi kattaa niitä lainkaan.

Ajallinen kattavuus

Tilaston tietoaineisto kattaa vain ao. vaalin aikahetken. Tilastossa julkaistaan aikasarjoja puoluekannatuksesta ja äänestysaktiivisuudesta tietoaineistoja yhdistämällä.

Tarkastuslaskennan jälkeen julkaistavat tiedot ovat lopullisia.

Jakelutiheys

Tietojen jakelutiheys riippuu vaalien järjestämistiheydestä. Europarlamenttivaalit pidetään normaaliaikataulun mukaan viiden vuoden välein, jolloin tilaston jakelutiheys on joka viides vuosi. On kuitenkin mahdollista, että vaalit järjestetään tätä useammin, jolloin myös tilaston jakelutiheys on vastaavasti lyhyempi kuin viisi vuotta.

Käsitteet

Ehdokkaiden asettaminen

Eduskuntavaalit:
Ehdokkaita eduskuntavaaleissa voivat asettaa rekisteröidyt puolueet ja äänioikeutettujen (100 äänioikeutettua) perustamat valitsijayhdistykset. Ehdokkaita asetettaessa kahdella tai useammalla puolueella on oikeus yhtyä vaaliliitoksi sopimalla siitä keskenään. Vastaavasti kahdella tai useammalla valitsijayhdistyksellä on oikeus muodostaa yhteislista. Kukin puolue, vaaliliitto tai yhteislista voi asettaa kussakin vaalipiirissä enintään 14 ehdokasta kansanedustajiksi. Jos vaalipiiristä kuitenkin valtioneuvoston päätöksen mukaan valitaan enemmän kuin 14 edustajaa, ehdokkaita voi olla enintään niin monta kuin vaalipiiristä valitaan edustajia. Siten esim. eduskuntavaaleissa 2003 Uudenmaan vaalipiirissä ko. määrä oli 33. (Eduskuntavaaleissa 2003 ehdokkaiden kokonaismäärä oli 2029, joista valitsijayhdistysten asettamia 27.)

Kunnallisvaalit:
Ehdokkaita kunnallisvaaleissa voivat asetta puolueet ja äänioikeutetut (10 äänioikeutettua), jotka ovat perustaneet valitsijayhdistyksen. Ehdokkaita asetettaessa kahdella tai useammalla puolueella on oikeus yhtyä vaaliliitoksi sopimalla siitä keskenään. Vastaavasti kahdella tai useammalla valitsijayhdistyksellä on oikeus muodostaa yhteislista. Puolueella, vaaliliitolla tai yhteislistalla voi olla ehdokkaita korkeintaan puolitoista kertaa niin paljon kuin valtuutettuja valitaan. (Kunnallisvaaleissa 2004 ehdokkaiden kokonaismäärä oli 39 906, joista valitsijayhdistysten asettamia 1 445.)

Europarlamenttivaalit:
Ehdokkaita europarlamenttivaaleissa voivat asettaa rekisteröidyt puolueet ja äänioikeutettujen (2000 äänioikeutettua) perustamat valitsijayhdistykset. Ehdokkaita asetettaessa kahdella tai useammalla puolueella on oikeus yhtyä vaaliliitoksi sopimalla siitä keskenään. Vastaavasti kahdella tai useammalla valitsijayhdistyksellä on oikeus muodostaa yhteislista. Kukin puolue, vaaliliitto tai yhteislista voi asettaa koko maassa enintään 20 ehdokasta. (Europarlamenttivaaleissa 2004 asetettiin yhteensä 227 ehdokasta, jotka kaikki olivat puolueiden asettamia.)

Presidentinvaalit:
Presidentinvaalissa voi ehdokkaan asettaa 1) puolue, jonka ehdokaslistalta on viimeksi toimitetuissa eduskuntavaaleissa valittu vähintään yksi kansanedustaja tai 2) vähintään 20 000 äänioikeutettua, jotka ovat perustaneet valitsijayhdistyksen. Puolue tai valitsijayhdistys voi asettaa vain yhden ehdokkaan. Puolueilla ja valitsijayhdistyksillä voi olla sama ehdokas. (Vuoden 2000 presidentinvaaleihin asetettiin seitsemän ehdokasta, jotka kaikki olivat puolueiden asettamia).

Ennakkoäänestys

Ennakkoäänestys toimitetaan kaikissa yleisissä vaaleissa sekä kotimaassa että ulkomailla. Vaalilaissa (46 § 1 mom) on säädetty, että jokainen äänioikeutettu saa äänestää ennakolta kotimaan yleisissä ennakkoäänestyspaikoissa ja ulkomailla Suomen edustustoissa. Vaalipäivän äänestyksessä äänioikeutettu voi äänestää vain oman äänestysalueensa äänestyspaikassa. Äänestäjän ei tarvitse esittää erityistä syytä ennakkoäänestykselle, vaan hän voi vapaasti valita ennakkoäänestyksen ja vaalipäivän äänestyksen välillä.

Ennakkoäänestys aloitetaan 11. päivänä ennen vaalipäivää sekä lopetetaan ulkomailla 8. päivänä ja kotimaassa 5. päivänä ennen vaalipäivää.

Ennakkoäänestyspaikat

Ennakkoäänestyspaikkoja ovat
1) asetuksella säädettävät kotimaan yleiset ennakkoäänestyspaikat
2) asetuksella säädettävät Suomen edustustot
3) sairaalat ja rangaistuslaitokset (laitos)
4) suomalaiset laivat
5) koti (tietyin edellytyksin).

Ennakkoäänestysprosentti

Ennakolta äänestäneiden äänestysprosentti = osuus kaikista äänestäjistä.

Tilastokeskuksen tilastoissa osuus lasketaan kaikista äänestäneistä, toisin kuin esim. oikeusministeriön Internet-sivuilla, jossa prosentti on muodostettu kaikista äänioikeutetuista.

Ennakkoäänet

Ennakkoäänestyksessä huomioon otetut, hyväksytyt ja hylätyt äänestysliput.

Ennakkoäänten laskenta alkaa pääsääntöisesti varsinaisena vaalipäivänä, sunnuntaina, klo 15. Suurissa vaalipiireissä voidaan alkamisaikaa aikaistaa, kuitenkin niin että aikaisin mahdollinen aika on klo 12. Ennakkoäänien laskennan tulos pyritään saamaan valmiiksi klo 20:een mennessä, mistä alkaen niistä saadaan julkistaa ennakkotietoja.

Europarlamenttivaalit

Euroopan parlamentti koostuu Euroopan Unionin kaikista jäsenmaista valituista poliittisista jäsenistä (euroedustajista) ja virkamiehistä. Sen jäsenet on valittu jäsenvaltioiden asukaslukujen mukaisessa suhteessa vuodesta 1979 lähtien välittömillä vaaleilla, jotka toimitetaan kussakin jäsenvaltiossa valtion kansallisen vaalilainsäädännön mukaisesti. Vaalit toimitetaan joka viides vuosi samanaikaisesti kesäkuun toisena viikonloppuna (torstaista alkava ja sunnuntaihin päättyvä ajanjakso) kaikissa jäsenmaissa.

Kesäkuussa 2004 europarlamenttivaaleissa valittiin 25 jäsenmaasta yhteensä 732 jäsentä. Suomesta jäseniä valittiin 14.

Hylätyt äänestysliput

Säännökset vaalilipun mitättömyydestä sisältyvät vaalilain 85. pykälään. Tällaisia syitä ovat
1) vaalikuoressa useampia tai muutakin kuin yksi äänestyslippu
2) asiaton merkintä vaalikuoressa
3) muu kuin oikeusministeriön painattama äänestyslippu
4) leimaamaton äänestyslippu
5) ehdokkaan numero merkitty epäselvästi
6) äänestyslipussa äänestäjän nimi, erityinen tuntomerkki tai muu asiaton merkintä.

Edellisten syiden lisäksi tilastoidaan myös tyhjien äänestyslippujen määrät.

Puolue

Puolueella tarkoitetaan oikeusministeriössä pidettävään puoluerekisteriin merkittyä rekisteröityä yhdistystä. Puolueet ovat aatteellisia yhdistyksiä, joiden varsinaisena tarkoituksena on valtiollisiin asioihin vaikuttaminen. Puolueen jäseneksi liitytään yleensä puolueen paikallisyhdistyksen kautta.

Toukokuussa 2005 puoluerekisterissä oli 19 puoluetta.

Suhteellinen vaalitapa

Suhteellisissa vaaleissa jokainen puolue (tai muu ryhmittymä) saa sen määrän edustajia kuin mitä sen vaaleissa saama äänimäärä suhteessa muihin ryhmittymiin edellyttää. Jos esimerkiksi puolue saa annetuista äänistä 20 prosenttia, sen tulisi saada myös 20 prosenttia jaettavina olevista edustajanpaikoista.

Suhteellinen vaalitapa ei koske presidentinvaalia, jossa äänestetään vain asetettuja ehdokkaita, ei puolueita.

Vaalikelpoinen

Vaalikelpoisuuden yleiset edellytykset ovat pääosin samat kuin äänioikeuden edellytykset eri vaaleissa. Kunnallisvaaleissa vaalikelpoisuuden ja äänioikeuden edellytykset poikkeavat toisistaan siten, että vaalikelpoisuus kunnassa edellyttää jatkuvaa asumista, kun taas äänioikeuteen riittää, että henkilöllä on 51 päivänä ennen vaaleja ollut kotikunta ko. kunnassa.

Kunnallisvaaleissa vaalikelpoinen eli kelpoinen ehdokkaaksi on henkilö
1) jonka kotikunta kyseinen kunta on
2) jolla on jossakin kunnassa äänioikeus kunnallisvaaleissa ja
3) joka ei ole holhouksen alainen (vajaavaltainen).

Eduskuntavaaleissa vaalikelpoinen eli kelpoinen ehdokkaaksi on jokainen äänioikeutettu, joka ei ole vajaavaltainen. Kansanedustajaksi ei kuitenkaan voida valita ammattisotilasta. Lisäksi eräät korkeat viranomaiset eivät voi olla kansanedustajina ilman että eroaisivat virastaan.

Europarlamenttivaaleissa vaalikelpoinen ehdokkaaksi on
1) jokainen Suomen kansalainen, jolla on vaaleissa äänioikeus ja joka ei ole vajaavaltainen
2) jokainen äänioikeutettu Euroopan unionin jäsenvaltion kansalainen, joka on ilmoittautunut ja otettu äänioikeusrekisteriin Suomessa ja joka ei ole menettänyt vaalikelpoisuuttaan kotivaltionsa vaaleissa.

Presidentinvaaleissa vaalikelpoinen on syntyperäinen Suomen kansalainen.

Vaalilaki

Uusi, yhtenäinen vaalilaki vahvistettiin presidentin esittelyssä 2.10.1998. Laki sisältää sekä eri vaalien yhteiset menettelysäännökset että kaikkien yleisten vaalien edellyttämät erityissäännökset. Laki korvasi aikaisemmat vaalilait eli eduskuntavaalilain, presidentinvaalilain, kunnallisvaalilain ja europarlamenttivaalilain.

Uutta vaalilakia sovelletiin ensimmäisen kerran vuoden 1999 eduskuntavaaleissa. Uutta, maakuntajakoon pohjautuvaa vaalipiirijakoa sovellettiin ensimmäisen kerran vasta kevään 2003 eduskuntavaaleissa.

Kaikissa vaaleja koskevissa käsitteissä on käytetty voimassaolon alkupäivämääränä ko. lain vahvistamispäivää. Uutta lakia on sovellettu sen voimaan tulemisen jälkeen kaikkiin yleisiin vaaleihin.

Valitsijayhdistys

Ehdokkaiden asettamisen perusyksikkö (puolueiden ohella) eduskuntavaaleissa, europarlamenttivaaleissa, presidentinvaaleissa ja kunnallisvaaleissa. (Ks. ehdokkaiden asettaminen.)

Vertausluku

Eduskuntavaalit, europarlamenttivaalit ja kunnallisvaalit:
Vaaliliittoon kuulumattomaan puolueeseen ja kuhunkin yhteislistaan kuuluvien ehdokkaiden keskinäinen järjestys puolueessa tai yhteislistassa määräytyy heidän saamiensa henkilökohtaisten äänimäärien mukaan. Tässä järjestyksessä ehdokkaille annetaan vertausluvut siten, että kunkin puolueen tai yhteislistan ensimmäinen ehdokas saa vertausluvukseen puolueen tai yhteislistan hyväksi annettujen äänten koko lukumäärän, toinen puolet siitä, kolmas kolmanneksen jne. Vaaliliitossa olleiden puolueiden ehdokkaiden vertausluvut muodostetaan koko vaaliliiton yhteisäänimäärästä. Yhteislistaan kuulumattoman ehdokkaan vertausluku on hänen saamansa äänimäärä.

Äänestysaktiivisuus

Äänestysprosentti = äänestäneiden osuus äänioikeutetuista.

Valtiollisissa vaaleissa tilastoissa esitetään neljä erilaista äänestysprosenttia:
1) Suomessa asuvien Suomen kansalaisten äänestysprosentti
2) ulkomailla asuvien Suomen kansalaisten äänestysprosentti
3) kokonaisäänestysprosentti, joka sisältää edellä mainitut molemmat ryhmät
4) em. ryhmästä 2 erikseen eriteltynä Ruotsissa asuvien äänestysprosentti.

Europarlamenttivaalien osalta lasketaan lisäksi vielä muiden EU-kansalaisten äänestysprosentti.

Kunnallisvaaleissa äänioikeus ei ole sidottu Suomen kansalaisuuteen, vaan perusteena on kotikunta. (Ks. äänioikeutettu.)

Kunnallisvaaleissa kokonaisäänestysprosentin lisäksi esitetään äänestysprosentit ulkomaalaisten kansalaisuuden mukaan: EU-maa, Islanti ja Norja, Muu maa.
(Ks. myös ennakkoäänestysprosentti.)

Äänioikeutettu

Eduskuntavaaleissa, presidentinvaaleissa ja europarlamenttivaaleissa on äänioikeutettu jokainen Suomen kansalainen, joka viimeistään vaalipäivänä täyttää 18 vuotta. Presidentinvaaleissa äänioikeusikä tulee saavuttaa viimeistään ensimmäisen vaalin vaalipäivänä.

Europarlamenttivaaleissa on äänioikeutettu myös Euroopan unionin muun jäsenvaltion kansalainen, joka viimeistään vaalipäivänä täyttää 18 vuotta ja jolla on kotikuntalaissa (1994/201) tarkoitettu kotikunta Suomessa, jollei hän ole menettänyt äänioikeuttaan europarlamenttivaaleissa siinä valtiossa, jonka kansalainen hän on (vaalilaki 2 §).

Kunnallisvaaleissa äänioikeus on Suomen sekä muun Euroopan unionin jäsenvaltion, Islannin ja Norjan kansalaisella, joka viimeistään vaalipäivänä täyttää 18 vuotta ja jonka kotikunta on väestötietojärjestelmässä olevien tietojen mukaan 51. päivänä ennen vaalipäivää päivän päättyessä. Äänioikeus kunnallisvaaleissa on myös muulla edellä säädetyt edellytykset täyttävällä ulkomaalaisella, jos hänellä tuolloin on ollut kotikunta Suomessa kahden vuoden ajan. (Kuntalaki 26 §)

Tarkkuus, luotettavuus ja oikea-aikaisuus

Tarkkuus ja luotettavuus yleisesti

Tilaston keskeiset mahdolliset virhelähteet ovat lähtöaineiston virheet tai aineiston käsittelyssä tapahtuvat virheet.

Oikea-aikaisuus

Ennakkotiedon osalta tietojen kuvaaman tapahtuman ja tietojen saatavuuden välinen viive on 1-2 päivää. Lopullisten, vahvistettujen, tietojen ja tietojen saatavuuden välinen viive on yleensä alle viikko.

Ehdokkaista julkaistavan tiedon ja tietojen saatavuuden välinen viive on yleensä noin kaksi viikkoa, äänestysaktiivisuudesta julkistettavien taustatietojen ja tiedon saatavuuden välinen viive on yleensä 2-4 viikkoa.

Ottaen huomioon tilaston poikkeuksellisen luonteen paitsi kuvaamansa ilmiön, myös ilmiön aikariippuvuuden suhteen, esimerkiksi ko. vuoden arkipyhät ym. käytettävissä oleviin työpäiviin vaikuttavat ulkoiset tekijät saattavat vaikuttaa tietojen saatavuuden ja ilmiön väliseen viiveeseen.

Täsmällisyys

Vuoden 2019 europarlamenttivaalien osalta tiedot tuotettiin ja julkaistiin suunnitellussa aikataulussa.

Vertailukelpoisuus

Maantieteellinen vertailukelpoisuus

Maan sisällä eri alueet ovat vertailukelpoisia siten, että ilmiöön vaikuttava lainsäädäntö on yhteneväinen.

Eri maiden välillä tilasto on vertailukelpoinen siten, että tilasto kuvaa europarlamenttivaaleissa tapahtuvaa edustajien valintaa Euroopan unionin jäsenmaassa. Tilasto on siten vertailukelpoinen niiden Euroopan unionin jäsenmaiden osalta, joissa ko. vaalit järjestetään.

Ajallinen vertailukelpoisuus

Tilasto on periaatteessa vertailukelpoinen koko aikasarjan osalta (1996 alkaen). Käsitteellisellä tasolla ehdokkaiden valintaan, puoluekannatukseen, äänestysaktiivisuuteen ym. keskeisiin tekijöihin liittyvät aisat eivät ole oleellisesti muuttuneet.

Käytännössä lainsäädännössä on aikasarjan (1996-2019) tapahtunut lukuisia muutoksia (esim. äänioikeuteen liittyvät muutokset), jotka saattavat rajoittaa tietojen vertailukelpoisuutta.

Tilastojen välinen yhtenäisyys

Asiaan ei liity, eikä siitä tehdä, muita tilastoja.

Sisäinen yhtenäisyys

-

Lähdeaineistot ja tiedonkeruut

Lähdeaineistot

Tietokokonaisuus perustuu hallinnollisiin lähteisiin.

Tiedonkeruumenetelmä

Tiedot saadaan eri rekistereistä. Tietojen pääasiallinen lähde on Oikeusministeriö ja sen alainen Oikeusrekisterikeskus. Äänioikeusrekisteri saadaan Oikeusministeriön kautta, sen alkuperäinen lähde on Väestörekisterikeskus.

Aineistojen toimituksesta Tilastokeskukseen on olemassa vakiintuneet käytännöt Oikeusministeriön, Oikeusrekisterikeskuksen ja vaalitietojärjestelmän teknisestä toteutuksesta vastaavan Tieto Oyj:n välillä. Aineistojen toimituksen yksityiskohdat sovitaan aina kunkin vaalin yhteydessä.

Aineistot toimitetaan Tilastokeskukseen linjasiirtona.

Tiedonkeruun tiheys

Perustiedot kerätään europarlamenttivaalien yhteydessä, eli normaalisyklillä viiden vuoden välein.

Menetelmät

Tiedon käsittely

Tialstossa aineistoa käsitellään summaaamalla, tilastossa kuvattavan ilmiön tilastointi ei edellytä esim. editointia tai imputointia.

Aineiston/datan validointi

Teitoja validoidaan tuotantoprosessissa vertaamalla muiden tiedontuottajien julkaisemaan tietoon ja aineiston sisäistä loogisuutta tarkastelemalla.

Kausitasoitus

Tilastossa ei tehdä kausitasoitusta

Periaatteet ja linjaukset

Organisaatio

Tilastokeskus

Organisaatioyksikkö

Väestö- ja elinolotilastot

Lainsäädäntö ja muut sopimukset

Tilastojen laadintaa ohjaa valtion tilastotoimen yleislaki, tilastolaki (280/2004, muut 361/2013). Tiedonantajilta kerätään vain ne välttämättömät tiedot, joita ei saada hallinnollisista aineistoista. Indeksisarjat julkaistaan niin, että niistä ei voida päätellä yksittäisen yrityksen tietoja tai kehitystä.

Tietosuojaperiaatteet

Tilastotarkoituksiin kerätyn tiedon tietosuoja taataan ehdottomasti tilastolain (280/2004), henkilötietolain (532/1999) ja lain viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) sekä EU:n tietosuoja-asetuksen (2016/679) vaatimusten mukaisesti. Tietoaineistot on suojattu käsittelyn kaikissa vaiheissa tarvittavin fyysisin ja teknisin ratkaisuin. Tilastokeskus on laatinut yksityiskohtaiset määräykset ja ohjeet tietojen luottamukselliseen käsittelyyn. Henkilökunnalla on pääsy vain työtehtävien kannalta välttämättömiin tietoihin. Tiloihin, joissa yksikkötason aineistoa käsitellään, ei ulkopuolisilla ole pääsyä. Henkilökunnan jäsenet ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen palvelukseen tullessaan. Tietosuojan tahallisesta rikkomisesta seuraa rangaistus.

Tietosuoja ja -turva tietoja käsiteltäessä

Tilastossa suojataan tietoja sellaisten äänestysalueiden kohdalla, joissa äänioikeutettujen/äänestäneiden lukumäärä alittaa asetetun kynnysarvon. Tällaisten äänestysalueiden kohdalla ko. alueen äänioikeutetut/äänestäneet esitetään toisen saman kunnan äänestysalueen yhteydessä.

Julkistamispolitiikka

Tilastokeskuksen julkistamiskalenterissa kerrotaan etukäteen kaikki vuoden aikana julkaistavat tilastotiedot ja julkaisut. Tilastojulkistukset löytyvät kohdasta tilastokohtaiset julkaisut. Tilastotiedot julkistetaan internetissä klo 8, ellei toisin mainita. Kalenteria päivitetään arkipäivisin. Tilastokeskuksen seuraavan vuoden julkistamiskalenteri julkaistaan vuosittain joulukuussa.

Tietojen jakaminen

Aineistoa ei jaeta muiden tilastovirastojen tai yksiköiden välillä.

Saatavuus ja selkeys

Tiedot tuodaan käyttäjien saataville lehdistötiedotteiden, katsausten, em. julkistuksiin liittyvien liitetaulukoiden ja StatFin -tietokantataulukoiden muodossa. Kaikki tiedot julkaistaan Tilastokeskuksen Europarlamenttivaalitilaston tilastosivuilla.

Relevanssi

Tilaston tuottamisessa otetaan huomioon käyttäjien tarpeita mahdollisuuksien mukaan.

Käyttäjien tarpeet

Tilaston keskeisiä käyttäjiä ovat kansalaiset, tiedotusvälineet, järjestöt, poliittiset toimijat (ehdokkaat, edustajat, puolueet) sekä tutkimuslaitokset.

Laadun arviointi

Europarlamenttivaalitilaston laatua arvioidaan jatkuvasti tilaston tuottamisen yhteydessä. Tuotettuja tietoja verrataan muiden tiedontuottajien tuottamiin tietoihin ja aineistolle sekä tuotetuille tiedoille tehdään loogisuustarkastuksia.

Laadunvarmistus

Tilastokeskus noudattaa tilastoja laatiessaan Euroopan tilastojen käytännesääntöjä (Code of Practice, CoP) ja niihin pohjautuvaa laadunvarmistuskehikkoa (Quality Assurance Framework, QAF). Käytännesäännöt koskevat tilastoviranomaisten riippumattomuutta ja vastuuvelvollisuutta sekä prosessien ja julkaistavan tiedonlaatua. Periaatteet ovat yhteensopivat YK:n tilastokomission hyväksymien virallisen tilaston periaatteiden kanssa ja täydentävät niitä. Myös Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa. Periaatteet ovat myös yhteensopivat Euroopan laatupalkintoperiaatteiden (EFQM) kanssa.

Asiasta kerrotaan enemmän Tilastokeskuksen laadunhallinnan sivulla.

Tilastokeskuksessa tehdään vuosittain tilastojen läpivalaisuja, joilla osaltaan varmistetaan tilastojen laatua.

Käyttäjien käyttöoikeudet

Tiedot julkistetaan kaikille käyttäjille samanaikaisesti Europarlamenttivaalitilaston tilastosivulla. Kenelläkään ei ole pääsyä tietoihin ennen julkistamisajankohtaa.

Tilaston asiantuntijat

Sami Fredriksson
yliaktuaari
029 551 2696

Miksi tätä sisältöä ei näytetä?

Tämä sisältö ei näy, jos olet estänyt evästeiden käytön. Jos haluat nähdä sisällön, tarkista evästeasetuksesi.