25.5.2022 voimassa ollut dokumentaatio

Tilaston perustiedot

Yleiskuvaus

Kuluttajahintaindeksi kuvaa kotitalouksien Suomessa ostamien tavaroiden ja palveluiden hintakehitystä. 

Kuluttajahintaindeksiä käytetään yleisenä inflaation mittarina. 

Kuluttajahintaindekseihin kuuluu neljä indeksiä, jotka ovat kuluttajahintaindeksi, elinkustannusindeksi, yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi ja kiinteäveroinen yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi. Indeksit mittaavat kuluttajien tavaroista ja palveluista maksamien hintojen kehitystä.

Tilaston kuvaus

Kuluttajahintaindekseihin kuuluu neljä indeksiä, jotka ovat kuluttajahintaindeksi, elinkustannusindeksi, yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi ja kiinteäveroinen yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi. Indeksit mittaavat kuluttajien tavaroista ja palveluista maksamien hintojen kehitystä.

Tilaston perusjoukko

Perusjoukko ovat kotitaloudet ja niiden yksityiset kulutusmenot sekä kulutusmenoihin kuuluvien hyödykkeiden hintojen seuranta. Kotitaloudet kattavat koko Suomen väestön kansallisuudesta tai oleskeluoikeudesta riippumatta. Kotitalouksien yksityisillä kulutusmenoilla tarkoitetaan sitä osaa kulutusmenoista, joka aiheutui Suomen talousalueella vertailuajanjaksolla.

Tilastoyksikkö

Kuluttajahintaindeksissä esiintyy kahta eri tilastoyksikköä: ​​​hyödykkeitä eli aineellinen tai aineeton väline, jotka välittömästi (kulutushyödyke) tai välillisesti (tuotantohyödyke) tyydyttävät ihmisten tarpeita sekä liikkeitä eli kauppoja, yrityksiä, viranomaisia tmv. jonka kuluttajatuotteesta tai  kuluttajapalvelusta hyödykkeen hinta kerätään.  

Mittayksikkö

Hinnanmuutokset julkistetaan seuraavin mittayksiköin: indeksipisteluku, vuosimuutos (%), kuukausimuutos (%), vuosivaikutus (%-yksikkö), kuukausivaikutus (%-yksikkö).

Painorakenne julkistetaan painopromilleina. 

Hinnat kerätään euroina kahden sentin tarkkuudella. 

Perusajankohta

Kuluttajahintaindeksin, yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin sekä yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi kiintein veroin nykyinen perusvuosi on 2015.

Viiteajankohta

Viiteajankohta on edellisen vuoden joulukuu, johon tilastokuukauden indeksiä verrataan. 

Viitealue

Kuluttajahintaindeksissä sovelletaan NUTS2-aluejakoa laajennettuna kuluttajahintaindeksille sopivalla aluejaolla: Uusimaa, Muu Etelä-Suomi, Länsi-Suomi, Itä-Suomi, Pohjois-Suomi ja Ahvenanmaa sekä Koko Maa.

Kattavuus

Kuluttajahintaindeksi kattaa kotitalouksien yksityiset kulutusmenot pois lukien huumeet ja prostituutio sekä välilliset rahoituspalvelut (FISIM). Yhdenmukaistetussa kuluttajahintaindeksissä ei ole mukana omistusasumista, rahapelejä, kulutus- ja muiden luottojen korkoja, omakotitalon palovakuutusta, ajoneuvoveroa eikä kalastus- ja metsästysmaksuja. Yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin kattavuus on noin 85% kansallisesta kuluttajahintaindeksistä.

Ajallinen kattavuus

Alkuperäiset elinkustannusindeksi-sarjat alkavat vuodesta 1921:01 ja ulottuvat vuoteen 1957. Elinkustannusindeksin sarjaa on ketjutettu taaksepäin vuoteen 1886. Nykyisin elinkustannusindeksin pistelukua viedään kuukausittain eteenpäin kuluttajahintaindeksin muutoksilla.

Kuluttajahintaindeksin sarjat alkavat 1957:10-12, ja ne päivittyvät kuukausittain.

Yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin sarjat alkavat 2005:01, jotka myös päivittyvät kuukausittain. Yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin sarjaa on ketjutettu taaksepäin vuoteen 1995.

Jakelutiheys

Kuluttajahintaindeksit julkaistaan kuukausittain. Yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi julkistetaan kaksi kertaa kuussa: ennakko Eurostatin sivuilla ja lopullinen sekä Eurostatin että Tilastokeskuksen sivuilla.

Käsitteet

Erityisindeksi

Asiakkaan tilauksesta tehtävä "räätälöity" indeksi, jonka hyödykkeet ja painorakenteen määrittelee asiakas. Indeksissä voidaan käyttä joko Tilastokeskuksen painoja tai asiakkaan omia painoja.

Hinnanmuutosten vaikutuslista

Lista, josta nähdään hyödykkeiden ja/tai aggregaattitasojen indeksien muutokset ja muutosten vaikutukset kokonaisindeksiin. Tarkasteluajankohtina muutokset edellisestä kuusta, edellisen vuoden joulukuusta ja edellisestä vuodesta tarkasteluajankohtaan. Saatavilla virallisesta kuluttajahintaindeksistä kuukausittain.

Indeksi

Indeksi on suhdeluku, joka kuvaa jonkin muuttujan (esimerkiksi hinnan, määrän tai arvon) suhteellista muutosta perusjakson (esimerkiksi vuoden) suhteen. Kunkin ajankohdan indeksipisteluku ilmoittaa, kuinka monta prosenttia kyseisen ajankohdan tarkasteltava muuttuja on perusjakson hinnasta, määrästä tai arvosta. Perusjakson indeksipistelukujen keskiarvo on 100.

Indeksikaava

Indeksikaava on matemaattinen funktio, jonka avulla havaintoarvoista lasketaan yksittäinen muutosta kuvaava tunnusluku (esim. Fischerin, Laspeyres'n ja Paaschen indeksikaavat).

Kantaindeksi

Kantaindeksissä laskenta-ajankohdan hintaa verrataan aina perusajankohtaan. Kantaindeksissä painot vaihdetaan yleensä harvemmin kuin vuosittain, esimerkiksi viiden vuoden välein.

Ketjuindeksi

Ketjuindeksissä vertailu tapahtuu aina peräkkäisten laskenta-ajankohtien välillä. Ketjuindeksissä kahden laskenta-ajankohdan muutoksella viedään eteenpäin halutun perusajankohdan indeksipistelukua. Ketjuindeksissä painot vaihdetaan periaatteessa jokaisena laskenta-ajankohtana.

Toisinaan puhutaan ketjuindeksistä myös sellaisessa tapauksessa, että vertailuperiodi pidetään kiinteänä vuoden sisäisissä vertailuissa, mutta vertailuperiodia ja indeksin painorakennetta muutetaan aina vuoden vaihtuessa.

Kokonaisindeksi

Kokonaisindeksi on indeksi, joka on laskettu painotettuna keskiarvona kaikista indeksin kuvausalueeseen kuuluvista alasarjoista. Kokonaisindeksi lasketaan esimerkiksi eri hyödykeryhmiä kuvaavien yksityiskohtaisten hintaindeksisarjojen painotettuna keskiarvona.

Kuluttajahinta

Kuluttajan tavarasta tai palvelusta maksama todellinen hinta (veroineen, vähittäiskaupassa).

Kuluttajahintatilasto

Kuluttajahintaindeksin aineistosta laadittava kuukasittainen tuloste, joka sisältää eräiden päivittäistavaroiden ja muiden yksinkertaisten hyödykkeiden keskihintoja suuralueittain.

Kuukausimuutos

Kuukausimuutos on indeksin suhteellinen muutos kuukautta aiemmasta ajankohdasta. Muutos ilmoitetaan yleensä prosentteina.

Painorakenne

Kuvaa sen, mikä merkitys kullakin indeksiin kuuluvalla alaindeksillä (hyödykkeellä, palkansaajaryhmällä tms.) on kokonaisindeksin kannalta.

Pisteluku

Pisteluku on hintaindekseissä käytetty muutossuure, joka kertoo vertailujankohdan hinnan, keskihinnan tai indeksin suhteessa perusajankohdan hintaan, keskihintaan tai indeksiin. Perusajankohdan pistelukua merkitään tavallisesti luvulla sata. Esimerkiksi jos hyödykkeen pisteluku on tiettynä ajankohtana 105,3, merkitsee tämä, että hyödykkeen hinta on noussut 5,3 prosenttia perusajankohdasta.

Vuosimuutos

Vuosimuutos on indeksin suhteellinen muutos vuotta aiempaan vastaavaan ajankohtaan verrattuna (esim. kuluttajahintojen kokonaisindeksin vuosimuutos eli inflaatio).

Tarkkuus, luotettavuus ja oikea-aikaisuus

Tarkkuus ja luotettavuus yleisesti

Kuluttajahintaindeksien laadinta pohjaa aina jonkinlaiseen otokseen kuluttajien saatavilla olevista tavaroista ja palveluista. Kuluttajahintaindeksissä on tunnistettu ns. ”Boskinin raportissa" eräitä erityisiä harhan lähteit, joita ovat substituutioharha, uusista tuotteista aiheutuva harha, liikeotoksesta aiheutuva harha ja laadunmuutoksista aiheutuva harha.

Tarkempi kuvaus näistä löytyy kuluttajahintaindeksin käsikirjasta sivuilta 16-17:
https://www.stat.fi/tup/julkaisut/tiedostot/julkaisuluettelo/yksk39_201500_2016_16191_net.pdf

Oikea-aikaisuus

Tiedot kerätään tilastokuukauden 10.-20. päivien välillä tai koskien koko kuukautta, ja julkistetaan seuraavan kuukauden 14. päivä tai lähimpänä arkipäivänä. Ennakkotiedot toimitetaan EU:lle aina kuluvan kuukauden toiseksi viimeisenä päivänä.

Viiteajankohdan viimeisestä päivästä ensimmäisten tulosten julkistamiseen on noin 7-8 päivää.

Viiteajankohdan viimeisestä päivästä lopullisten tulosten julkistamiseen on yleensä 14 päivää, paitsi tammikuun indeksissä, jossa tämä on 19 päivää.

Täsmällisyys

Tilasto on täsmällinen, koska EU-lainsäädäntö velvoittaa tuottamaan tiedot EU:n hyväksymällä vahvistamalla aikataululla, jossa viive saa olla korkeintaan 15 päivää.

Täydellisyys

Tilastot ovat saatavilla vaadittavassa laajuudessaan. Tilaston sisältö on määritelty EU-kehysasetuksessa 2016/792.

Vertailukelpoisuus

Maantieteellinen vertailukelpoisuus

Yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi tuotetaan EU:n ohjeistuksen mukaisesti siten, että eri jäsenmaiden tuottamat tiedot ovat vertailukelpoisia.

Kansallinen kuluttajahintaindeksi tuotetaan siten, että eri suuralueiden tiedot ovat vertailukelpoisia. 

Ajallinen vertailukelpoisuus

Kuluttajahintaindeksin hyödykekoria tai luokituksia muutettaessa tilastosarjat kytketään toisiinsa ketjuttamalla. Menettelyn avulla voidaan muodostaa pitkiä aikasarjoja yleisestä inflaatiosta. Varhaisin virallinen inflaatiosarja alkaa vuodesta 1914. Jälkikäteen tämä sarja on ketjutettu alkamaan vuodesta 1886.

Tilastojen välinen yhtenäisyys

Hintavertailutietoja tuottavat myös muut viranomaiset, kuten Kilpailu- ja kuluttajavirasto ja Kuluttajatutkimuskeskus sekä yksityiset yritykset. Erilaisten menetelmien ja suppeampien otosten vuoksi ne saattavat antaa hintakehityksestä kuluttajahintaindeksistä poikkeavan kuvan. Hintakehitysarviot ovat kuitenkin usein lähellä toisiaan.

 

Yhtenäisyys kansantalouden tilinpidon kanssa

Kuluttajahintaindeksi on osa vakiintunutta makrotaloudellista tilastotuotantoa. Indeksin tietoja käytetään mm. kansantalouden tilinpidon yksityisen kulutuksen deflaattorina ja vastavuoroisesti kansantalouden tilinpidon yksityisiä kulutusmenoja käytetään kuluttajahintaindeksin painorakenteen määrittelyssä, joten tilinpidon kulutusaikasarjat ja kuluttajahintaindeksin sarjat ovat teknisistä syistä varsin yhtenäisiä.

Lähdeaineistot ja tiedonkeruut

Lähdeaineistot

Tilastokeskuksen haastattelijat keräävät indeksiä varten kaiken kaikkiaan 19 000 hintatietoa lähes 400 hyödykkeestä noin 2 100 liikkeestä aina kuukauden puolivälissä. Hinta-aineistoa täydennetään ns. kassapääteaineistoilla, josta saadaan noin 5 miljoonaa hintatietoa laskentaan. Lisäksi noin 1 000 hintatietoa kerätään keskitetysti.

Kuluttajahintaindeksi perustuu otostutkimukseen siltä osin, kun täydellisiä aineistoja ei ole saatavilla. Otostutkimuksessa on määritettävä kaksi seikkaa: hyödykeotos eli mitä hyödykkeitä kerätään sekä liikeotos eli mistä liikkeistä hyödykkeitä kerätään.

Vuoteen 2012 asti hyödykeotoksen päivitys tapahtui noin viiden vuoden välein tehtävän perusvuosiuudistuksen yhteydessä. Vuodesta 2013 alkaen hyödykeotosta on päivitetty vuosittain. Hyödykeotos tehdään vähittäiskaupan myyntitietojen, kulutustutkimuksen sekä muiden lähteiden avulla.

Kuluttajahintaindeksin liikeotoksessa keruuliikkeet poimitaan siten, että ne edustavat mahdollisimman hyvin vähittäiskaupan rakennetta sekä keskusliikkeiden että kauppojen koon suhteen. Myös alueittaiset erot pyritään ottamaan huomioon. Otantakehikkona käytetään Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisteriä. Kehikosta poimitaan keruuseen tulevat liikkeet satunnaisesti siten, että eri kokoluokat ovat edustettuina. Liikevaihdon lisäksi otannassa käytetään hyväksi Tilastokeskuksen haastattelijoiden paikallistuntemusta, jonka avulla esimerkiksi uudet merkittävät liikkeet saadaan mukaan
keruuseen, vaikka ne eivät vielä näkyisi yritysrekisterin tilastossa.

Tiedonkeruumenetelmä

Tiedot kerätään kenttäkeruuna tilastohaastattelijoiden toimesta ympäri Suomen tai keskitettynä tiedonkeruuna Tilastokeskuksessa. Massa-aineistot ovat osa keskitettyä tiedonkeruuta. Nämä toimitetaan linjasiirtona yrityksien lähdejärjestelmistä Tilastokeskukseen.

Tiedonkeruun tiheys

Tiedot kerätään pääasiallisesti kuukausittain, joiltain osin kahdesti kuukaudessa tai useammin (kassapääteaineistot).

Tilastollinen tietosuoja

Tilastotarkoituksiin kerätyn tiedon tietosuoja taataan tilastolain (280/2004), viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) annetun lain, EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen (EU) 2016/679 ja tietosuojalain (1050/2018) vaatimusten mukaisesti. Tietoaineistot on suojattu käsittelyn kaikissa vaiheissa tarvittavin fyysisin ja teknisin ratkaisuin. Tilastokeskus on laatinut yksityiskohtaiset määräykset ja ohjeet tietojen luottamukselliseen käsittelyyn. Henkilökunnalla on pääsy vain työtehtävien kannalta välttämättömiin tietoihin. Tiloihin, joissa yksikkötason aineistoa käsitellään, ei ulkopuolisilla ole pääsyä. Henkilökunnan jäsenet ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen palvelukseen tullessaan. Tietosuojan rikkomisesta seuraa rangaistus.

Lisätietoja: Tietosuoja | Tilastokeskus (stat.fi)

Menetelmät

Tilastoprosessi

Tilaston tuotantoprosessin vaiheet ovat kansainvälisen kuvauksen, GSBPM:n mukaiset. 

Tiedon käsittely

Virheelliset tiedot korjataan pääsääntöisesti käsin. Keskitetysti kerätyt tiedot validoidaan jo tietoja kerättäessä, joten niitä ei jälkikäteen tarvitse korjata. 

Puuttuvat tiedot imputoidaan sovituin menettelyin. Tyypillisesti puuttuva hintatieto imputoidaan saman luokka-arvon muiden tuotteiden/palveluiden hintakehityksellä, ns. luokka-keskiarvo -menetelmä.

Massa-aineistot ovat aidosti kerättyä transaktiodataa, joten niitä ei jälkikäteen korjata. Ainoastaan virheellisesti luokitellut tuotteet korjataan COICOP-luokituksen mukaisiksi. 

Aineiston/datan validointi

Kerätty aineisto tarkistetaan kuluttajahintaindeksi-tiimissä automaattisin proseduurein. Tarvittaessa tilastoasiantuntija tarkistaa yksittäisten tarkistuslistalle nostettujen hyödykkeiden hintatietoja. Validointitavat ja -menettelyt perustuvat kv-ohjeistukseen ja EU-asetuksiin. 

Periaatteet ja linjaukset

Organisaatio

Tilastokeskus

Organisaatioyksikkö

Yhteiskuntatilastot

Toimintavaltuudet

Kuluttajahintaindeksin ja elinkustannusindeksin laadinta perustuu Kansainvälisen työjärjestön ILO:n työtilastokonventioon n:o 160, jonka Suomi on ratifioinut vuonna 1987. Indeksien laadinnassa noudatetaan konventioon liittyviä kansainvälisiä suosituksia.
Yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin laskentaa ohjaavat EU-säädökset. Perusasetuksena on Euroopan neuvoston asetus numero 792/2016, jossa säädetään EU-jäsenmaiden vertailukelpoisen kuluttajahintaindeksin laadinnasta. Lisäksi on joukko Komission asetuksia, joissa on säädetty yhdenmukaistetun indeksin laskentamenettelyistä sekä sen kattavuudesta.
Yhdenmukaistetusta kuluttajahintaindeksistä kiintein veroin on säädetty asetuksella 119/2013. https://ec.europa.eu/eurostat/web/hicp/legislation

Lainsäädäntö ja muut sopimukset

Tilastojen laadintaa ohjaa tilastolaki. Tilastolaissa säädetään muun muassa tiedonkeruusta, tietojen käsittelystä ja tiedonantovelvollisuudesta. Tietojen käsittelyyn tilastoja tuotettaessa sovelletaan tilastolain lisäksi tietosuojalakia sekä lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta.

Tilastokeskus soveltaa tilastoja laatiessaan EU:n tilastosäädöksiä, jotka ohjaavat kaikkien EU-maiden tilastovirastoja.

Lisätietoja: Tilastolainsäädäntö


Kuluttajahintaindeksin ja elinkustannusindeksin laadinta perustuu Kansainvälisen työjärjestön ILO:n työtilastokonventioon n:o 160, jonka Suomi on ratifioinut vuonna 1987. Indeksien laadinnassa noudatetaan konventioon liittyviä kansainvälisiä suosituksia.

Yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin laskentaa ohjaavat EU-säädökset. Perusasetuksena on Euroopan neuvoston asetus numero 792/2016, jossa säädetään EU-jäsenmaiden vertailukelpoisen kuluttajahintaindeksin laadinnasta. Lisäksi on joukko Komission asetuksia, joissa on säädetty yhdenmukaistetun indeksin laskentamenettelyistä sekä sen kattavuudesta.
Yhdenmukaistetusta kuluttajahintaindeksistä kiintein veroin on säädetty asetuksella 119/2013. https://ec.europa.eu/eurostat/web/hicp/legislation

Vuosi- tai kuukausitason massa-aineistojen toimitukselle on tehty aineistonhankintasopimuksia kohdeliikkeiden kanssa. Sopimukset kattavat esimerkiksi tuotteiden myyntitietoja (hinta, määrä, myynnin arvo). Massa-aineistoihin liittyy erityisen tiukkoja käyttöoikeusvaatimuksia, josta johtuen niitä ei voida tarjota tutkimustarkoituksiin. 

Tietosuojaperiaatteet

Tilastotarkoituksiin kerätyn tiedon tietosuoja taataan ehdottomasti tilastolain (280/2004), henkilötietolain (532/1999) ja lain viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) sekä EU:n tietosuoja-asetuksen (2016/679) vaatimusten mukaisesti. Tietoaineistot on suojattu käsittelyn kaikissa vaiheissa tarvittavin fyysisin ja teknisin ratkaisuin. Tilastokeskus on laatinut yksityiskohtaiset määräykset ja ohjeet tietojen luottamukselliseen käsittelyyn. Henkilökunnalla on pääsy vain työtehtävien kannalta välttämättömiin tietoihin. Tiloihin, joissa yksikkötason aineistoa käsitellään, ei ulkopuolisilla ole pääsyä. Henkilökunnan jäsenet ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen palvelukseen tullessaan. Tietosuojan tahallisesta rikkomisesta seuraa rangaistus.

Tietosuoja ja -turva tietoja käsiteltäessä

Tietoja julkistettaessa ja taulukoitaessa käytetään ensisijaisesti kynnysarvosääntöä (vähintään 3:n yrityksen tiedot). Dominanssissääntö on käytössä siten, että hyödykeryhmää dominoivilta yrityksiltä on pyydetty lupa tietojen julkistukseen.

Julkistamispolitiikka

Tilastokeskus julkistaa uutta tilastotietoa arkipäivisin kello 8:00 verkkopalvelussaan. Tilastojen julkaisuajankohdat kerrotaan ennakkoon verkkopalvelusta löytyvässä julkistamiskalenterissa. Tiedot ovat julkisia sen jälkeen, kun ne ovat päivittyneet verkkopalveluun.

Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet Tilastokeskuksessa

Tietojen jakaminen

Kuluttajahintaindeksi julkaistaan kuukausittain Tilastokeskuksen internetsivuilla, josta löytyy tilastokohtaiset nettisivut. Lisäksi tilastoista on saatavissa pidempiä aikasarjoja StatFin -tietokantapalvelusta.

Vuoden vaihtuessa julkistetaan kuluttajahintaindeksin painorakenne ja katsauksessa kuvataan keskeiset tilastovuodenvaihdossa tehdyt muutokset tiedonkeruuseen ja indeksin laadinnassa käytettyihin menetelmiin.

Yhdenmukaistetusta kuluttajahintaindeksistä (YKHI) toimitetaan EU:lle ennakkotieto ja lopullinen indeksisarja. Yhdenmukaistetusta kuluttajahintaindeksistä kiintein veroin (YKHI-KIVE) toimitetaan EU:lle vain lopullinen tieto. Näiden lisäksi EU:lle toimitetaan uuden tilastovuoden alussa hyödykekohtainen painorakenne (ennakko- ja lopullinen tieto), maakohtainen painorakenne ja hallinnollisten hyödykkeiden arvo-osuudet kokonaiskulutuksesta.

Vuosittain päivitetään tilastovuoden vaihdossa tehdyt muutokset EU:n metatietojärjestelmään (ESS metadatahandler) ja IMF:n (ICS, integrated correspondence system) metatietojärjestelmään.

Yksilöllisen kulutuksen käyttötarkoitus -luokitus, COICOP, päivitetään Tilastokeskuksen luokitusjärjestelmään vuoden vaihtuessa uudet ja poistuneet hyödykkeet. 

Saatavuus ja selkeys

Tilastotiedot julkaistaan tietokantataulukoina StatFin-tietokannassa. Tietokanta on tietojen ensisijainen julkaisupaikka, ja uudet tiedot päivitetään ensimmäisenä tietokantaan. Tilastotietojen julkistuksessa voidaan päivittää olemassa olevia tietokantataulukoita uusilla tiedoilla tai julkaista kokonaan uusia tietokantataulukoita.  

StatFin-tietokannassa julkaistavien tilastotietojen rinnalla verkkopalvelussa julkaistaan yleensä tiedote keskeisimmistä tiedoista. Jos julkistus sisältää useamman viiteajankohdan tietoja (esim. kuukausi- ja vuositietoja), julkistetaan verkkopalvelussa näiden tiedot yhteen kokoava katsaus. Sekä tiedotteeseen että katsaukseen listataan julkaisuhetkellä päivittyneet tietokantataulukot. Tilastotietoja voidaan julkaista joissain tapauksissa myös pelkkinä tietokantajulkistuksina StatFin-tietokannassa. Näiden niin kutsuttujen tietokantajulkistusten yhteydessä ei julkaista tiedotetta tai katsausta.

Tiedotteet ja tietokantataulukot julkaistaan kolmella kielellä, suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Tiedotteiden kieliversiot voivat olla suomenkielistä suppeampia. 

Julkistuksiin ja tietokantataulukoihin liittyvistä aikataulumuutoksista ja korjauksista viestitään muutostiedotteilla verkkopalvelussa.

Yksikkötason aineistojen saatavuus

Alla olevat tietoaineistot ovat saatavilla tutkijoille.

Tilastokeskuksen TAIKA-tutkimusaineistossa kuluttajahintaindeksi yksikköaineisto vuosilta 1997-2015. Aineisto: FIRM_CPI Kuluttajahintaindeksin yksikkötason aineisto vuosilta 1997-2015 (YA272).

Yksittäiset tuotteet tai palvelut sekä liikkeet joista hintatiedot on kerätty, kuvataan aineistossa vain tunnistekoodeilla. Näin varmistetaan yksikkötason tietojen suojaus. 

Yksikkötason aineistoa ei luovuteta muille viranomaisille. 

 

Tietojen revisioitumislinjaukset

Jo julkistettujen tilastotietojen tarkentuminen eli revisio on osa normaalia tilastotuotantoa ja merkitsee laadun parantumista. Periaatteena on, että tilastotiedot perustuvat parhaaseen saatavilla olevaan aineistoon ja tietoon tilastoitavasta ilmiöstä. Toisaalta tarkentumisesta pyritään tiedottamaan mahdollisimman läpinäkyvästi ennakkoon. Ennakkoviestinnällä varmistetaan, että käyttäjät pystyvät varautumaan tietojen tarkentumiseen.

Tilastojulkistusten tietojen tarkentumisen taustalla on useimmiten aineiston täydentyminen. Tällöin uusi, revisioitu tilastoluku perustuu laajempaa tietopohjaan ja kuvaa ilmiötä entistä tarkemmin.

Tilaston tietojen tarkentuminen voi liittyä myös käytettävään laskentamenetelmään, kuten lukujen vuosittaiseen täsmäytykseen tai painorakenteen päivitykseen. Myös perusvuoden ja käytettyjen luokitusten muutoksesta aiheutuu tietojen tarkentumista.

Relevanssi

Tilasto perustuu moniin aineistoihin ja otantajärjestelmiin. Laskentaratkaisussa otannoista johtuvaa satunnaisuutta vähentää se, että tilasto perustuu paneeliasetelmaan. Tämä menettely varmistaa sen, että indeksin tuottamat hinnanmuutosarviot ovat otantateknisessä mielessä hyvinkin tarkkoja.

Otantojen suuren määrän ja toisistaan poikkeavien otanta-asetelmien takia indeksille on kuitenkin hyvin vaikeaa arvioida tilastollista keskivirhettä. Yleisesti on arvioitu indeksin olevan niin tarkka, että sen tulosten julkaiseminen nykyisellä kahden desimaalin tarkkuudella on tilastollisesti järkevää.
 

Käyttäjien tarpeet

Tilaston pääkäyttäjät ovat valtionhallinto, VM, tutkimuslaitokset, rahoitus- ja vakuutussektori sekä muu yksityinen sektori ja kansalaiset. YKHI:n pääkäyttäjiä ovat EU-jäsenmaiden vertailussa sekä hintavakauden arvioinnissa EKP, kansalliset pankit ja Suomen Pankki. 

Käyttäjätyytyväisyys

Tilastokeskus isännöi kuluttajien suhdannetilastojen yhteistyöryhmää, jonka kokoonpano koostuu VM:n, rahoitussektorin ja tutkimuslaitosten edustajista. Ryhmä kokoontuu kahdesti vuodessa. 

Laadunhallinta

Laadunhallinta edellyttää toiminnan kokonaisvaltaista ohjausta. Tilastokeskuksessa laadunhallinnan kokonaiskehikkona käytetään Euroopan laatupalkinnon periaatteita (EFQM-periaatteita). Tilastoalan oma laadunhallinnan kehikko on Euroopan tilastojen käytännesäännöstö (CoP). Kehikot täydentävät toisiaan. Myös Suomen virallisen tilaston (SVT) laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa.

Laatua tilastoissa -käsikirja on tarkoitettu kaikille tilastojärjestelmien toiminnasta kiinnostuneille, niiden käyttäjille ja tuottajille. Käsikirja kuvaa tilastoalan toimintakehikon Suomen oloissa ja käsittää tilastoalan lainsäädännön lisäksi hyväksi havaittuja käytäntöjä ja suosituksia.

Em. lisäksi Laatua tilastoissa -käsikirja kokoaa tilastosysteemien suunnitteluun ja toteuttamiseen liittyvän tietämyksen ja osaamisen periaatteet yhteiseksi osaamispääomaksi. http://www.stat.fi/meta/qg_2ed.pdf

Laadun arviointi

Laadunhallinta ja laadunarviointi tehdään EU-ohjeistuksen ja asetusten mukaisesti: https://ec.europa.eu/eurostat/statistics-explained/index.php/HICP_methodology

Yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin menetelmäkäsikirja: https://ec.europa.eu/eurostat/documents/3859598/9479325/KS-GQ-17-015-EN-N.pdf

ILO:n kuluttajahintaindeksin käsikirja CPI: Theory and Practice: https://www.ilo.org/global/statistics-and-databases/WCMS_331153/lang--en/index.htm

Laadunvarmistus

Laadunhallinta edellyttää toiminnan kokonaisvaltaista ohjausta. Tilastoalan oma laadunhallinnan kehikko on Euroopan tilastojen käytännesäännöstö (CoP). Kehikot täydentävät toisiaan. Myös Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa.

Lisätietoja: Laadunhallinta | Tilastokeskus (stat.fi)

Käyttäjien käyttöoikeudet

Tiedot julkistetaan kaikille käyttäjille samanaikaisesti. Tilaston tietoja saa Tilastokeskuksessa käsitellä ja niistä saa antaa tietoja ennen julkistamista vain henkilö, joka osallistuu kyseisen tilaston laadintaan tai tarvitsee ko. tilaston tietoja omassa työssään ennen tietojen julkistamista.

Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet

Tilastokeskus on aineistojen tuottaja ja tekijänoikeuden haltija, ellei tuotteen, tiedon tai palvelun yhteydessä erikseen toisin ilmoiteta. Tilastotietojen käyttöehdot.

Tilaston asiantuntijat

Kristiina Nieminen
yliaktuaari
029 551 2957

Miksi tätä sisältöä ei näytetä?

Tämä sisältö ei näy, jos olet estänyt evästeiden käytön. Jos haluat nähdä sisällön, tarkista evästeasetuksesi.