19.5.2022 voimassa ollut dokumentaatio

Tilaston perustiedot

Yleiskuvaus

Kaupan liikevaihtoindeksi kuvaa kaupan yritysten liikevaihdon kehitystä. Liikevaihtoa kuvataan toimialojensa suurimpien yritysten osalta myyntitiedustelussa kysyttävällä liikevaihdolla ja muiden yritysten osalta Verohallinnon oma-aloitteisten verojen aineistosta saatavilla myyntitiedoilla. Liikevaihto ei sisällä arvonlisäveroa. Lisäksi kaupasta tuotetaan myynnin määräindeksi, josta hintojen vaikutus on poistettu.
 

Tilaston perusjoukko

Kaupan liikevaihtokuvaajan perusjoukon muodostavat kaikki Suomessa liiketoimintaa harjoittavat yritykset. Liiketoiminnan harjoittajista otetaan mukaan laskentaan ne, jotka Tilastokeskuksen yritysrekisterissä luokitellaan julkistettaville toimialoille. Merkittävimmät monitoimialaiset yritykset on jaettu ns. toimialayksiköihin toimialapuhtauden parantamiseksi.

Perusjoukkoon eivät kuulu yritykset, joiden liikevaihto koostuu pääosin konsernia palvelevasta toiminnasta, jos konsernin sisäiset myynnit eivät ole markkinaehtoisia. Myöskään ulkomaiset yhteisöt eivät kuulu perusjoukkoon.

Tilastoyksikkö

Kaupan liikevaihtokuvaajan tilastoyksikkö on toimialayksikkö. 

Mittayksikkö

Kaupan liikevaihtokuvaajan tiedot julkaistaan indeksipistelukuina. Indeksien pohjalta lasketaan myös muutosprosentteja. 

Perusajankohta

Aikasarjojen perusvuotena on vuosi 2015 (2015=100).

Viiteajankohta

Kaupan liikevaihtokuvaajan viiteajankohta on kuukausi. Vähittäiskaupan pikaennakko julkaistaan kuukausittain vajaan kuukauden viiveellä vähittäiskaupan ja päivittäistavarakaupan osalta. Muut kaupan toimialat julkaistaan kuukausittain puolentoista kuukauden viiveellä tarkasteltavan kuukauden päättymisestä Tilastokeskuksen Internet–sivuilla.

Viitealue

Kaupan liikevaihtokuvaaja julkaistaan koko maan tasolla. Liikevaihtokuvaajat sisältävät kuitenkin myös toimintoja, jotka on tehty Suomen rajojen ulkopuolella. Suurimmilta yrityksiltä kysytään kuukausittain myyntitiedustelussa tavaroiden ja palveluiden myyntiä ulkomailta ulkomaille. Tieto saattaa sisältää esimerkiksi välityskauppaa, jos se on ilmoitettu Suomessa toimivan yrityksen tilinpäätöksessä. Myyntiedustelun tiedot eivät täysin kata kansantalouden tilinpidon määritelmää globaalista tuotannosta.

Kattavuus

Kaupan liikevaihtoindeksit julkaistaan seuraavilta toimialoilta:

KOKO KAUPPA G

MOOTTORIAJONEUVOJEN KAUPPA JA KORJAUS 45
Moottoriajoneuvojen vähittäiskauppa (45112, 45192, 45321,45322,45402)
Moottoriajoneuvojen huolto ja korjaus (45201, 45202, 45403)
Moottoriajoneuvojen tukkukauppa (45111,45191, 45311, 45312, 45401)

TUKKUKAUPPA 46

VÄHITTÄISKAUPPA 47
Päivittäistavarakauppa (4711, 472)
Elintarvikkeiden, juomien ja tupakan erikoistumaton vähittäiskauppa (4711)
Muu vähittäiskauppa erikoistumattomissa myymälöissä (4719)
Ajoneuvojen polttoaineen vähittäiskauppa (473)
Erikoiskauppa yhteensä (474-477)
Kodintekniikan vähittäiskauppa (474, 4754, 47782)
Rautakauppatavaroiden vähittäiskauppa (4752, 47532, 47596)
Kirjojen, sanomalehtien ja paperitavaran vähittäiskauppa (47610, 47621,47622)
Urheiluvälineiden vähittäiskauppa (47641)
Veneiden ja veneilytarvikkeiden vähittäiskauppa (47642)
Vaatteiden ja jalkineiden vähittäiskauppa (4771, 4772)
Apteekit, terveydenhoito-, kosmetiikka- ja hygieniatuotteiden vähittäiskauppa (4773-4775)
Kukkien, kasvien ja puutarha-alan vähittäiskauppa (47761, 47762, 47763)
Huonekalujen, sisustus- & taloustavaroiden vähittäiskauppa (4751, 47531, 47591-47594, 47599)
Muu väh.kauppa (47595, 47630, 47650, 47764, 47781, 47784-5, 47789, 4779, 478, 4791, 47990)
Kultasepänteosten ja kellojen vähittäiskauppa (4777)
Optisen alan vähittäiskauppa (47783)
Vähittäiskauppa erikoismyymälöissä (4721-4724,4726,4729)
Elintarvikkeiden vähittäiskauppa erikoismyymälöissä (472 pl. 4725)
 

Ajallinen kattavuus

Kaupan liikevaihto- ja määräindeksin kuukausittaiset, neljännesvuosittaiset, puolivuosittaiset ja vuosittaiset tiedot ovat saatavilla verkkosivuilla vuodesta 1995 alkaen ja osassa sarjoista vuodesta 2010 alkaen.

Jakelutiheys

Tilaston tiedot julkaistaan kuukausittain Tilastokeskuksen verkkosivuilla. 

Käsitteet

Alkuperäinen sarja

Indeksisarja, josta ei ole poistettu ei-tuotannollisten tekijöiden vaikutusta. Ei-tuotannollisia tekijöitä ovat esimerkiksi kuukauden työpäivien lukumäärän vaihtelut ja kausivaihtelusta aiheutuvat tuotannon muutokset.

Arvoindeksi

Arvoindeksi on mittari (suhdeluku), joka kuvaa nimellisarvon kehitystä suhteessa perusvuoden vastaavan arvoon. Kunkin ajankohdan indeksipisteluku ilmoittaa, kuinka monta prosenttia kyseisen ajankohdan arvo on perusajankohdan arvosta. Siten kuukausitilastoissa tarkasteltavan kuukauden arvoindeksipisteluku kuvaa sitä, kuinka monta prosenttia ko. kuukauden arvo on perusvuoden kuukausikeskiarvosta.

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu

Asiakaskohtaisen suhdannepalvelu tuottaa maksullisena tietopalveluna nopeaa tietoa esimerkiksi liikevaihdosta, viennistä, palkoista tai henkilöstömäärästä alueittain. Lisäksi kasvukatsauksen avulla voi saada tarkempaa suhdannekehityksen taustoja selittävää tietoa. Tiedot suhdannekehityksestä toimitetaan asiakkaille sopimuksen mukaan kuukausittain, neljännesvuosittain tai vuosittain.

Indeksi

Indeksi on suhdeluku, joka kuvaa jonkin muuttujan (esimerkiksi hinnan, määrän tai arvon) suhteellista muutosta perusjakson (esimerkiksi vuoden) suhteen. Kunkin ajankohdan indeksipisteluku ilmoittaa, kuinka monta prosenttia kyseisen ajankohdan tarkasteltava muuttuja on perusjakson hinnasta, määrästä tai arvosta. Perusjakson indeksipistelukujen keskiarvo on 100.

Kasvukatsaus

Kasvukatsaus on analyysipaketti, joka antaa kuvioiden, taulukoiden ja selosteen avulla tietoa siitä, miten esimerkiksi liikevaihdon, palkkasumman tai henkilöstömäärän kasvu on jakautunut eri yritysten kesken. Kasvukatsauksen avulla pystytään selvittämään, paljonko esimerkiksi pienyritykset tai pelkästään omalla alueella toimivat paikalliset yritykset vaikuttavat alan kasvuun tai johtuuko alan kasvu vain muutamien voimakkaasti kasvavien yritysten kasvusta. Kasvukatsauksen avulla voidaan seurata kasvuyritysten osuutta toimialan yrityksistä.

Kauppapäiväkorjattu sarja

Kauppapäiväkorjauksella huomioidaan vastinkuukausien viikonpäivien ja pyhien erilainen jakauma. Kauppapäivät vaikuttavat esimerkiksi siten, että toimialan myynti voi jonain kuukautena olla tavallista suurempi, koska kyseisenä kuukautena on ollut tavallista enemmän perjantaipäviä. Kauppapäiväkorjauksella pyritään siis poistamaan kalenterista aiheutuneet vaikutukset, jolloin eri vuosien vastaavien kuukausien indeksiluvut olisivat mahdollisimman vertailukelpoisia. Kuukausittaista niin sanottua kausivaihtelua kauppapäiväkorjauksella ei kuitenkaan poisteta.

Kauppapäiväkorjaus

Kauppapäiväkorjauksella huomioidaan vertailtavien kuukausien viikonpäivien ja pyhien erilainen jakauma. Kauppapäivät vaikuttavat esimerkiksi siten, että toimialan myynti voi jonain kuukautena olla tavallista suurempi, koska kyseisenä kuukautena on ollut tavallista enemmän perjantaipäiviä. Kauppapäiväkorjauksella pyritään siis poistamaan kalenterista aiheutuneet vaikutukset, jolloin eri vuosien vastaavien kuukausien indeksiluvut olisivat mahdollisimman vertailukelpoisia. Kuukausittaista niin sanottua kausivaihtelua kauppapäiväkorjauksella ei kuitenkaan poisteta.

Kausitasoitettu sarja

Kausitasoitettu sarja saadaan kun alkuperäisestä aikasarjasta poistetaan kausivaihtelun vaikutus. Kausitasoitetun sarjan luvut ovat keskenään vertailukelpoisia ja näin ollen myös kahden peräkkäisen havainnon vertaaminen on mielekästä. Kausitasoitettua sarjaa voidaan käyttää lyhyen aikavälin kehityssuuntien sekä merkittävien suhdannekäänteiden havaitsemiseen.

Kausitasoitus

Kausitasoituksella tarkoitetaan kausivaihtelun estimoimista ja sen vaikutuksen poistamista aikasarjasta. Tämän seurauksena saadaan kausitasoitettu aikasarja. Kun aikasarjasta poistetaan sekä kausivaihtelu että epäsäännöllinen satunnaisvaihtelu, saadaan aikasarjan trendi. Kauppa- tai työpäiväkorjatut sarjat puolestaan saadaan, kun alkuperäisen aikasarjan havainnoista poistetaan kauppa- tai arkipäivien lukumäärän vaihtelusta aiheutuvat tekijät. Tilastokeskuksessa aikasarjojen kausitasoituksessa käytetään Tramo/Seats -menetelmää. Tramo/Seats -menetelmässä esipuhdistus perustuu regressiomalliin (joka huomioi mm. äärihavainnot, arkipyhät ja viikonpäivärakenteen) ja varsinainen kausitasoitus aikasarjalle laadittuun ARIMA-malliin.

Kausivaihtelu

Kausivaihtelu on aikasarjan vuoden sisäistä vaihtelua, joka toistuu kutakuinkin säännöllisenä. Kausivaihtelua voivat aiheuttaa mm. lämpötila, sademäärä, pyhäpäivät, sesongit ja lomat.

Liiketoiminnan kuukausikuvaajat

Liiketoiminnan kuukausikuvaajat ovat yritystoiminnan suhdanteiden seurantaan tarkoitettuja kuukausittaisia ja toimialoittaisia indeksimuotoisia liikevaihto-, vienti-, palkkasumma- ja henkilöstömääräkuvaajia. Kuvaajien tuotanto aloitettiin EU:n lyhyen aikavälin tilastoasetuksen perusteella.

Liikevaihto

Liikevaihdolla tarkoitetaan verohallinnon oma-aloitteisten verojen tietojen (kokonaisaineisto) ja Tilastokeskuksen myyntitiedustelun (2000 toimialojensa suurinta yritystä) pohjalta saatuja myyntitietoja. Oma-aloitteisten verojen aineiston liikevaihto voi sisältää myös tuloslaskelman liikevaihtoon kuulumattomia eriä kuten käyttöomaisuuserien myynnit, muut tuotot, satunnaiset erät, käänteisesti verovelvolliset ostot, tuotteiden oman käytön sekä agentuurien myynnit. Suurimpia tuloslaskelman liikevaihdosta poikkeavia eriä oikaistaan laskennassa. Tilastokeskuksen myyntitiedustelun liikevaihtokäsite on lähempänä tuloslaskelman liikevaihtoa. Liikevaihto sisältää sekä kotimaan liikevaihdon että vientiliikevaihdon. Liikevaihtoon ei sisälly arvonlisäveroa.

Myyntitiedustelu

Myyntitiedustelun piirissä on noin 2000 toimialojensa merkittävintä yritystä, joilta kerätään kuukausittain liikevaihtotietoa. Lisäksi toimialayksiköihin jaetuilta noin 45 yritykseltä kysytään palkkasummatietoa, sillä sitä ei saada muista lähteistä.

Tiedustelussa ei ole rahoitustoiminnan-, julkisen sektorin-, koulutuksen- tai terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelujen yrityksiä, sillä ko. toimialoilta ei tuoteta liikevaihtotietoja.Valinnan kriteerinä on yrityksen liikevaihdon suuruus suhteessa toimialan liikevaihtoon.

Määräindeksi

Määräindeksillä kuvataan määrän muuttumista. Se saadaan, kun arvoindeksistä poistetaan hintojen muutos hintaindeksin avulla (deflatointi) eli arvoindeksi jaetaan hintaindeksillä ja saatu osamäärä kerrotaan sadalla. Määräindeksi on mahdollista tuottaa myös suoraan määrätietojen perusteella ilman hintaindeksillä deflatointia.

Oma-aloitteisten verojen aineisto

Verohallinnon kausiveroaineisto sisältää kuukausittaisia ja neljännesvuosittaisia työnantajasuorituksia koskevia tietoja ja arvonlisäverotusta koskevien tietojen osalta myös vuosittaisia tietoja. Havaintoyksikkönä on yritys. Oma-aloitteisten verojen aineisto kattaa kaikki verotilimenettelyssä mukana olevat arvonlisäverovelvolliset yritykset sekä palkkoja maksavat työnantajat eli lähes koko Suomen yritystoiminnan. Oma-aloitteisten verojen aineisto oli aikaisemmalta nimeltään kausiveroaineisto.

Paneelilaskenta

Paneelilaskennalla tarkoitetaan laskentamenetelmää, jota käytetään eräiden suhdannetilastojen tuottamiseen. Jos lähdeaineiston kertymä on vajaa uusimpina ajankohtina, laskentaan otetaan pääsääntöisesti mukaan ne tilastoitavat yksiköt, joilla on vertailukelpoinen tieto sekä tarkasteltavalta ajankohdalta että edellisen vuoden vastaavalta ajankohdalta. Tästä joukosta, paneelista, lasketaan muutos, jonka avulla edellisen vuoden vastaavan ajankohdan indeksistä voidaan laskea tarkasteltavan ajankohdan indeksi.

Perusvuosi

Aikasarjan perusajankohtaa kutsutaan perusvuodeksi. Perusvuotena käytetään pääasiassa viidellä jaollista vuotta. Julkistuksissa merkintänä perusvuodelle on esimerkiksi 2010 = 100 tai 2015 = 100. Perusvuoden indeksipistelukujen keskiarvo on 100. Esimerkiksi kuukausittaisissa indekseissä perusvuoden kuukausien indeksipisteluvut kertovat tarkasteltavan muuttujan jakautumisesta eri kuukausille.

Revisio

Revisio tarkoittaa tietojen tarkentumista. Tietojen tarkentuminen johtuu esimerkiksi laskentaan käytettävissä olevan aineiston muutoksista tai saaduista uusista tiedoista.

Trendi

Trendi kuvaa aikasarjan pitkän aikavälin kehitystä. Trendisarja on puhdistettu kausivaihtelusta ja satunnaisesta vaihtelusta, joten esimerkiksi sääolojen ja lyhytkestoisten lakkojen vaikutus ei näy trendissä. Sen sijaan pysyvät muutokset, kuten esimerkiksi veronmuutoksista aiheutuva kysynnän kasvu, näkyvät trendissä. Trendin loppupään osoittaman suunnan tulkinnassa on hyvä noudattaa harkintaa. Trendikuvaajan loppuosa saattaa muuttua tulevien kuukausitietojen päivittämisen jälkeen.

Vuosimuutos

Vuosimuutos on indeksin suhteellinen muutos vuotta aiempaan vastaavaan ajankohtaan verrattuna (esim. kuluttajahintojen kokonaisindeksin vuosimuutos eli inflaatio).

Tarkkuus, luotettavuus ja oikea-aikaisuus

Tarkkuus ja luotettavuus yleisesti

Liikevaihtokuvaajien aineisto kattaa lähes koko Suomen yritystoiminnan. Uusimmat indeksiluvut voivat muuttua hieman aineiston kertymisen ja yritysten ilmoittamien tietojen muutosten vuoksi. Aineiston täydentymisestä johtuen tiedot päivittyvät julkistuksissa yli vuoden ajan. Tiedot tarkentuvat eniten kuuden kuukauden ajan ensimmäisestä julkaisusta. Tietojen tarkentuminen päätoimialoilla eri julkaisukertojen välillä sekä pitkällä aikavälillä keskimäärin on esitetty omissa taulukoissaan tilaston kotisivulla. 

Koska tietyn kuukauden oma-aloitteisten verojen aineisto täydentyy eräpäivän jälkeenkin, jokaisen kohdekuukauden aineisto päivitetään toistuvasti. Aineisto kertyy kuukausi-ilmoittajien osalta noin kuuden kuukauden ajan sekä neljännesvuosi- ja vuosi-ilmoittajien osalta kunnes aineisto on täysin kertynyt. Ensimmäisellä laskentakerralla aineiston kattavuus on keskimäärin 90 prosenttia yritysten liikevaihdolla mitattuna.

Mitattavat muuttujat (liikevaihto ja toimiala) vastaavat hyvin Eurostatin määritelmiä. Myyntitiedustelun liikevaihtokäsite on pääsääntöisesti kirjanpitolain mukainen. Pitkäkestoisia projekteja lukuun ottamatta myynti kohdistetaan suoriteperusteisesti eli laskutuksen mukaisesti. Oma-aloitteisten verojen ilmoituksesta laskettava liikevaihto ei täysin vastaa kirjanpitolain mukaista liikevaihtoa, koska se voi sisältää mm. käyttöomaisuuserien myyntejä, muita tuottoja ja satunnaisia eriä. Aineistossa voi myös olla virheitä esimerkiksi optisesta luvusta tai tiedonantajien virheistä johtuen. Käytössä olevan aineiston kattavuuden vuoksi tilastointimenetelmää voidaan pitää lähes harhattomana. Yrityksen toimiala on päätoiminnan mukainen. Sivutoimintojen vaikutusta on pienennetty jakamalla merkittävimmät sivutoiminnot omiksi toimialayksiköikseen.

Oikea-aikaisuus

Vähittäiskaupan pikaennakko julkaistaan kuukausittain vajaan kuukauden viiveellä vähittäiskaupan ja päivittäistavarakaupan osalta. Muut kaupan toimialat julkaistaan kuukausittain puolentoista kuukauden viiveellä tarkasteltavan kuukauden päättymisestä Tilastokeskuksen Internet–sivuilla.

Täsmällisyys

Kaupan liikevaihtokuvaajan tietojen julkistamisessa ei ole viivettä. Tiedot on julkaistu julkistamiskalenterin mukaisina päivinä. 

Tietojen revisoitumiskäytännöt

Liikevaihtokuvaajien aineisto kattaa lähes koko Suomen yritystoiminnan. Uusimmat indeksiluvut voivat muuttua hieman aineiston kertymisen ja yritysten ilmoittamien tietojen muutosten vuoksi. Aineiston täydentymisestä johtuen tiedot päivittyvät julkistuksissa yli vuoden ajan. Tiedot tarkentuvat eniten kuuden kuukauden ajan ensimmäisestä julkaisusta. Tietojen tarkentuminen päätoimialoilla eri julkaisukertojen välillä sekä pitkällä aikavälillä keskimäärin on esitetty omissa taulukoissaan tilaston kotisivulla. 

Koska tietyn kuukauden oma-aloitteisten verojen aineisto täydentyy eräpäivän jälkeenkin, jokaisen kohdekuukauden aineisto päivitetään toistuvasti. Aineisto kertyy kuukausi-ilmoittajien osalta noin kuuden kuukauden ajan sekä neljännesvuosi- ja vuosi-ilmoittajien osalta kunnes aineisto on täysin kertynyt. Ensimmäisellä poimintakerralla aineiston kattavuus on keskimäärin 90 prosenttia yritysten liikevaihdolla mitattuna.

Otantavirhe

Tilastossa on käytössä kokonaisaineisto, jolloin otantavirhettä ei esiinny.

Peittovirheet

Liikevaihtoaineiston osalta aineistossa on alipeittoa. Kuukausitiedoissa ei ole mukana pieniä yrityksiä, mutta ne täydentyvät neljännesvuosi- ja vuositason aineiston saamisen myötä.

Katovirhe

Kaupan liikevaihtokuvaajan vastauskato oli 9 % vuonna 2019. Vastauskato on laskettu niistä tiedoista, jotka on kerätty silloin, kun tiedot ensimmäisen kerran julkaistaan. 

Mallista johtuva virhe

Kaupan liikevaihtokuvaajan uusimman kuukauden indeksien laskennassa käytetään apuna menetelmällistä aikasarjamallinnusta. Osalla toimialoista tuoreimmat tiedot saattavat kuitenkin tarkentua merkittävästikin myöhemmissä julkistuksissa. 

Lisäksi uusimpien kuukausien puuttuvia tietoja imputoidaan laskentaan. Näistä saattaa aiheutua virhettä, jos imputoinnit eroavat paljon myöhemmin tulevasta oikeasta havainnosta. 

Vertailukelpoisuus

Maantieteellinen vertailukelpoisuus

Tilaston tuottamisessa käytetään eurooppalaisia STS- asetuksen mukaisia määritelmiä, joten tilaston tiedot ovat kansainvälisesti vertailukelpoisia ja kattavat koko Suomen.

Ajallinen vertailukelpoisuus

Kaupan liikevaihtokuvaajan aikasarjat ovat ajallisesti vertailukelpoisia vuodesta 1995 alkaen.
Arvonlisäveron ilmoittamisessa on kuitenkin tapahtunut muutoksia, jotka ovat vaikuttaneet aikasarjojen ajalliseen vertailukelpoisuuteen. Tammikuun 2017 tiedoista alkaen yritykset, joiden vuosiliikevaihto on alle 500 000 euroa, ovat voineet ilmoittaa kuukausittaisen arvonlisäveronsa suoriteperusteisen ilmoituksen sijaan maksuperusteisesti. Aikaisemmin arvonlisävero on pitänyt pääsääntöisesti ilmoittaa heti, kun lasku on lähtenyt asiakkaalle. Jos yritys käyttää maksuperusteista tilitystä, se tekee ilmoituksen vasta kun on saanut maksun myynnistään.

Tilastokeskus tutki edellä mainitun muutoksen yhteydessä oma-aloitteisten verojen aineiston kertymistä eikä yritysten arvonlisäraportoinnissa ole havaittu merkittäviä muutoksia. Mahdollisuus maksuperusteiseen ilmoittamiseen ei ole aiheuttanut tarvetta liikevaihtoindeksien laskennassa menetelmällisiin korjauksiin. Oma-aloitteisten verotietojen kertymää seurataan säännöllisesti.

Tilastojen välinen yhtenäisyys

Tilastokeskuksen tuottamat yritystilastot voidaan jakaa rakenne- ja suhdannetilastoihin. Tilastojen erot syntyvät niiden kuvausaikavälin pituudesta, julkaisemisviiveestä sekä tietosisällön laajuudesta siten, että suhdannetilastojen kuvausaikaväli ja julkaisemisviive on lyhempi ja niiden tietosisältö suppeampi kuin rakennetilastoissa. Yritysten rakennetilastoihin kuuluu muun muassa yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilasto, joka kuvaa yritysten rakennetta ja toimintaa vuositasolla. Yritysten suhdannetilastoja ovat muun muassa liiketoiminnan kuukausikuvaajat. Vuositilastot ovat poikkileikkauksia kyseisen vuoden yritystoiminnasta. Sen sijaan suhdannetiedot on tehty ajallisesti vertailukelpoisiksi esimerkiksi yritysjärjestelyjen ja toimialasiirtojen osalta siten, että indikaattorit kuvaavat kunkin toimialan muutoksia.

Vuositasoisesta yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilastosta julkaistaan vuosittain ennakolliset ja lopulliset tilastot. Ennakkotiedot valmistuvat tilastovuotta seuraavan vuoden syyskuussa ja lopulliset tiedot joulukuussa.

Yhtenäisyys osavuosittaisten ja vuosittaisten tilastojen välillä

Kaupan liikevaihtokuvaajan kuukausittaiset, neljännesvuosittaiset, puolivuosittaiset ja vuosittaiset tiedot laaditaan samalla tavalla, joten ne ovat täysin yhteneväiset. 

Yhtenäisyys kansantalouden tilinpidon kanssa

Kaupan liikevaihtokuvaajan tietoja käytetään kansantalouden tilinpidon lähdeaineistona. Lisäksi tilaston tuotannossa pyritään käyttämään yhtenäisiä käsitteitä ja määritelmiä kansantalouden tilinpidon kanssa.

Sisäinen yhtenäisyys

Palvelualojen, teollisuuden ja kaupan liikevaihtokuvaajien tiedot ovat keskenään sisäisesti yhtenäisiä. Näiden toimialojen osalta liikevaihdon käsite kuvaa toimialojen yritysten koko liikevaihdon kehitystä. Rakentamisen toimialan osalta liikevaihdolla kuvataan rakennusyritysten kotimaan liikevaihdon kehitystä.

Lähdeaineistot ja tiedonkeruut

Lähdeaineistot

Tilaston lähdeaineistona käytetään Verohallinnon oma-aloitteisten verojen aineistoa, jota täydennetään Tilastokeskuksen omalla tiedonkeruulla. Alla on kerrottu tarkemmin näistä lähdeaineistoista. Puuttuvan aineiston osalta käytetään imputointia, joka tehdään viiden yksinkertaisen säännön avulla. Imputoinnit hyväksytään mukaan laskentaan, jos niiden katsotaan olevan riitettävän luotettavia. 

Verohallinnon oma-aloitteisten verojen aineisto

Indeksin laskennassa käytetään Verohallinnon oma-aloitteisten verojen aineistoa. Aineisto sisältää kuukausi-, neljännesvuosi- ja vuositietoja ilmoittavien yritysten arvolisäverotiedot. Kuukausittain tietonsa raportoivat ne yritykset, joiden vuotuinen liikevaihto on yli 100 000 euroa. Neljännesvuosiraportointiin ovat oikeutettuja ne yritykset, joiden vuotuinen liikevaihto on 30 001–100 000 euroa. Vuositason raportointiin ovat oikeutettuja ne yritykset, joiden vuotuinen liikevaihto on korkeintaan 30 000 euroa.

Tammikuun 2017 tiedoista alkaen yritykset, joiden vuosiliikevaihto on alle 500 000 euroa, ovat voineet ilmoittaa kuukausittaisen arvonlisäveronsa suoriteperusteisen ilmoituksen sijaan maksuperusteisesti. Samalla kausiveroilmoituksen nimi muuttui oma-aloitteisiksi veroiksi. Aikaisemmin arvonlisävero on pitänyt pääsääntöisesti ilmoittaa heti, kun lasku on lähtenyt asiakkaalle. Jos yritys käyttää maksuperusteista tilitystä, se tekee ilmoituksen vasta, kun on saanut maksun myynnistään.
Tilastokeskus tutki edellä mainitun muutoksen yhteydessä oma-aloitteisten verojen aineiston kertymistä eikä yritysten arvonlisäraportoinnissa ole havaittu merkittäviä muutoksia. Mahdollisuus maksuperusteiseen ilmoittamiseen ei ole aiheuttanut tarvetta liikevaihtoindeksien laskennassa menetelmällisiin korjauksiin. Oma-aloitteisten verotietojen kertymää seurataan säännöllisesti.

Tavaroita ja palveluja myyvä elinkeinonharjoittaja on arvonlisäverovelvollinen yritysmuodosta riippumatta. Arvonlisäverotuksen soveltamisalan ulkopuolelle jäävät mm. elinkeinonharjoittajat, joiden toiminta on vähäistä, pankki- ja rahoitustoiminta sekä eräät uskonnolliset yhdyskunnat ja yleishyödylliset yhteisöt. Valtio ja kunta ovat verovelvollisia liiketoiminnan muodossa harjoitetusta toiminnasta.

Tilastokeskuksen oma tiedonkeruu

Arvonlisäveroaineistoa täydennetään keräämällä kuukausittain tietoa myynneistä suoraan noin 2 000 toimialojensa merkittävimmältä yritykseltä. Tiedustelussa kysytään kirjanpitolain mukaista liikevaihtotietoa vastaavaa kuukausimyyntiä koti- ja ulkomaan myyntiin jaettuna. Otoksen osuus kunkin päätoimialan yritysten lukumäärästä on 0,1–5,4 prosenttia, mutta liikevaihdosta mitattuna otos kattaa 19–76 prosenttia toimialasta riippuen. Otoksen valinnan kriteerinä on yrityksen liikevaihdon suuruus suhteessa toimialan liikevaihtoon. Tiedustelun otosta päivitetään kuukausittain tapahtuneiden yritysjärjestelyiden vuoksi. Suurempi otospäivitys tehdään vuosittain.

Tiedonkeruumenetelmä

Tilastokeskuksen oman tiedonkeruun tietoja kerätään verkkolomakkeella. Lisäksi Tilastokeskuksella on sopimus Verohallinnon kanssa, että Verohallinto toimittaa oma-aloitteisten verojen aineiston tiedot Tilastokeskukseen kuukausittain sovittuna päivänä. 

Myyntitiedustelun verkkolomake on testattu käyttöönoton yhteydessä ja kun siihen on tehty muutoksia. Lisäksi tiedustelun vastauskatoa seurataan kuukausittain.

Tiedonkeruun tiheys

Kaupan liikevaihtokuvaajan tiedot kerätään kuukausittain.

Kustannukset ja vastausrasite

Palvelualojen liikevaihtokuvaajan tuotantoon käytettiin 193 työpäivää vuonna 2019. 
Tilaston vastausrasite kysely tehtiin syksyllä 2019. Keskimääräinen vastausaika tilaston tiedusteluun oli 48 minuuttia (mediaani 25 min).

Menetelmät

Tiedon käsittely

Kaupan liikevaihtokuvaajan laskenta perustuu muutosestimointiin. Tietoja ei voida laskea suoraan summaamalla, koska aineisto on uusimpien kuukausien osalta keskeneräinen: koossa on vain osa yrityksistä. Menetelmässä vertaillaan tarkasteltavan kuukauden ja edellisen vuoden vastaavan kuukauden vertailukelpoisia havaintoja huomioimalla muun muassa yritysjärjestelyt ja kirjanpitoon liittyvät raportointikäytännön muutokset. Indeksit lasketaan kuukausittain uudelleen, kunnes aineisto on lopullinen.

Uusimpien kuukausien indeksien laskennassa on käytetty apuna menetelmällistä aikasarjamallinnusta. Tämä pienentää aineiston hitaasta kertymisestä johtuvia revisioita. Tilaston tuorein kuukausi julkaistaan noin puolentoista kuukauden viiveellä.

Aikasarjamallinnuksessa on käytetty toimialasta riippuen seuraavia menetelmiä:
1) ARIMA-mallia, johon on yhdistetty pääkomponenttianalyysillä muodostettuja faktoreita suorakeruutiedoista tai palkkasummatiedoista,
2) Regularisointimalleja (Ridge, Lasso, Elastic-Net), joihin on yhdistetty pääkomponenttianalyysillä muodostettuja faktoreita suorakeruu- tai palkkasummatiedoista,
3) Staattista regressiomallia, joka hyödyntää suorakeruutietoja tai palkkasummatietoja.

Karkeampien toimialatasojen tuoreimmat tiedot ovat aggregoitu eli painotettu tarkempien toimialatasojen aikasarjamallinnuksella tuotetuista tiedoista. Painotuksessa käytetään indeksien laskennasta saatavaa toimialan vuodentakaista liikevaihtosummaa.

Aineiston/datan validointi

Kaupan liikevaihtokuvaajan aineistoa validoidaan monessa vaiheessa tilastoprosessin aikana. 

Verohallinnon aineistoon ja Tilastokeskuksen myyntitiedusteluun perustuvaa tietokantaa päivitetään jatkuvasti. Tietyissä muuttujissa on havaittu systemaattisia virhetyyppejä, jotka oikaistaan jo ennen laskentaa. Aineistopäivitysten, kuten aineiston kertymisen tai yritysten muuttuneiden kuukausitietojen takia lasketut indeksit voivat hieman muuttua laskenta-ajankohdasta toiseen. Indeksien laskentavaiheessa oikaistaan tai poistetaan havainnot, jotka osoittautuvat virheellisiksi. Aineisto tarkistetaan jokaisella laskentakerralla yritystasolla käymällä läpi merkittävimmät yritysjärjestelyt ja liikevaihdon muutokset, yritysten aloitukset ja lopetukset. 

Revisioita tarkastellaan tarkastusprosessin yhteydessä mikro- ja makrotasoilla. Myös eri toimialojen erityispiirteet otetaan huomioon, kun aineistoa validoidaan.

Kausitasoitus

Kausitasoitus on tilastollinen menetelmä, jolla käsitellään aikasarjoja. Menetelmällä poistetaan aineistosta vuoden sisäinen, miltei säännöllisenä toistuva vaihtelu. Tilastossa käytetään Tramo/Seats-menetelmää ja J-Demetra+-ohjelmistoa. Lisäksi kausitasoitus perustuu ESS Guidelines on Seasonal Adjustment -ohjeisiin.

Kausivaihtelun aiheuttaa usein jokin yrityksistä itsestään johtumaton ilmiö, kuten säätilojen ja vuodenaikojen vaihtelu ja ihmisten toimintatavat. Tarkempaa tietoa aikasarjojen kausivaihtelusta ja kausitasoitukseen käytetystä menetelmästä saa Kausitasoitus Tramo/Seats -menetelmällä -selosteesta.

Menetelmädokumentointi

Kaupan liikevaihtokuvaajan menetelmäseloste löytyy tilaston kotisivuilta. 
Tilastossa hyödynnettävästä aikasarjamallinnuksesta löytyy englanninkielinen menetelmäraportti Tilastokeskuksen verkkosivuilta.

Periaatteet ja linjaukset

Organisaatio

Tilastokeskus

Organisaatioyksikkö

Yritystilastot

Lainsäädäntö ja muut sopimukset

Tilastojen laadintaa ohjaa tilastolaki. Tilastolaissa säädetään muun muassa tiedonkeruusta, tietojen käsittelystä ja tiedonantovelvollisuudesta. Tietojen käsittelyyn tilastoja tuotettaessa sovelletaan tilastolain lisäksi tietosuojalakia sekä lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta.

Tilastokeskus soveltaa tilastoja laatiessaan EU:n tilastosäädöksiä, jotka ohjaavat kaikkien EU-maiden tilastovirastoja.

Lisätietoja: Tilastolainsäädäntö
 

Tietosuojaperiaatteet

Tilastotarkoituksiin kerätyn tiedon tietosuoja taataan tilastolain (280/2004), viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) annetun lain, EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen (EU) 2016/679 ja tietosuojalain (1050/2018) vaatimusten mukaisesti. Tietoaineistot on suojattu käsittelyn kaikissa vaiheissa tarvittavin fyysisin ja teknisin ratkaisuin. Tilastokeskus on laatinut yksityiskohtaiset määräykset ja ohjeet tietojen luottamukselliseen käsittelyyn. Henkilökunnalla on pääsy vain työtehtävien kannalta välttämättömiin tietoihin. Tiloihin, joissa yksikkötason aineistoa käsitellään, ei ulkopuolisilla ole pääsyä. Henkilökunnan jäsenet ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen palvelukseen tullessaan. Tietosuojan rikkomisesta seuraa rangaistus.

Lisätietoja: Tietosuoja | Tilastokeskus (stat.fi)

Julkistamispolitiikka

Tilastokeskus julkistaa uutta tilastotietoa arkipäivisin kello 8:00 verkkopalvelussaan. Tilastojen julkaisuajankohdat kerrotaan ennakkoon verkkopalvelusta löytyvässä julkistamiskalenterissa. Tiedot ovat julkisia sen jälkeen, kun ne ovat päivittyneet verkkopalveluun.

Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet Tilastokeskuksessa

Tietojen jakaminen

Tilaston tiedot toimitetaan tuotannon suhdannekuvaajan ja kansantalouden tilinpidon käyttöön kuukausittain. Lisäksi tilaston tiedot toimitetaan kuukausittain Eurostatille julkaisupäivänä ja Eurostat julkaisee tiedot omilla verkkosivuillaan.

Muu tiedonjakelu

Liikevaihtokuvaajien laaja aineistopohja mahdollistaan myös alueellisten, yritysryhmittäisten tai erilaisten toimialayhdistelmien liikevaihtotietojen tuottamisen maksullisena tietopalveluna. Lisätietoja palvelusta löytyy Asiakaskohtaisen suhdannepalvelun internetsivuilta.

Saatavuus ja selkeys

Tilastotiedot julkaistaan tietokantataulukoina StatFin-tietokannassa. Tietokanta on tietojen ensisijainen julkaisupaikka, ja uudet tiedot päivitetään ensimmäisenä tietokantaan. Tilastotietojen julkistuksessa voidaan päivittää olemassa olevia tietokantataulukoita uusilla tiedoilla tai julkaista kokonaan uusia tietokantataulukoita. 

StatFin-tietokannassa julkaistavien tilastotietojen rinnalla verkkopalvelussa julkaistaan yleensä tiedote keskeisimmistä tiedoista. Jos julkistus sisältää useamman viiteajankohdan tietoja (esim. kuukausi- ja vuositietoja), julkistetaan verkkopalvelussa näiden tiedot yhteen kokoava katsaus. Sekä tiedotteeseen että katsaukseen listataan julkaisuhetkellä päivittyneet tietokantataulukot. Tilastotietoja voidaan julkaista joissain tapauksissa myös pelkkinä tietokantajulkistuksina StatFin-tietokannassa. Näiden niin kutsuttujen tietokantajulkistusten yhteydessä ei julkaista tiedotetta tai katsausta.

Tiedotteet ja tietokantataulukot julkaistaan kolmella kielellä, suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Tiedotteiden kieliversiot voivat olla suomenkielistä suppeampia. 

Julkistuksiin ja tietokantataulukoihin liittyvistä aikataulumuutoksista ja korjauksista viestitään muutostiedotteilla verkkopalvelussa.

Yksikkötason aineistojen saatavuus

Tilaston yksikkötason aineistoa käytetään ainoastaan tilaston tuottamiseen ja muilla kuin tilaston tekijöillä ei ole pääsyä yksikkötason aineistoon.

Tietojen revisioitumislinjaukset

Jo julkistettujen tilastotietojen tarkentuminen eli revisio on osa normaalia tilastotuotantoa ja merkitsee laadun parantumista. Periaatteena on, että tilastotiedot perustuvat parhaaseen saatavilla olevaan aineistoon ja tietoon tilastoitavasta ilmiöstä. Toisaalta tarkentumisesta pyritään tiedottamaan mahdollisimman läpinäkyvästi ennakkoon. Ennakkoviestinnällä varmistetaan, että käyttäjät pystyvät varautumaan tietojen tarkentumiseen.

Tilastojulkistusten tietojen tarkentumisen taustalla on useimmiten aineiston täydentyminen. Tällöin uusi, revisioitu tilastoluku perustuu laajempaa tietopohjaan ja kuvaa ilmiötä entistä tarkemmin.

Tilaston tietojen tarkentuminen voi liittyä myös käytettävään laskentamenetelmään, kuten lukujen vuosittaiseen täsmäytykseen tai painorakenteen päivitykseen. Myös perusvuoden ja käytettyjen luokitusten muutoksesta aiheutuu tietojen tarkentumista.

Suhdannetilastojen kausitasoitetut tiedot tarkentuvat käytettävän laskentamenetelmän vuoksi. Uuden aikasarjahavainnon tuoma lisäinformaatio hyödynnetään mallipohjaisessa laskentamenetelmässä, mikä heijastuu vanhojen julkistusten muutoksena. Tuoreimpien kausitasoitettavien lukujen revisoitumisesta kerrotaan tilastojen julkistuksissa ja laatuselosteissa.

Keskeisten suhdannetilastojen ja joidenkin vuositilastojen yhteydessä julkistetaan myös taulukko toteutuneista revisioista. Taulukosta ilmenee, miten viimeisten tilastoajankohtien tiedot ovat muuttuneet ensimmäisen ja tuoreimman tilastojulkistuksen välillä.
 

Käyttäjien tarpeet

Tilaston tietoja käytetään Eurostatissa, Euroopan keskuspankissa, kansainvälisissä organisaatioissa (mm. OECD ja YK) ja Suomen julkisessa hallinnossa yritystalouden kehityksen seurantaan ja analysointiin. Elinkeinoelämä ja tutkimuslaitokset käyttävät tietoja markkinoiden ja kilpailijoiden kehityksen arviointiin. Tilastokeskuksessa tuotannon suhdannekuvaaja sekä neljännesvuositilinpito käyttävät liikevaihtoindeksejä lähdeaineistonaan.

Käyttäjätyytyväisyys

Eurostat arvioi tilaston tiedot vuosittain. Viimeisin Suomen saama arvosana oli 9,7.

Laadun arviointi

Kaupan liikevaihtokuvaajan laatua arvioidaan useassa tilastoprosessin eri vaiheessa. Kuukausittain tarkastellaan tilaston yksikköaineiston revisioita ja tehdään koherenssitarkasteluja verrattuna muihin suhdannetilastoihin. Vuosittain tehdään vertailuja rakenne- ja tilinpäätöstilaston tietoihin.

Laadunvarmistus

Laadunhallinta edellyttää toiminnan kokonaisvaltaista ohjausta. Tilastoalan oma laadunhallinnan kehikko on Euroopan tilastojen käytännesäännöstö (CoP). Kehikot täydentävät toisiaan. Myös Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa.

Lisätietoja: Laadunhallinta | Tilastokeskus (stat.fi)

Käyttäjien käyttöoikeudet

Tiedot julkistetaan kaikille käyttäjille samanaikaisesti. Tilaston tietoja saa Tilastokeskuksessa käsitellä ja niistä saa antaa tietoja ennen julkistamista vain henkilö, joka osallistuu kyseisen tilaston laadintaan tai tarvitsee ko. tilaston tietoja omassa työssään ennen tietojen julkistamista.

Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet

Tilastokeskus on aineistojen tuottaja ja tekijänoikeuden haltija, ellei tuotteen, tiedon tai palvelun yhteydessä erikseen toisin ilmoiteta. Tilastotietojen käyttöehdot.

Muutoksia tilastossa

Tilaston asiantuntijat

Lauri Pullinen
yliaktuaari
029 551 3043

Miksi tätä sisältöä ei näytetä?

Tämä sisältö ei näy, jos olet estänyt evästeiden käytön. Jos haluat nähdä sisällön, tarkista evästeasetuksesi.