16.9.2022 voimassa ollut dokumentaatio

Tilaston perustiedot

Yleiskuvaus

Maksutaseella tarkoitetaan tilinpitoasetelmaa, joka kuvaa järjestelmällisesti kansantalouden ja muun maailman väliset liiketoimet tietyltä ajanjaksolta sekä reaali- että rahoitustalouden näkökulmasta. Maksutase ja ulkomainen varallisuusasema ovat määritelmällisesti yhtenevät kansantalouden tilinpidon ulkomaat -sektorin kanssa.

Maksutase kattaa liiketoimet, jotka tehdään kansantalouteen kuuluvien talousyksiköiden (kotimaassa asuvien) ja muuhun maailman kuuluvien talousyksiköiden (ulkomailla asuvien) kesken. Maksutase koostuu vaihto-, pääoma- ja rahoitustaseesta.

Ulkomainen varallisuusasema kuvaa rahoitustaseen pääomavirroista syntyneitä ulkomaisia saamis- ja velkavarantoja.

Tilaston kuvaus

Maksutasetilasto ja ulkomainen varallisuusasema muodostavat kokonaisuuden, joka kuvaa kansantalouden ulkoista tasapainoa sekä ulkomaisia saamis- ja velkavarantoja. Tilastoa voidaan käyttää analysoitaessa kansantalouden ulkoista tasapainoa, tai saamis- ja velkasuhteita, niiden rakennetta ja kehitystä, tai vertailtaessa niitä muihin maihin.

Maksutase on osa kansantalouden tilinpidon laajaa kokonaisuutta. Maksutaseen ja ulkomaisen varallisuuden tilastojen laadinnassa noudatetaan IMF:n maksutasekäsikirjan (6. painos vuodelta 2009) ohjeita ja suosituksia.

Tilaston perusjoukko

Suomen kansantalouteen kuuluvat institutionaaliset yksiköt. Yksikkö on kotimainen, kun sen pääasiallisen taloudellisen mielenkiinnon keskus on tuossa maassa, toisin sanoen, kun se harjoittaa taloudellista toimintaa maassa pidemmän aikaa (vähintään vuoden).

Tilastoyksikkö

Tilastoyksikkönä on institutionaalinen yksikkö.

Institutionaalinen yksikkö on talousyksikkö, jolla on itsenäinen päätöksentekovalta päätoiminnassaan. Kotimainen yksikkö on institutionaalinen yksikkö, jonka pääasiallinen taloudellisen mielenkiinnon keskus on ao. talousalueella ja sillä on päätäntävalta toimistaan ja sillä on, tai voisi olla, täydellinen kirjanpito.

Mittayksikkö

Käytetty mittayksikkö on miljoonaa euroa.

Virrat ja varannot mitataan raha-arvoisina ja käyvin (markkina) hinnoin.

 

Viiteajankohta

Viiteajankohtia ovat kuukausi ja neljännesvuosi.

Kuukausittaisissa tiedoissa viiteajankohta on T+44 kuukauden päättymisestä.

Neljännesvuosittaisissa tiedoissa viiteajankohta on T+82 neljänneksen päättymisestä.

Viitealue

Tilaston viitealue on koko maan talous.

Kattavuus

Maksutase ja ulkomainen varallisuusasema kattaa kaikki Suomen kansantalouden yksiköiden taloustoimet ja rahoitustaloustoimet ulkomaisten yksiköiden kanssa.

Ajallinen kattavuus

Tiedot ovat saatavilla tilastovuodesta 2006 alkaen.

Jakelutiheys

Maksutaseen ja ulkomaisen varallisuusaseman tietoja jaellaan kuukausittain, neljännesvuosittain ja vuosittain.

Kuukausittainen maksutase julkaistaan noin 6 viikon kuluttua tilastokuukauden päättymisestä.

Neljännesvuosittain julkaistaan yksityiskohtaisemmat maksutaseen, ulkomaisen varallisuuden sekä ulkomaisen bruttovelan tiedot. Neljännesvuositiedot julkaistaan noin 2,5 kuukautta neljännesvuoden päättymisen jälkeen.

Vuositiedot valmistuvat 9 kuukautta vuoden päättymisen jälkeen ja ne jaellaan neljännesvuositietojen yhteydessä. Vuositiedot suorien sijoitusten vuosikyselystä ja muiden palvelujen kyselystä valmistuvat tilastovuotta seuraavan vuoden syksyyn mennessä, kun kaikki perustiedot on saatu.

EKP:n ja Eurostatin korjausrytmin mukaan suurimmat korjaukset tehdään aina maaliskuun ja syyskuun lopussa.

Käsitteet

CIF-FOB-muunnos

Tulli tilastoi tavaratuonnin CIF-arvoisena. Maksutaseessa tavaratuonti on FOB-arvoinen. FOB-arvoon pääsemiseksi rahti ja vakuutuskustannukset lastaussataman ja määräsataman välillä vähennetään tavarantuonnista.

Ensitulo

Ensitulo on institutionaalisille yksiköille kertyvä tuotto tuotantoprosessiin osallistumisesta tai rahoitusvarojen tarjoamisesta tai luonnonvarojen vuokraamisesta muille institutionaalisille yksiköille. Se kattaa palkansaajakorvaukset, sijoitustulot sekä muut ensitulot.

Erityiset nosto-oikeudet

IMF:n jäsenvaltioilleen osoittamat erityiset nosto-oikeudet (SDR) kirjataan vastaanottajan ottamana velkana muut sijoitukset -erän kohtaan osoitetut erityiset nosto-oikeudet. Vastaava kirjaus tehdään valuuttavarannon kohtaan erityiset nosto-oikeudet.

Johdannaiset

Johdannaiset ovat rahoitusinstrumentteja, joiden hinta määräytyy jonkin toisen hyödykkeen arvon perusteella. Tällainen hyödyke eli kohde-etuus voi periaatteessa olla mikä tahansa tuote, esimerkiksi valuutta, korko, osake, indeksi tai raaka-aine. Johdannaiset sisältävät erilaiset optiot, optiotodistukset (warrantit), termiinit, futuurit sekä valuutan- ja koronvaihtosopimukset.

Johdannaisiin liittyvät liiketoimet sekä vastaavat saamis- ja velkakannat tilastoidaan erikseen, irrallaan kohde-etuuksista. Johdannaisinstrumenteista syntyvät pääomavirrat kirjataan bruttomuutoksina eli niiden virtatiedot eritellään saamisiin ja velkoihin. Bruttomuutoksiin kirjataan tilastointijakson aikana toteutuneet ulkomailla asuvien kanssa tehdyistä sopimuksista johtuneet maksuvirrat (kassavirrat). Tällaisia virtoja ovat esimerkiksi vakioitujen johdannaissopimusten alkaessa maksettavat preemiot, niiden voimassaoloaikana toteutetut välitilitykset (ns. ei-palautettavat marginaalimaksut) ja päättyessä toteutettavat nettoarvotilitykset sekä kaikki vakioimattomiin sopimuksiin liittyvät nettomaksut osapuolten kesken.

Johdannaisten kantatiedot eritellään saamisiin ja velkoihin. Saamiskanta on kaikkien niiden johdannaissopimusten arvojen summa, joiden markkina-arvot ovat positiivisia, ja velkakanta puolestaan on niiden sopimusten arvojen summa, joiden markkina-arvot ovat negatiivisia. Sopimuksen markkina-arvo on Suomessa asuvan kannalta positiivinen silloin, kun ulkomailla asuvalle vastapuolelle syntyisi nettomääräinen maksuvelvoite kotimaassa asuvaa raportoijaa kohtaan, mikäli sopimus selvitettäisiin välittömästi (eli kuukauden lopussa). Vastaavasti markkina-arvo on negatiivinen silloin, kun kotimaassa asuvalle raportoijalle syntyisi nettomääräinen maksuvelvoite ulkomailla asuvaan vastapuoleen nähden. Johdannaisinstrumenttien alla olevien kohde-etuuksien arvoja ei kirjata johdannaissopimusten arvoihin.

Kauppaluotot

Kauppaluottoihin kirjataan vientisaamiset ja -ennakot sekä tuontivelat ja -ennakot. Kauppaluottoja ovat tavara- ja palvelukauppaan liittyvät kauppaluotot, kuten tilivelat, toimitusluotot (ulkomaisen myyjän myöntämät maksuaika), ostovelat sekä ulkomaiselta ostajalta saadut ennakot tekeillä olevista tai tulevista suorituksista.

Kauppaluottotiedot kerätään yritysten ja valtion ulkomaisten saamisten ja velkojen kyselyjen yhteydessä. Juoksevaan, vuodensisäiseen tilastointiin käytettävien yrityskyselyjen kauppaluottotuloksia korotetaan niiden kattavuusosuuden avulla, koska viejiä ja tuojia on paljon enemmän kuin rahoitusliiketoimien kannalta olennaisia yrityksiä.

Kauppatase

Kauppatase kuvaa tavaroiden ulkomaankaupan tasapainoa viennin ja tuonnin osalta.

Keskuspankin valuuttavaranto

Valuuttavaranto tilastoidaan Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) ja Euroopan keskuspankin ohjeiden mukaan. Valuuttavaranto kattaa monetaarisen kullan, erityiset nosto-oikeudet, varanto-osuuden IMF:ssä sekä muun valuuttavarannon. Muu valuuttavaranto kattaa käteisvarat ja talletukset, arvopaperit, johdannaiset ja muut saamiset. Valuuttakurssina käytetään arvopäivän avistakurssia ja erät kirjataan markkinahintaisina.

Maksutaseen valuuttavarantotiedot perustuvat Suomen Pankin kirjanpitoon.

Kulta, ei-monetaarinen

Muu kulta kuin monetaarinen kulta luokitellaan ei-monetaariseksi kullaksi. Monetaarinen kulta on rahaviranomaisten omistuksessa ja on valuuttavarannon osa. Ei-monetaarinen kulta voi olla sijoituskultaa (kolikkoina tai harkkoina, joiden puhtaus on vähintään 995/1 000; sijoituskultaan sisältyy myös nimetyillä kultatileillä oleva kulta), kultajauhetta tai kultaa muokkaamattomassa muodossa tai puolivalmisteena.

Lainat

Lainat ovat lainanantajan ja lainanottajan keskenään tekemiä kahdenvälisiä luottosopimuksia, jotka eivät ole jälkimarkkinakelpoisia. Lainoihin luetaan myös pitkäaikaiset vuokrasopimukset. Tämänkaltainen rahoitusleasing on yleistä laivojen ja suurten koneiden vuokrauksessa. Arvopapereiden takaisinostosopimukset eli repokaupat kirjataan kansainvälisten kirjaussopimusten mukaisesti tähän erään, vaikka oikeudellisesti ne eivät ole lainoja. Repokaupat vastaavat vakuudellista lainaa, jossa myyjän alun perin omistamia arvopapereita käytetään lainan vakuutena. Myös private placement -joukkolainat kuuluvat käsitteellisesti lainaerään.

Uusien tilastostandardien (EKT 2010) myötä talletusten ja lainojen rajanveto muuttuu siten, että rahalaitosten (MFI) välillä ei enää voi esiintyä lainoja - aiemmin rahalaitosten välisiksi lainoiksi kirjatut erät luokitellaan vastedes talletuksiksi.

Suomen maksutasetta varten ei erikseen tilastoida lainojen nostoja ja kuoletuksia, vaan lainat ilmoitetaan kyselyissä nettomuutoksina (nostoista on vähennetty kuoletukset). Rahoitusleasingissä vuokrattava tavara kirjataan tavarakauppaan ja vuokra lainoihin. Vuokranmaksut kirjataan kuoletuksiin ja korot muiden sijoitusten korkoihin.

Maksutase

Maksutasetilasto kuvaa kansantalouden ulkoista tasapainoa sekä reaali- että rahoitustalouden näkökulmasta ja on osa kansantalouden tilinpitojärjestelmää. Maksutase koostuu vaihto-, pääoma- ja rahoitustaseesta. Vaihtotase kuvaa ulkomaisten taloustoimien, kuten tavaroiden ja palveluiden ulkomaankaupan, ensitulon ja tulojen uudelleenjaon, vaikutusta kansantuloon ja kansantalouden säästämisen ja investointien väliseen tasapainoon. Pääomatase sisältää vain pääomansiirtoja. Rahoitustase kuvaa vaihtotaseen alijäämän rahoitusta tai ylijäämän sijoittamista ulkomaille ja koostuu suorien sijoitusten, portfoliosijoitusten, muiden sijoitusten, johdannaisten sekä keskuspankin valuuttavarannon muutoksista.
Maksutaseen laadinnassa noudatetaan IMF:n maksutasekäsikirjan (6. painos vuodelta 2009) ohjeita ja suosituksia. Euroopassa maksutasetilastointia ohjeistavat Euroopan keskuspankki (rahoitustase) ja Eurostat (vaihtotase) sekä OECD (suorat sijoitukset).

Muu ensitulo

Muu ensitulo koostuu tuotanto- ja tuontiveroista, tukipalkkioista ja luonnonvarojen vuokrista.

Muut osuudet

Muut osuudet -erä kattaa sellaiset pääomaan tehdyt sijoitukset (kuten osuudet kansainväli-sistä järjestöistä), jotka eivät ole osa arvopaperi- tai suoria sijoituksia.

Muut saamiset ja velat

Muihin saamisiin ja velkoihin kuuluvat esimerkiksi pankkien väliset maksunvälitysvelat ja -saamiset, arvopaperikauppojen maksuaikavelat ja -saamiset, vakuutusyhtiöiden jälleenvakuutustilivelat ja -saamiset sekä talletteet ja yritysten vekselirahoitus. Lisäksi erään kirjataan sellaiset vaateet, jotka eivät sovellu kirjattaviksi mihinkään muualle maksutaseluokituksiin.

Muut sijoitukset

Muihin sijoituksiin luetaan lainat ja talletukset, kauppaluotot, muut osuudet, osoitetut erityiset nosto-oikeudet, vakuutus-, eläke- ja standarditakausvastuut ja muut saamiset ja velat.

Palkansaajakorvaukset

Palkansaajakorvauksia kirjataan, kun työnantaja (tuottajayksikkö) ja palkansaaja ovat eri kansantalouksissa. Siinä kansantaloudessa, jossa tuottajayksikkö sijaitsee, palkansaajakorvauksiin kuuluvat kotimaisten yritysten ulkomaisille työntekijöille maksamat rahamääräiset tai luontaismuotoiset kokonaiskorvaukset (ml. työnantajien maksamat maksut sosiaaliturvajärjestelmiin tai yksityisiin vakuutusjärjestelmiin tai eläkerahastoihin) tilinpitoajanjaksona tehdystä työstä. Työntekijän asuinmaan kansantaloudessa työntekijäkorvauksiin kuuluvat ulkomaisten yritysten kotimaisille työntekijöille maksamat rahamääräiset tai luontaismuotoiset kokonaiskorvaukset tilinpitoajanjaksona tehdystä työstä. Työsuhteen olemassaolon toteaminen on tärkeää; mikäli työsuhdetta ei ole, maksut muodostavat palvelujen oston.

Palvelut

Palvelut ovat sellaisen tuotannollisen toiminnan seurausta, joka muuttaa niitä kuluttavien yksiköiden olosuhteita tai edistää tuotteiden ja rahoitusvarojen vaihdantaa. Palvelut eivät yleensä ole erillisiä eriä, joihin voisi kohdistua omistusoikeuksia, ja yleensä palvelua ja palvelun tuottamista ei voi erottaa toisistaan. Palveluihin kuuluvat seuraavat erät:
a) Tuotannolliset palvelut
b) Huolto- ja korjauspalvelut, muualle luokittelemattomat
c) Kuljetus
d) Matkailu
e) Rakentaminen
f) Vakuutus- ja eläkepalvelut
g) Rahoituspalvelut
h) Henkisen omaisuuden käytöstä perityt maksut, muualle luokittelemattomat
i) Televiestintä-, tietojenkäsittely- ja tietopalvelut
j) Muut liike-elämän palvelut
k) Henkilökohtaiset, kulttuuri- ja virkistyspalvelut
l) Julkisyhteisöjen tuottamat tavarat ja tarjoamat palvelut, muualle luokittelemattomat

Portfoliosijoitukset

Portfoliosijoituksiin luetaan suoriin sijoituksiin ja valuuttavarantoon kuulumattomat arvopaperikaupat. Portfoliosijoituksia ovat sellaiset arvopaperikaupat, joissa oman pääoman omistusosuus tai äänivalta jää sijoituksen jälkeen alle 10 prosenttiin. Nämä arvopaperikaupan erät arvostetaan markkinahintaan, joten omistusvaihdoksissa realisoituvat pääomavoitot näkyvät varantojen muutosten ja virtojen välisissä arvostuserissä.

Arvopaperikaupassa erät jaetaan oman ja vieraan pääoman ehtoisiin arvopapereihin. Oman pääoman ehtoisia arvopapereita ovat osakkeet, osuustodistukset ja sijoitusrahasto-osuudet. Vieraan pääoman ehtoisiin arvopapereihin kuuluvat joukkovelkakirjalainat ja rahamarkkinapaperit.

Sijoitusrahastojen osakeomistuksista kertyneet tuotot jaetaan tuotoiksi (osingot) ja uudelleensijoitetuiksi voitoiksi. Uudelleensijoitetut voitot sisältyvät rahoitustaseen portfoliosijoituksiin kun taas tuotot (osingot) sisältyvät vaihtotaseen ensituloon. Portfoliosijoitusten tiedot saadaan ulkomaisten rahoitussaamisten ja -velkojen tiedonkeruusta sekä Suomen Pankin toteuttamista tiedonkeruista. Suomen Pankki kerää tiedot arvopaperikohtaisesti ja niiden luokittelussa käytetään apuna Euroopan keskuspankin keskitettyä arvopaperitietokantaa, joka sisältää perustiedot lähes kaikista aktiivisen kaupankäynnin kohteena olevista arvopapereista globaalisti.

Pääomansiirrot

Pääomansiirrot koostuvat investointiavuista ja muista pääomansiirroista (esim. kiinteän omaisuuden omistusoikeuden siirrot ja velkojen anteeksiannot). Suomen maksutaseessa suurin osa pääomansiirroista on investointiapuja, ja muut pääomansiirrot ovat vähäisiä. Investointiavut liittyvät lähinnä EU:n rakenne- ja maatalousrahastojen maksuihin julkiselle ja yksityiselle sektorille.
Pääomansiirtojen tilastotiedot perustuvat Tilastokeskuksen käytössä oleviin hallinnollisiin aineistoihin, pääasiassa valtion tilinpäätökseen.

Pääomatase

Pääomataseessa ilmoitetaan pääomansiirrot sekä ei-tuotettujen reaalisten varojen (muiden kuin rahoitusvarojen) hankinnat ja luovutukset.

Rahoitustase

Rahoitustase kuvaa vaihtotaseen alijäämän rahoitusta tai ylijäämän sijoittamista ulkomaille ja koostuu suorien sijoitusten, portfoliosijoitusten, muiden sijoitusten, johdannaisten sekä keskuspankin valuuttavarannon muutoksista. Muiden sijoitusten alaeriä ovat lainat ja talletukset, kauppaluotot, muut osuudet, osoitetut erityiset nosto-oikeudet, vakuutus-, eläke- ja standarditakausvastuut sekä muut saamiset ja velat. Sektoriluokitus on virallisen, mm. kansantalouden tilinpidossa sovellettavan luokituksen mukainen.

Sijoitustulo

Sijoitustulot perustuvat kotimaisen yksikön omistamaan ulkomaiseen rahoitussaamiseen (tulot) ja vastaavasti ulkomaisen yksikön omistamaan kotimaiseen rahoitussaamiseen (menot). Sijoitustulot kattavat oman pääoman tuotot (osingot, yritystulon otot yritysmäisistä yhteisöistä, uudelleen sijoitetut voitot) ja velkainstrumenttien tuotot (korko) sekä vakuutuksenottajien sijoitustulot vakuutus-, eläke- ja standarditakausvastuista.
Maksutaseessa sijoitustulot luokitellaan myös sijoituksen käyttötarkoituksen mukaisesti suoriin sijoituksiin, portfoliosijoituksiin, muihin sijoituksiin tai valuuttavarantoon, jotka eritellään edelleen sijoitusmuodon mukaan.
Jos hallussapidon voitot ja tappiot ovat erikseen yksilöitävissä, niitä ei luokitella sijoitustuloiksi vaan markkinahinnan kehityksestä johtuviksi muutoksiksi sijoitusten arvossa. Korkojohdannaisiin liittyvät nettovirrat kirjataan ainoastaan rahoitustaseen johdannaisiin.

Suorat sijoitukset

Sijoittajan ja toisessa maassa sijaitsevan kohteen välillä on suoran sijoituksen suhde, kun sijoittajalla on kohteessa määräysvalta (yli 50 % osakeyhtiön äänivallasta) tai merkittävä vaikutusvalta (vähintään 10 % ja enintään 50 % osakeyhtiön äänivallasta). Sijoituksen suunta (joko ulkomailta Suomeen tai Suomesta ulkomaille) määräytyy tilastossa osapuolten välisen määräys-/vaikutusvallan suunnan perusteella. Suoriksi sijoituksiksi kutsutaan suoran sijoituksen suhteessa olevien välisiä rahoitustoimia.

Suorien sijoitusten pääoma jaetaan oman ja vieraan pääoman ehtoisiin eriin. Vaihtotaseessa esitettyjen uudelleen sijoitettujen voittojen vastaerä kirjataan omaan pääomaan. Omaan pääomaan luetaan kaupat yritysten osakkeilla, osakkeiden merkinnät suunnatuissa anneissa ja muut peruspääoman sijoitukset. Suorien sijoitusten vieraan pääoman ehtoisiin eriin luetaan yksittäislainat, vuokrausluotot, talletukset konsernitileille, omaan pääomaan rinnastettavat pääomalainat, kauppaluotot, lainojen korkojen suoritusperusteiseen kirjaukseen liittyvät siirtovelat ja -saamiset, joukkolainat ja rahamarkkinapaperit. Jos sekä velkoja että velallinen harjoittavat muuta rahoitustoimintaa kuin vakuutustoimintaa, ainoastaan ns. ikuiset lainat luokitellaan suorien sijoitusten vieraaseen pääomaan.

Uudet tilastointistandardit (BPM6/BD4) suosittavat saamis/velka -periaatteen soveltamista suoriin sijoituksiin maksutase- sekä ulkomainen varallisuus -tilastointien yhteydessä. Vastaavasti uudistettua suuntaperiaatetta suositellaan sovellettavaksi suorien sijoitusten maittaisten ja toimialoittaisten tarkastelujen yhteydessä. Uudistettu suuntaperiaate erittelee sisaryritysten väliset sijoitukset ja sisaryritysten välinen suorien sijoitusten suhde määritellään perimmäisen määräysvaltaisen tahon (Ultimate controlling parent enterprise, UCP) kotimaan perusteella.

Talletukset

Talletukset ovat määräaikaisia tai vaadittaessa välittömästi nostettavia. Niitä voidaan käyttää maksujen suorituksiin, eikä käyttöön liity merkittäviä kuluja tai rajoituksia. Talletuksiin kuuluvat myös käteisrahasaamiset. Pankkien välisten interbanktalletusten maksutaseeseen tarvittavat tiedot johdetaan rahalaitosten tasetilastoinnista. Interbanktalletukset ovat luonteeltaan lyhytaikaisia ja volyymiltään suuria ja hyvin vaihtelevia.

Uusien tilastostandardien (EKT 2010) myötä talletusten ja lainojen rajanveto muuttuu siten, että rahalaitosten (MFI) välillä ei enää voi esiintyä lainoja - aiemmin rahalaitosten välisiksi lainoiksi kirjatut erät luokitellaan vastedes talletuksiksi.

Tavarakauppa, tavanomainen

Tavanomaiseen tavarakauppaan kuuluvat tavarat, joiden omistus siirtyy kotimaisen ja ulkomaisen yksikön välillä, jotka eivät kuulu muuhun erityisluokkaan, kuten välityskaupan kohteena olevat tavarat, ei-monetaarinen kulta eivätkä ole palvelun osia. Tavanomainen kauppatavara kirjataan markkina-arvoon, ja se perustuu vapaasti aluksessa (FOB) -periaatteeseen.

Tavarat

Tavarat-erä kattaa irtaimen omaisuuden, jonka omistus siirtyy yhdessä maassa olevalta yksiköltä toisessa maassa olevalle yksikölle. Se kattaa tavanomaisen tavarakaupan, välityskaupan kohteena olevien tavaroiden nettoviennin ja ei-monetaarisen kullan.

Tulojen uudelleenjako

Tulojen uudelleen jaon tilissä esitetään ulkomaisten ja kotimaisten yksiköiden väliset tulonsiirrot. Siirto on kirjaus joka kuvaa tavaran, palvelun, rahoitussaamisen tai muun valmistamattoman varan siirtämistä yhdeltä institutionaaliselta yksiköltä toiselle institutionaaliselle yksikölle, ilman taloudellisen arvon omaavan erän vastaavaa siirtoa siirron vastaanottajalta sen suorittajalle. Kaikki muut siirrot kuin pääomansiirrot ovat tulonsiirtoja. Tulonsiirrot luokitellaan sen institutionaalisen sektorin mukaan, joka suorittaa tai vastaanottaa siirron tilastoivassa kansantaloudessa (julkisyhteisöt tai muut sektorit).
Julkisyhteisöjen tulonsiirtoihin sisältyvät tulo-, varallisuus- ym. juoksevat verot, sosiaaliturvamaksut, sosiaalietuudet, tulonsiirrot kansainväliseen yhteistyöhön, muut sekalaiset tulonsiirrot, arvonlisäveroon ja bruttokansantuloon (BKTL) perustuvat EU:n omat varat.
Muiden sektoreiden tulonsiirtoihin sisältyvät tulo-, varallisuus- ym. juoksevat verot, sosiaaliturvamaksut, sosiaalietuudet, muut sekalaiset tulonsiirrot, vahinkovakuutusmaksut (netto), vahinkovakuutuskorvaukset ja eläkeoikeuksien muutoksen oikaisu. Muut sekalaiset tulonsiirrot -erään sisältyvät kotimaisten ja ulkomaisten kotitalouksien väliset henkilökohtaiset tulonsiirrot.

Vaihtotase

Vaihtotaseessa esitetään tavaroiden, palveluiden, ensitulojen ja tulojen uudelleenjaon taloustoimet kotimaisten ja ulkomaisten yksiköiden välillä.

Vakuutus-, eläke- ja standarditakausvastuut

Vakuutus-, eläke- ja standarditakausvastuut -erään kuuluvat:

a) vahinkovakuutustekninen vastuuvelka;
b) henkivakuutukseen ja annuiteettiin perustuvat vastuut;
c) eläkevastuut, eläkerahastojen vaateet eläkkeiden hallinnoijaa kohtaan, oikeudet muihin etuuksiin kuin eläke-etuihin;
d) standarditakauksiin liittyvät varaukset.

Varallisuusasema, ulkomainen

Ulkomaisen varallisuuden tilastot kuvaavat rahoitustaseen pääomavirroista syntyneitä ulkomaisia saamis- ja velkavarantoja. Niihin kirjataan saamis- ja velkavarantojen arvot tilastointijakson lopussa.
Ulkomaisen varallisuuden tilastojen laadinnassa noudatetaan IMF:n maksutasekäsikirjan (6. painos vuodelta 2009) ohjeita ja suosituksia. Euroopassa tilastointia ohjeistavat Euroopan keskuspankki sekä OECD (suorat sijoitukset). IMF:n sijoituslajin mukaisessa ulkomaisen varallisuusaseman luokituksessa eritellään suorat sijoitukset, portfoliosijoitukset, muut sijoitukset, johdannaiset ja keskuspankin valuuttavaranto. Muiden sijoitusten alaeriä ovat lainat ja talletukset, kauppaluotot, muut osuudet, osoitetut erityiset nosto-oikeudet, vakuutus-, eläke- ja standarditakausvastuut sekä muut saamiset ja velat. Sektoriluokitus on virallisen, mm. kansantalouden tilinpidossa sovellettavan luokituksen mukainen.

Virheelliset ja tunnistamattomat erät

Virheelliset ja tunnistamattomat erät kokonaisuutena ovat kaikkien maksutaseen erien virheiden ja puuttuvien tietojen nettosuure, joka laskennallisesti on vaihto- ja pääomataseen summan ja rahoitustaseen ero tietyllä aikavälillä. Tilastovirhe on suhteellisesti suurempi kuukausi- ja neljännesvuositilastossa kuin vuositasolla, koska jälkimmäisessä tarkastelussa monet ajoituserot häviävät. Suurten kansainvälisten yritysten ulkomaiset liiketoimet aiheuttavat tilastoihin huomattavaa vaihtelua, ja niiden liiketoimien vastaerät eivät rahaliiton oloissa välttämättä tule näkyviin Suomen maksutasetilastossa. Lisäksi ajoituserot kirjauksissa saattavat näkyä suurina tilastovirheinä tai peräkkäisinä suurina erimerkkisinä tilastovirheinä.

Välilliset rahoituspalvelut (FISIM)

Todellisiin korkoihin voidaan katsoa sisältyvän sekä tulokomponentti että palvelumaksu. Lainoja tarjoavat ja talletuksia vastaanottavat yksiköt toimivat tarjoamalla tallettajilleen korkotasoa, joka on alhaisempi kuin korkotaso, jota peritään lainanottajilta. Rahoituslaitokset käyttävät erotuksena saatavan korkomarginaalin menojensa kattamiseen sekä toimintaylijäämän muodostamiseen. Perinteisesti näitä korkoon liittyviä välillisiä palvelumaksuja sovelletaan ainoastaan rahoituslaitosten tarjoamiin lainoihin ja vastaanottamiin talletuksiin.

Välityskaupan kohteena olevien tavaroiden nettovienti

Välityskaupalla tarkoitetaan tapahtumaa, jossa (tilastoivan kansantalouden) kotimainen yksikkö ostaa tavaroita ulkomaiselta yksiköltä ja kyseiset tavarat jälleenmyydään myöhemmin toiselle ulkomaiselle yksikölle ilman, että tavarat käyvät tilastoivassa kansantaloudessa. Välityskaupan kohteena olevien tavaroiden myynnin ja ostojen erotus kirjataan erään "välityskaupan kohteena olevien tavaroiden nettovienti". Tähän erään kuuluvat välityskauppiaan marginaalit, hallussapitovoitot ja -tappiot sekä välityskaupan kohteena olevien tavaroiden varaston muutos.

Tarkkuus, luotettavuus ja oikea-aikaisuus

Tarkkuus ja luotettavuus yleisesti

Maksutase on useista lähteistä johdettu tilasto. Siksi lähdetilastojen laadulla on ratkaiseva merkitys tilaston luotettavuuden kannalta. Maksutasetilastojen laadun ylläpitämiseksi ja parantamiseksi on kiinnitetty huomiota käytännön kyselykehikkojen määrittelyyn ja rekisterien tarkkuuteen. Tilastointiin vaikuttavat rahoitusmarkkinoiden ja yrityssektorin institutionaaliset muutokset on pyritty ottamaan huomioon. Tietojen oikeellisuutta ja tarkkuutta tarkastellaan säännöllisesti.

Merkittävimmät havaitut virhelähteet ovat kehikkovirhe ja mittausvirhe. Kehikkovirhettä syntyy rekisterien jälkeenjääneisyydestä, kun kaikkia vastaajia ei löydetä, ja mittausvirhettä vastaajien tulkitessa väärin kyselyn tiedonantovaatimusta. Suomen tilastot ovat herkkiä juuri kehikko- ja mittausvirheiden suhteen, koska Suomessa on kansantalouden kokoon verrattuna erittäin suuria kansainvälisiä yrityksiä.

Maksutaseen kahdenkertaisen kirjanpidon periaatteiden mukaisesti maksutaseen osatekijöiden, eli vaihto- ja pääomataseen ja rahoitustaseen summa on nolla. Käytännössä loppusumma on yleensä positiivinen tai negatiivinen luku. Virheelliset ja tunnistamattomat erät kokonaisuutena ovat kaikkien maksutaseen erien virheiden ja puuttuvien tietojen nettosuure. Laskennallisesti virhetermillä saatetaan kirjausten yhteenlaskun loppusumma keinotekoisesti nollaksi, eli termi on itseisarvoltaan yhtä suuri mutta erimerkkinen kuin muutoin lopputuloksena oleva luku. Tilastovirhe on suhteellisesti suurempi kuukausi- ja neljännesvuositilastossa kuin vuositasolla, koska jälkimmäisessä tarkastelussa monet ajoituserot häviävät. Suurten kansainvälisten yritysten ulkomaiset liiketoimet aiheuttavat tilastoihin huomattavaa vaihtelua, ja niiden liiketoimien vastaerät eivät rahaliiton oloissa välttämättä tule näkyviin Suomen maksutasetilastossa. Lisäksi ajoituserot kirjauksissa saattavat näkyä suurina tilastovirheinä tai peräkkäisinä suurina erimerkkisinä tilastovirheinä.

Vuosikyselyihin perustuvat tiedot arvioidaan tilastovuoden kuukausi- ja neljännesvuosiennakkotilastoihin. Siten tietojen saanti täydentyy ajan mittaan, mikä saattaa johtaa huomattaviin korjauksiin tilastoissa. Suurimmat korjaukset ovat johtuneet yritysten voitonjakotietojen ja uudelleen sijoitettuja voittoja koskevien tietojen saamisesta käyttöön vasta tilastovuotta seuraavan vuoden syksyllä. Tulli korjaa kuukausittaisia ulkomaankauppatietoja vähitellen tilastovuotta seuraavan vuoden kevääseen saakka. 

Oikea-aikaisuus

Kuukausittainen maksutase julkaistaan noin 6 viikon kuluttua tilastokuukauden päättymisestä.

Neljännesvuositiedot julkaistaan noin 2,5 kuukautta neljännesvuoden päättymisen jälkeen.

Vuositiedot valmistuvat 9 kuukautta vuoden päättymisen jälkeen, ja ne jaellaan neljännesvuositietojen yhteydessä.

Täsmällisyys

Julkaisukalenterin ja varsinaisen julkaisupäivän välillä ei ole ollut viivettä (tässä julkaisussa).

Täydellisyys

Maksutaseen tiedot ovat saatavilla siinä laajuudessa, missä ne raportoidaan Euroopan keskuspankille, Eurostatille sekä Kansainväliselle valuuttarahastolle (IMF).

Tilastokeskus julkaisee yleensä yksityiskohtaisempia tietoja kuin lähettämisohjelma vaatii.

 

Tietojen revisoitumiskäytännöt

Revisiot tulisi nähdä jatkuvana prosessina kehittää maksutaseen tietojen laatua, kun parempia lähdeaineistoja ja laadintamenetelmiä otetaan käyttöön. Revisioista kertovan metadatan saatavuus on tärkeää, jotta voidaan ymmärtää maksutaseen tietojen sisältöä ja eri ajanhetkinä päivittyneiden tietojen eroja. Tämän vuoksi tarvitaan tietoa eri ajanhetkinä julkaistujen tietojen päivitysten syistä ja luonteesta (esimerkiksi uusien lähdeaineistojen saatavuudesta tai uusista menetelmistä) sekä määrällistä ja laadullista arviota muutosten kokoluokasta ja suunnasta.

Tietoa julkaistujen tilastotietojen revisioista löytyy Tilastokeskuksen internet-sivuilta tilastojulkistuksista kohdasta “Tietojen tarkentuminen”.

Käsittelyvirhe

Tilastojulkistamisen mahdollisia virheitä ovat muun muassa julkistusten teksteissä, kuvioissa tai taulukoissa esitetyt virheelliset luvut tai väärien käsitteiden käyttö. Toisin kuin tietojen tarkentuminen, virhetilanteet ovat odottamattomia poikkeamia normaalista tilastotuotannosta.

Virheet korjataan ja niistä tiedotetaan käyttäjille mahdollisimman nopeasti. Tilastokeskus kertoo merkittävistä virheistä samassa laajuudessa ja samoja kanavia käyttäen kuin varsinaisten tietojen julkistamisessa.

Korjattuihin tilastojulkistuksiin lisätään merkintä korjauksesta sekä tieto korjauksen ajankohdasta. Mikäli mahdollista, myös alkuperäinen, virheellinen tieto jätetään näkyviin.

Tilastoissa esiintyvät kirjoitus- ja muut muotovirheet korjataan mahdollisimman nopeasti ja joustavasti, eikä niistä tehdä erillistä merkintää verkkosivuille.

Tilastotietokantoihin tehtävistä muutoksista uutisoidaan Muutoksia tietokannassa -sivulla. Tilastotietokannoissa ylläpidetään vain tuoreimpia tietoja.

Myös aikataulupoikkeamat lasketaan virhetilanteiksi. Mikäli tilastotiedon julkistaminen myöhästyy merkittävästi ilmoitetusta ajankohdasta, ilmoitetaan myöhästymisestä Tilastokeskuksen kotisivulla.

Vertailukelpoisuus

Maantieteellinen vertailukelpoisuus

Maksutaseen ja ulkomaisen varallisuusaseman tiedot ovat maantieteellisesti vertailukelpoisia johtuen kansainvälisistä tilastointistandardeista.

Maksutaseen ja ulkomaisen varallisuusaseman tietoja luokitellaan maittain. Tilastollisten kahden maan välillä voi olla epäsymmetrisyyksiä johtuen mm. erilaisista tietolähteistä eri maissa. Näitä epäsymmetrisyyksiä pyritään vähentämään yhteistyössä muiden maiden kanssa.

Ajallinen vertailukelpoisuus

Maksutasetta on laadittu nykyisen BPM 6 -käsikirjan mukaisesti tilastovuodesta 2013 alkaen. Tätä edeltävät tilastovuodet on laadittu BPM 5 -käsikirjan mukaisesti, mutta ne on muunnettu uuden laadintatavan mukaisesti menetelmällisesti.

Vertailukelpoinen aikasarja alkaa vuodesta 2006.

Tilastojen välinen yhtenäisyys

Maksutaseen BPM6 - manuaalin mukaiset määritelmät ja kattavuus ovat täysin yhtenevät kansantalouden tilinpidon ESA2010-määritelmien kanssa. Näin ollen maksutaseen muuttujat ovat täysin yhtenevät vastaavien kansantalouden tilinpidon muuttujien kanssa. Maksutaseen sekä kansantalouden tilinpidon tuotantojärjestelmät on integroitu ja tiedot ovat pääosin yhtenevät vuodesta 2019 alkaen ja rahoitustilinpidon osalta vuodesta 2020. Merkittävimmät erot liittyvät johdannaisten kirjauksiin sekä tulojen uudelleenjaon tuloveroihin.

Tullin julkaisema ulkomaankauppatilasto eroaa määritelmällisesti maksutaseen mukaisesti ulkomaankaupasta. Ulkomaankauppatilasto mittaa rajoja ylittävää ulkomaankauppa sekä alusten omistajuuden muutosta, kun taas maksutaseessa mitataan omistajuuden muutosta.

Yhtenäisyys kansantalouden tilinpidon kanssa

Maksutaseen BPM6 - manuaalin mukaiset määritelmät ja kattavuus ovat täysin yhtenevät kansantalouden tilinpidon ESA2010-määritelmien kanssa. Näin ollen maksutaseen muuttujat ovat täysin yhtenevät vastaavien kansantalouden tilinpidon muuttujien kanssa. Maksutaseen sekä kansantalouden tilinpidon tuotantojärjestelmät on integroitu ja tiedot ovat pääosin yhtenevät vuodesta 2019 alkaen ja rahoitustilinpidon osalta vuodesta 2020. Merkittävimmät erot liittyvät johdannaisten kirjauksiin sekä tulojen uudelleenjaon tuloveroihin.

Sisäinen yhtenäisyys

Maksutase ja ulkomainen varallisuusasema on yhtenevä tavaroiden ja palveluiden ulkomaankaupan, ulkomaisten suorien sijoitusten sekä kansantalouden tilinpidon kanssa.

Lähdeaineistot ja tiedonkeruut

Lähdeaineistot

Maksutasetilaston laatimiseen käytetään suoraa tiedonkeruuta, hallinnollisia aineistoja sekä muista tilastoista johdettua tietoa. Merkittävimmät lähdeaineistot ovat Tullilta saatavat tavarakaupan tiedot, maksutaseen omat tiedonkeruut, Tilastokeskuksen tuottama matkustustase sekä Suomen Pankilta ja Finanssivalvonnalta saatavat aineistot.

Vaihtotaseen tiedot perustuvat pääosin neljään tietolähteeseen: ulkomaankauppatilastoon, palvelujen ja ulkomaisten tavaravirtojen tiedusteluun, rahoitussaamisten ja -velkojen tiedusteluun sekä kansantalouden tilinpidosta johdettuihin tietoihin. Muut tiedot tuotetaan menetelmällisesti perustuen useisiin tietolähteisiin.

Tulli kerää tiedot rajat ylittävästä tavaroiden ulkomaankaupasta sekä osan alusten omistajuuksien muutoksista. Tilastokeskuksen palvelujen ulkomaankaupan ja ulkomaisten tavaravirtojen tiedustelussa kerätään tieto suomalaisten yritysten ja yhteisöjen käymästä palvelujen ulkomaankaupasta sekä tavarakaupasta, joka ei ylitä Suomen rajaa. Ulkomaankaupan tietoja täydennetään kansantalouden tilinpidosta johdetuilla tiedoilla sekä arvioilla suomalaisten yksityishenkilöiden käymästä ulkomaankaupasta.

Tiedot Suomen rajat ylittävästä kaupankäynnistä EU:n ulkopuolisten kanssa saadaan tullausjärjestelmästä. EU:n sisäisestä rajat ylittävästä kaupasta tilastointirajan ylittävät tuojat ja viejät ilmoittavat kuukausittain Intrastat-järjestelmän mukaiset tilastotiedot Tullille. 

Palvelujen ulkomaankaupan ja ulkomaisten tavaravirtojen tiedustelun neljännesvuositiedustelun otoskoko on noin tuhat yksikköä ja vuositiedustelun noin kaksi tuhatta yksikköä. Neljännesvuositiedustelu korotetaan vastaamaan perusjoukkoa, perustuen edellisen valmiin vuositiedustelun osuuksiin. Vuositiedustelussa käytetään ositettua satunnaisotantaan (SRS tai PPS) riippuen ositteesta.

Ensitulo koostuu palkansaajakorvauksista, sijoitustulosta ja muusta ensitulosta. Palkansaajakorvauksien tiedot pohjautuvat verottajalta saatavaan tuloveroaineistoon, sijoitustulo maksutaseen tiedonkeruisiin ja Suomen Pankin lähdeaineistoihin ja muu ensitulon valtion kirjanpitoon ja kansantalouden tilinpidon verolaskelmiin. Tulojen uudelleenjaon ja pääomataseen tiedot johdetaan pääosin sektoritilinpidosta. 

Ne vaihtotaseen tiedot, joita ei saada kuukausitasolla estimoidaan menetelmällisesti kuukausille ja niitä ennustetaan, kunnes neljännesvuosi- tai vuositiedot ovat käytettävissä.

Rahoitustaseen ja ulkomaisen varallisuusaseman osalta tietoja saadaan seuraavista kyselyistä:

1. Tilastokeskuksen rahoitussaamisten ja -velkojen neljännesvuosikysely
2. Tilastokeskuksen ulkomaisten rahoitussaamisten ja -velkojen vuosikysely
3. Tilastokeskuksen Työeläkelaitosten varatiedonkeruu
4. Suomen Pankin kysely arvopapereiden tilin- ja omaisuudenhoitopalveluja tarjoaville talletuspankeille ja sijoituspalveluyrityksille
5. Suomen Pankin kysely arvopaperisaamisista ja -veloista yrityksille, rahoitus- ja vakuutuslaitoksille ja valtiolle
6. Suomen Pankin rahalaitosten tiedonkeruu
7. Suomen Pankin sijoitusrahastojen tasetiedonkeruu
8. Finanssivalvonnan Solvenssi II tiedonkeruu

Tilastointijärjestelmän perusperiaatteena on kysely suoraan tiedon lähteeltä eli sijoitus- tai rahoituspäätöksiä tekeviltä institutionaalisilta yksiköiltä. Maksutasekyselyt ovat luonteeltaan kokonaistutkimuksia, joista pienet yritykset on jätetty pois. Pienet yritykset huomioidaan menetelmällisesti.

Neljännesvuosilähteistä saatavat rahoitussaamisten ja -velkojen tiedot estimoidaan kuukausitasolle hyödyntäen aiempia neljännesvuositietoja. Kuukausitiedot päivittyvät, kun neljännesaineistot valmistuvat.

Yrityssektorin kyselyjen kehikot määritellään Tilastokeskuksen yritys- ja yhteisörekisterin perusteella. Yritysrekisterissä on tiedot noin 300 000 yhteisöstä sekä merkintä ulkomaalaisomistuksesta. Lisäksi rekisterissä on lisätietona luettelo yrityksistä, joilla on ulkomaisia tytäryrityksiä. Kehikkoja täydennetään verohallinnolta saatavien 15 000 suurimman yrityksen tasetietojen sekä kyselyistä saatujen tietojen perusteella. Kyselyjen otantamenetelmänä käytetään cut off -otantaa. Yrityssektorin maksutasekyselyihin otetaan mukaan sellaiset yritykset, joiden ulkomaisten saamisten ja velkojen ennakoidaan näiden tietolähteiden perusteella olevan suurimpia. Käytännössä neljänneskyselyn piirissä on viime vuosina ollut noin 90–140 yritystä ja vuosikyselyissä yhteensä noin 1 000–1 200 yritystä.

Rahalaitosten ja sijoitusrahastojen määritelmien ulkopuolelle jäävät muut rahoitussektorin toimijat valitaan maksutasekyselyihin Finanssivalvonnan tietojen, verohallinnon tasetietojen ja yritysrekisterin avulla samalla tavalla kuin yrityssektorin tapauksessa.

Tiedonkeruumenetelmä

Maksutase ja ulkomainen varallisuusasema koostetaan useista lähteistä. Lähteet ovat suoria tiedonkeruita, hallinnollisia aineistoja, tilastoista johdettuja tai muista lähteistä estimoituja tietoja.

Lisätietoja: Tiedonkeruumenetelmät | Tilastokeskus (stat.fi)
 

Tiedonkeruun tiheys

Maksutaseen ja ulkomaisen varallisuusaseman kuukausifrekvenssin aineistot:
- Tavaroiden ulkomaankauppa
- Suomen Pankin kysely arvopapereiden tilin- ja omaisuudenhoitopalveluja tarjoaville talletuspankeille ja sijoituspalveluyrityksille
- Suomen Pankin kysely arvopaperisaamisista ja -veloista yrityksille, rahoitus- ja vakuutuslaitoksille ja valtiolle
- Suomen Pankin rahalaitosten tiedonkeruu
- Suomen Pankin sijoitusrahastojen tasetiedonkeruu

Maksutaseen ja ulkomaisen varallisuusaseman neljännesfrekvenssin aineistot:
- Palvelujen ulkomaankaupan ja ulkomaisten tavaravirtojen neljännesvuositiedustelu
- Matkustustase
- Tilastokeskuksen rahoitussaamisten ja -velkojen neljännesvuosikysely
- Tilastokeskuksen Työeläkelaitosten varatiedonkeruu
- Finanssivalvonnan Solvenssi II tiedonkeruu

Maksutaseen ja ulkomaisen varallisuusaseman vuosifrekvenssin aineistot:
- Palvelujen ulkomaankaupan ja ulkomaisten tavaravirtojen vuositiedustelu
- Tilastokeskuksen ulkomaisten rahoitussaamisten ja -velkojen vuosikysely
 

Tilastollinen tietosuoja

Tietosuoja on tilastotoimen keskeinen perusperiaate, jolla varmistetaan luotettavien perustietojen saaminen ja tiedonantajien luottamus. Tietosuojasta huolehtiminen on Tilastokeskuksen tiedonkeruussa tarvitseman luottamuksen edellytys.

Menetelmät

Tiedon käsittely

Maksutase ja ulkomainen varallisuus käyttää lähteinään analyysivalmiita aineistoja.

Aineiston/datan validointi

Aineisto validoidaan tilastotuotantoprosessin mukaisesti kahdessa vaiheessa. Tilastokeskuksen Tiedonhankinta-yksikkö vastaa maksutaseen omien tiedonkeruiden yksikkötietojen tarkistuksesta. Tarkistettu aineisto toimitetaan maksutaseen järjestelmään analyysia varten. Maksutaseen ja ulkomaisen varallisuusaseman ulkoisista lähteistä saatavat aineistot ovat lähtökohtaisesti analyysivalmiita, joten tarkistusvaihetta ei suoriteta.

Kukin lähdeaineisto analysoidaan aggregoidulla tasolla. Tämän jälkeen hyväksytyt lähdeaineistot yhdistetään ja analysoidaan kokonaisuutena. Jos analyysivaiheessa havaitaan poikkeavia muutoksia tai arvoja, selvitetään niiden syy ja kyseinen poikkeama palautetaan tarvittaessa yksikkötason tarkistukseen.

Tilastokeskus varmistaa molemmissa tarkistusvaiheissa konsistenssin muihin käytössä oleviin tilastoaineistoihin sekä yksikkötasolla että julkistustasolla.

Menetelmädokumentointi

Suomen kuvaus MIP-indikaattorien pohjana olevien tilastojen laadusta, lähdeaineistoista ja menetelmistä: Menetelmäselosteet | Tilastokeskus (stat.fi)

Periaatteet ja linjaukset

Organisaatio

Tilastokeskus

Organisaatioyksikkö

Taloustilastot


Lainsäädäntö ja muut sopimukset

Tilastojen laadintaa ohjaa tilastolaki. Tilastolaissa säädetään muun muassa tiedonkeruusta, tietojen käsittelystä ja tiedonantovelvollisuudesta. Tietojen käsittelyyn tilastoja tuotettaessa sovelletaan tilastolain lisäksi tietosuojalakia sekä lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta.

Tilastokeskus soveltaa tilastoja laatiessaan EU:n tilastosäädöksiä, jotka ohjaavat kaikkien EU-maiden tilastovirastoja.

Lisätietoja: Tilastolainsäädäntö | Tilastokeskus (stat.fi)

Maksutasetilastointi perustuu Suomen lakisääteisiin velvoitteisiin tuottaa ja raportoida maksutasetilastoa Euroopan keskuspankille (EKP) (EKP:n suuntaviivat EKP/2011/23) ja Euroopan yhteisöjen tilastotoimistolle Eurostatille (Euroopan Parlamentin ja Neuvoston asetus N:o 184/2005 ja Euroopan komission asetus N:o 555/2012) sekä Kansainväliselle valuuttarahastolle (IMF).

Maksutaseen ja ulkomaisen varallisuuden tilastojen laadinnassa noudatetaan IMF:n maksutasekäsikirjan (6. painos vuodelta 2009) ohjeita ja suosituksia.

Suomen Pankki on velvollinen toimittamaan maksutase ja ulkomainen varallisuusasema -tilaston tietoja Euroopan keskuspankille EKP:n suuntaviivat EKP/2011/23 edellyttämässä laajuudessa. Tilastokeskus laatii nämä tiedot. Lisäksi Suomen Pankki toimittaa tilastoaineistoja maksutaseen ja ulkomaisen varallisuusaseman laatimiseen. Tästä tilastoyhteistyöstä on sovittu Suomen Pankin ja Tilastokeskuksen välisessä yhteistyösopimuksessa.

Tietosuojaperiaatteet

Tilastotarkoituksiin kerätyn tiedon tietosuoja taataan tilastolain (280/2004), viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) annetun lain, EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen (EU) 2016/679 ja tietosuojalain (1050/2018) vaatimusten mukaisesti. Tietoaineistot on suojattu käsittelyn kaikissa vaiheissa tarvittavin fyysisin ja teknisin ratkaisuin. Tilastokeskus on laatinut yksityiskohtaiset määräykset ja ohjeet tietojen luottamukselliseen käsittelyyn. Henkilökunnalla on pääsy vain työtehtävien kannalta välttämättömiin tietoihin. Tiloihin, joissa yksikkötason aineistoa käsitellään, ei ulkopuolisilla ole pääsyä. Henkilökunnan jäsenet ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen palvelukseen tullessaan. Tietosuojan rikkomisesta seuraa rangaistus.

Lisätietoja: Tietosuoja | Tilastokeskus (stat.fi)

Tilastonlaadintaa ohjaa lisäksi Euroopan unionin Euroopan tilastoja koskeva asetus 223/2009, asetus Euroopan tilasto-ohjelmasta vuosille 2013–2017 (99/2013) (jatkettu vuoteen 2020) ja lukuisat tilastokohtaiset asetukset.

Tietosuoja ja -turva tietoja käsiteltäessä

Tietoaineistot on suojattu käsittelyn kaikissa vaiheissa tarvittavin fyysisin ja teknisin ratkaisuin. Laskenta-aineiston yksikkökohtaiset tiedot ovat salassa pidettäviä.

Tietoja käsittelevät vain ne henkilöt, jotka tietoja työssään tarvitsevat. Tietojen käyttö on rajattu käyttövaltuuksin. Prosessissa tapahtuva tietojen aggregoituminen, tietojen laatuun liittyvä laadinnanaikainen arviointi, lähteiden yksityiskohtainen priorisointi ja kokonaistasoon tasapainottamiseen liittyvät toimenpiteet tuottavat lopputuloksen, joka ei mahdollista yksittäisten tiedontuottajien tunnistamista.

Maksutaseen ja ulkomaisen varallisuusaseman perusjulkaisuissa noudatetaan Tilastokeskuksen virallisia tilastoeettisiin periaatteisiin ja lakiin pohjautuvia taulukkomuotoisten henkilö- ja yritystietojen suojausohjeita. Keskeisenä ohjenuorana tietosuojatoiminnassa on välttää julkaisemasta tilastotietoja muodossa, josta yksittäinen henkilö tai yritys on tunnistettavissa.

Tilasto ei sisällä yksikkötasolla lailla julkiseksi säädettyjä tietoja, joten paljastumisriski tulee huomioida taulukoita laatiessa.

Paljastumisriskin arvioinnissa käytetään kynnys- sekä dominanssikriteeriä. Kynnyskriteerissä käytettävä raja perustuu tietoihin, jotka on saatu suoraan yrityksiltä tai imputoitu. Säännön mukaan solun tiedot tulee suojata, mikäli solu koostuu kynnysarvoa pienemmästä määrästä havaintoja. Dominanssikriteerissä tiedot suojataan, jos merkittävimpien tiedonantajien tietojen summa ei eroa riittävästi julkaistavasta tiedosta.

Suojattavien solujen tietoja ei julkaista, vaan tiedot peitetään. Sääntöjä käytetään ensi- ja toissijaisessa peittämisessä. Ensisijaisessa peittämisessä yksittäinen solu suojataan peittämällä, jos ryhmän arvo perustuu alle kolmeen havaintoon tai yksittäisen yrityksen tiedot eivät eroa riittävästi julkaistavasta arvosta. Toissijainen peittäminen suoritetaan siten, ettei suojattavan solun sisältö ole laskettavissa muiden solujen arvojen avulla.

Kaikki maksutasetta ja ulkomaista varallisuusasemaa laativat henkilöt ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen, jossa he sitoutuvat pitämään salassa tilastolain tai viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain perusteella salassa pidettäväksi säädetyt tiedot.

Julkistamispolitiikka

Tilastokeskus julkistaa uutta tilastotietoa arkipäivisin kello 8:00 verkkopalvelussaan. Tilastojen julkaisuajankohdat kerrotaan ennakkoon verkkopalvelusta löytyvässä julkistamiskalenterissa. Tiedot ovat julkisia sen jälkeen, kun ne ovat päivittyneet verkkopalveluun.

Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet | Tilastokeskus (stat.fi)

Maksutase ja ulkomainen varallisuusasema -tilaston tietoja julkaistaan kuukausittain ja neljännesvuosittain.

Tietojen jakaminen

Maksutase ja ulkomainen varallisuusasema -tilaston tiedot toimitetaan aggregoidulla tasolla luottamuksellisuusperiaatetta noudattaen Euroopan keskuspankille (EKP), Euroopan unionin (EU) tilastovirastolle Eurostatille, OECD:lle, IMF:lle, Maailmanpankille ja YK:lle. Organisaatiot julkaisevat tilaston tietoja useissa paino- ja internet-julkaisuissa.

Muu tiedonjakelu

Tilastojulkistusten ja muiden julkaisujen (Katso Kohdat Lehdistötiedote ja Julkaisut) lisäksi maksutaseen tiedot voidaan julkaista sosiaalisen mediassa.

Maksutaseen verkko- ja muut julkaisut ovat saatavilla myös englanniksi.

 

Saatavuus ja selkeys

Tilastotiedot julkaistaan tietokantataulukoina StatFin-tietokannassa. Tietokanta on tietojen ensisijainen julkaisupaikka, ja uudet tiedot päivitetään ensimmäisenä tietokantaan. Tilastotietojen julkistuksessa voidaan päivittää olemassa olevia tietokantataulukoita uusilla tiedoilla tai julkaista kokonaan uusia tietokantataulukoita.  

StatFin-tietokannassa julkaistavien tilastotietojen rinnalla verkkopalvelussa julkaistaan yleensä tiedote keskeisimmistä tiedoista. Jos julkistus sisältää useamman viiteajankohdan tietoja (esim. kuukausi- ja vuositietoja), julkistetaan verkkopalvelussa näiden tiedot yhteen kokoava katsaus. Sekä tiedotteeseen että katsaukseen listataan julkaisuhetkellä päivittyneet tietokantataulukot. Tilastotietoja voidaan julkaista joissain tapauksissa myös pelkkinä tietokantajulkistuksina StatFin-tietokannassa. Näiden niin kutsuttujen tietokantajulkistusten yhteydessä ei julkaista tiedotetta tai katsausta.

Tiedotteet ja tietokantataulukot julkaistaan kolmella kielellä, suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Tiedotteiden kieliversiot voivat olla suomenkielistä suppeampia. 

Julkistuksiin ja tietokantataulukoihin liittyvistä aikataulumuutoksista ja korjauksista viestitään muutostiedotteilla verkkopalvelussa.

Maksutase ja ulkomainen varallisuusasema -tilaston tilastojulkistukset ja tilastotietokantapäivitykset julkaistaan Tilastokeskuksen verkkosivuilla. Tiedonkäyttäjät voivat tilata itselleen sähköpostiviestin haluamiensa aihealueiden julkistuksista (ns. uutisviestipalvelu).

Ajankohtaisten uutisten, esimerkiksi uutisnostojen julkistamisesta päätetään tapauskohtaisesti. Ajankohtaisuutisten kanavia ovat:
Tilastokeskus (stat.fi)
Tilastokeskus - Tilastotohtori | Facebook (facebook.com)
Tilastokeskus | Twitter (twitter.com)

Tietojen revisioitumislinjaukset

Jo julkistettujen tilastotietojen tarkentuminen eli revisio on osa normaalia tilastotuotantoa ja merkitsee laadun parantumista. Periaatteena on, että tilastotiedot perustuvat parhaaseen saatavilla olevaan aineistoon ja tietoon tilastoitavasta ilmiöstä. Toisaalta tarkentumisesta pyritään tiedottamaan mahdollisimman läpinäkyvästi ennakkoon. Ennakkoviestinnällä varmistetaan, että käyttäjät pystyvät varautumaan tietojen tarkentumiseen.

Tilastojulkistusten tietojen tarkentumisen taustalla on useimmiten aineiston täydentyminen. Tällöin uusi, revisioitu tilastoluku perustuu laajempaa tietopohjaan ja kuvaa ilmiötä entistä tarkemmin.

Tilaston tietojen tarkentuminen voi liittyä myös käytettävään laskentamenetelmään, kuten lukujen vuosittaiseen täsmäytykseen tai painorakenteen päivitykseen. Myös perusvuoden ja käytettyjen luokitusten muutoksesta aiheutuu tietojen tarkentumista.

Viimeisin aikasarjatarkastus tehtiin Suomessa vuonna 2019.

Tilastokeskuksella on revisiopolitiikka maksutaseelle ja kansantalouden tilinpidolle:
Kansantalouden tilinpidon ja maksutaseen julkaisukäytänteet ja uudistetut aikataulut vuodesta 2019 lähtien | Tilastokeskus (stat.fi)

 

Käyttäjien tarpeet

Maksutaseen luvut tuottavat keskeistä informaatiota talouspolitiikan seurantaan ja päätöksentekoon, ennustamiseen, hallinnollisisiin tarkoituksiin, talouskehityksen tiedottamisesta suurelle yleisölle (suoraan tai epäsuorasti uutistoimistojen kautta) sekä taloudellisen tutkimukseen lähteeksi.

Kansallisella tasolla ministeriöt, tiede- ja akateemiset yhteisöt sekä taloustutkijat ovat yleensä merkittävimpiä maksutaseen käyttäjiä.

Kansainvälisiä instituutioita voidaan pitää tilastovirastojen ”asiakkaina”.

Käyttäjätyytyväisyys

Tiedotusvälineiden reagointia Tilastokeskuksen julkistuksiin ja uutisointiin seurataan säännöllisesti ja ne raportoidaan.
Kansantalouden tilinpidossa on pysyvä yhteistyöryhmä (SKT-ryhmä), jossa käsitellään myös maksutaseen asioita. Ryhmä koostuu Suomen tärkeimpien talousennustelaitosten, Tullihallituksen tilastoyksikön ja Helsingin yliopiston asiantuntijoista sekä Tilastokeskuksen kansantalouden tilinpidon ja maksutaseen asiantuntijoista. Ryhmä kokoontuu kahdesti vuodessa, jossa keskusteluaiheina ovat tietojen tai menetelmien viimeaikaiset tai tulevat muutokset tai muut ajankohtaiset kysymykset.

Kansantalouden tilinpidon ja maksutaseen käyttäjille voidaan tehdä satunnaisesti kyselyitä, kun halutaan kartoittaa käyttäjien tarpeita.

Laatudokumentointi

Maksutaseen tärkeys edellyttää, että laadunhallintaan ja laadunarviointiin sovellettavista menettelyistä on oltava saatavilla dokumentaatio. Esimerkkejä tällaisista asiakirjoista ovat laaturaportit ja -arviot sekä tietojen tarkentumisesta kertova analyysi.

Suomessa laaturaportit ovat pakollisia kaikille tilastoille. Ne perustuvat kansalliseen käytäntöön ja ovat saatavilla kunkin tilaston verkkosivulta.

 

Laadun arviointi

Suomen virallinen tilasto on yhteiskunnan kehitystä ja tilaa kuvaavien tilastojen kattava kokoelma. Siihen kuuluu lähes 300 tilastoa 26 aihealueelta. Suomen virallisen tilaston tuottajat ovat hyväksyneet yhteisen laatulupauksen, jossa sitoudutaan yhteisiin laatutavoitteisiin ja yhteisiin laadun varmistustoimenpiteisiin. Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa. Tilastoissa noudatettavia hyviä käytäntöjä esitellään Tilastokeskuksen Laatua tilastoissa -käsikirjassa.

Laadunvarmistus

Laadunhallinta edellyttää toiminnan kokonaisvaltaista ohjausta. Tilastoalan oma laadunhallinnan kehikko on Euroopan tilastojen käytännesäännöstö (CoP). Kehikot täydentävät toisiaan. Myös Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa.

Lisätietoja: Laadunhallinta | Tilastokeskus (stat.fi)

Käyttäjien käyttöoikeudet

Tiedot julkistetaan kaikille käyttäjille samanaikaisesti. Tilaston tietoja saa Tilastokeskuksessa käsitellä ja niistä saa antaa tietoja ennen julkistamista vain henkilö, joka osallistuu kyseisen tilaston laadintaan tai tarvitsee ko. tilaston tietoja omassa työssään ennen tietojen julkistamista.

Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet | Tilastokeskus (stat.fi)

Tilastokeskus on aineistojen tuottaja ja tekijänoikeuden haltija, ellei tuotteen, tiedon tai palvelun yhteydessä erikseen toisin ilmoiteta. Tilastotietojen käyttöehdot.

Pääoma- ja rahamarkkinoihin vaikuttavat tilastot: Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (§ 24, 1 momentti, kohta 13) määrää, että kansantalouden kehitystä kuvaava tilasto sekä muut sellaiset asiakirjat, joihin sisältyvillä tiedoilla voi ilmeisesti olla vaikutusta pääoma- ja rahoitusmarkkinoilla, ovat salaisia ennen kuin tiedot on julkistettu. Näiden tilastojen osalta pidetään erikseen yllä listoja tietojen käsittelyyn oikeutetuista henkilöistä.

Erityistapauksissa tietoja voidaan luovuttaa ns. embargo-periaatteella ennen virallista julkistamisaikaa. Näitä tilanteita ovat mm. säädöspohjaiset tai sopimuksiin perustuvat tietotoimitukset Eurostatille, Euroopan keskuspankille tai Suomen Pankille sekä tietojen luovuttaminen sopimuspohjaisesti muille tilastoja laativille viranomaisille ja muille virallisen tilaston tuottajille Tilastokeskuksen julkistamisen jälkeen ilmestyvän julkaisun toimittamista tai pakollista EU-raportointia varten. Tiedot on tällöin merkittävä luottamukselliseksi niiden julkituloon asti (embargo-periaate eli saaja ei saata tietoja julkisuuteen ennen sovittua ajankohtaa).

Tilaston asiantuntijat

Marianna Mukkulainen
yliaktuaari
029 551 3405

Etsitkö aiemmin julkaistua dokumentaatiota?

Ennen 5.4.2022 julkaistu dokumentaatio löytyy tilaston arkistosivuilta.

Siirry arkistosivuille

Miksi tätä sisältöä ei näytetä?

Tämä sisältö ei näy, jos olet estänyt evästeiden käytön. Jos haluat nähdä sisällön, tarkista evästeasetuksesi.