14.8.2022 voimassa ollut dokumentaatio

Tilaston perustiedot

Yleiskuvaus

Muuttoliiketilasto kuvaa henkilöiden muuttoja. Tilastossa erotellaan Suomen aluerajojen ylittävät muutot eli kansainvälinen muutto sekä maan sisäiset muutot, jotka erotellaan kuntien välisiin ja kunnan sisäisiin muuttoihin. Tilapäisiä muuttoja ei tilastoida. Henkilö saattaa esiintyä yhden vuoden tilastossa useampaan kertaan, koska tilastoyksikkönä on muutto.

Muutoista tilastoidaan mm. muuttaneiden henkilöiden ikä, sukupuoli, siviilisääty, äidinkieli, kansalaisuus, syntymävaltio, syntymäkotikunta sekä muuton tulo- ja lähtöalue. Nämä tiedot ovat muuttopäivän tilanteen mukaisia. Maahan- ja maastamuutoista on saatavilla lähtö- ja tulomaa sekä maassamuutoissa lähtö- ja tulokunta. Tilastosta on saatavissa eri alueiden väliset muuttoluvut esim. maakuntien väliset ja seutukuntien väliset muutot.

Tilaston kuvaus

Tilasto käsittää neljä eri osatilastoa, jolla kullakin on oma aineistonsa ja oma tuotantomenetelmänsä. Osatilastot ovat maahan-, maasta-, kunta- ja kunnassamuutto. Kuntamuutto tarkoittaa kuntien välistä muuttoa.

Tilaston perusjoukko

Kaikki Suomessa vakituisesti asuvien henkilöiden tekemät muutot, joissa lähtö- ja/tai tuloalue sijaitsevat Suomessa, ja joissa täyttyvät muut laaturaportissa mainitut muuton kriteerit.

Tilastoyksikkö

Tilastoyksikkönä on muutto (ei henkilö).

Mittayksikkö

Mittayksikkönä on muuttojen määrä (ei henkilöiden määrä).

Muuttoalttius ilmaisee muuttaneiden määrän vastaavan keskiväkiluvun 1 000 henkeä kohden.

Viiteajankohta

Tilaston viiteajankohtana on kalenterivuosi.

Viitealue

Tietoja on saatavilla Suomesta, erilaisilla kuntajakoon perustuvilla aluejaoilla. Maksullisina palveluina on tuotettavissa kunnan osa-alueisiin tai postinumeroalueisiin perustuvia tilastoja. Myös koordinaattipohjaisia ruutuaineistoja on mahdollista tuottaa.

Maakunta- ja tilastollinen kuntaryhmitys -luokituksia on käytetty vuodesta 1997 lähtien. Tätä ennen käytettiin läänejä maakunnan sijasta ja kuntamuotoa tilastollisen kuntaryhmityksen sijasta. Vuodesta 1999 lähtien tilastossa on käytetty tilastovuotta seuraavan kalenterivuoden alussa voimaan astunutta aluejakoa.

Kattavuus

Muuttoaineisto on kokonaisaineisto. Muuttoaineistoon on poimittu kaikki muuttohetkellä vakinaisesti maassa asuvien henkilöiden väestötietojärjestelmään ilmoittamat muuttotiedot. Tilastoon lasketaan sellaiset muutot, joissa muuton vakituinen lähtö- tai tuloalue tai molemmat sijaitsevat Suomessa.

Muutto ulkomailta Suomeen lasketaan väestötilastoon, jos maistraatti hyväksyy henkilön muuttoilmoituksessa ilmoittaman asuinpaikan hänen vakinaiseksi kotipaikakseen. Maastamuutoissa tilastoidaan muutot, joissa henkilöllä on muuttoa edeltävästi ollut vakituinen asuinpaikka Suomessa. Kunnan sisäisissä muutoissa tilastoidaan muutot, joissa vakinainen asuminen vaihtuu kunnan sisällä.

Muuttoliiketilasto on kattavuudeltaan kansainvälisten suositusten mukainen.

Ajallinen kattavuus

StatFin-tietokannassa on tietoja muutoista vuodesta 1990 lähtien.

Historiallisia väestötilastoja on lisäksi digitoitu pdf-muotoon Kansalliskirjaston Doria-palveluun. Kuntamuuttotilastoja lähtö- ja tuloalueen mukaan tuoreimmalla aluejaolla on saatavissa vuodesta 1974 lähtien. Kunnassamuuttotietoja on saatavissa vuodesta 1990 lähtien. Kansainvälisen muuton tietoja tulo- ja lähtöalueen mukaan on saatavissa vuodesta 1981 lähtien. Koko maata koskevia maahan- ja maastamuuttotilastojen kokonaismäärätietoja on saatavilla vuodesta 1945 lähtien ja kunnittaisia kansainvälisen muuton kokonaismäärätilastoja vuodesta 1975 lähtien.

Jakelutiheys

Muuttoliikkeen lopullinen tilasto julkaistaan yksi tai kaksi kertaa vuodessa. Ensimmäinen julkistus on tilastovuotta seuraavan kalenterivuoden keväällä ja mahdollinen toinen julkistus syksyllä.

Muutoista julkaistaan ennakkotietoja kuukausittain Väestön ennakkotilasto -sivulla. Kunnittaiset ennakkotiedot muutoista julkaistaan neljännesvuosittain väestön ennakkotilastossa ja kuukausittain maksullisessa väestötilastopalvelussa. Ennakollinen tieto aiemmilta tilastovuoden kuukausilta revisioituu kuukausittain uusimman julkaisun yhteydessä.

Käsitteet

Ikä

Väestönmuutosten ikätiedot tarkoittavat ikää tapahtumapäivänä. Keski-ikä saadaan laskemalla yhteen jonkin tapahtuman kokeneiden kaikkien henkilöiden tapahtuma-ajankohdan iät, jonka jälkeen summa jaetaan näiden henkilöiden määrällä. Koska ikänä käytetään täytettyja ikävuosia tapahtuma-ajankohtana, se ei ole tarkka ikä. Tämän vuoksi keski-ikää laskettaessa on oletettu, etta henkilöt olivat keskimäärin x+0,5-vuotiaita tapahtuma-ajankohtana.

Keskiväkiluku

Tietyn vuoden keskiväkiluku on kahden peräkkäisen vuoden väkilukujen keskiarvo. Kun tilastovuodelle lasketaan jotakin ilmiöta kuvaava suhdeluku, yleensä ko. ilmiön tapahtumien määrä suhteutetaan juuri tapahtumalle alttiina olevan väestön tai väestön osan keskiväkilukuun. Nämä väestöllisiä ilmiöitä kuvaavat luvut ilmoitetaan yleensä promilleina eli em. jakolaskun tulos kerrotaan tuhannella.

Kokonaisnettomuutto

Kokonaisnettomuutto on kuntien välisen nettomuuton ja nettosiirtolaisuuden summa.

Koulutusaste

Luokka, jollaisiin tutkintoon johtavat koulutukset jaotellaan vaativuutensa perusteella.

Huomautus 1: usein tietyn koulutusasteen koulutukseen valituksi tuleminen edellyttää alemman koulutusasteen koulutuksen suorittamista.
Huomautus 2: koulutusastetta mitataan sekä koulutuksen suunnitellun kokonaiskeston tai tavoiteajan että vaativuuden perusteella.
Huomautus 3: koulutusasteet: varhaiskasvatus ja esiopetusaste (kesto vaihtelee), alempi perusaste (6 vuotta), ylempi perusaste (3 vuotta, yht. 9 vuotta perusasteen alusta), toinen aste (3 vuotta, yht. 12 vuotta perusasteen alusta), erikoisammattikoulutusaste (1-2 vuotta, yht. 13-14 vuotta perusasteen alusta), alin korkea-aste (2-3 vuotta, yht. 14-15 vuotta perusasteen alusta), alempi korkeakouluaste (3-4 vuotta, yht. 15-16 vuotta perusasteen alusta), ylempi korkeakouluaste (5-6 vuotta, yht. 17-18 vuotta perusasteen alusta) ja tutkijakoulutusaste (2-4 vuotta, yht. 19-22 vuotta perusasteen alusta).
Huomautus 4: koulutustasomittainta ei voi suoraan laskea tässä käsitteessä esitettyjen kestojen perusteella.

Kunnassamuutto

Tilastokeskus saa tiedot niistä kotipaikan muutoksista, joissa vakinainen asuinpaikka muuttuu. Tilastokeskus luokittelee asuinpaikan muutokset kunnassa muutoiksi ja kuntien välisiksi muutoiksi. Kunnassamuutto käsittää huoneistosta toiseen tapahtuvat muutot saman kunnan sisällä. Siitä erotetaan omaksi ryhmäksi kiinteistöjen välinen kunnassamuutto. Vuoden 1986 ja sitä aikaisempien vuosien tilastoissa kunnassamuutossa olivat mukana vain kiinteistöjen väliset muutot samassa kunnassa.

Käsite kunnassamuutto piti sisällään vuoteen 1993 asti yksityisasunnosta toiseen muutot kunnan sisällä. Vuoden 1994 aineisto sisältää myös ne kunnassamuutot, jotka tapahtuvat laitosasunnosta yksityisasuntoon tai päinvastoin. Kunnassamuutoiksi on luettu kuuluvaksi vuodesta 1994 lähtien myös muutot tilanteesta "ei vakinaista asuntoa" yksityisasuntoon tai päinvastoin. Käsitemuutos on lisännyt kunnassamuuttojen määrää noin 6 prosentilla.

Vuoden 1993 aineistoa tuotettaessa tilastoperiodia myös muutettiin ajanjaksoksi 1.1.-31.12. ajanjaksosta 2.1.-1.1. VTJ:n (Väestötietojärjestelmän) vastaavan muutoksen vuoksi. Siirtymävuonna tilastoperiodi jäi päivää vaille vuoden pituiseksi (vaikutus 11 000 kunnassamuuttoa ja 4500 kuntien välistä muuttoa).

Kotikuntalain voimaantulo on lisännyt kunnassa- ja kuntien välisten muuttojen määrää jonkin verran vuonna 1994 ja sen jälkeen.

Kuntien välinen lähtömuutto

Kunnasta toiseen kuntaan muuttaneet henkilöt, jotka on ilmoitettu väestötietojärjestelmään. Yhdellä henkilöllä voi olla tilastossa monta muuttoa vuoden aikana. Opiskelijoiden muutot opiskelupaikkakunnalle on voitu katsoa, opiskelijan niin halutessa, vakituisiksi muutoiksi 1.6.1994 lähtien, jolloin tuli voimaan kotikuntalaki (1994/201).

Kuntien välinen nettomuutto

Kuntien välinen nettomuutto on kuntien välisen tulomuuton ja kuntien välisen lähtömuuton erotus.

Kuntien välinen tulomuutto

Toisesta kunnasta kuntaan muuttaneet henkilöt, jotka on ilmoitettu väestötietojärjestelmään. Yhdellä henkilöllä voi olla tilastossa monta muuttoa vuoden aikana. Opiskelijoiden muutot opiskelupaikkakunnalle on voitu katsoa, opiskelijan niin halutessa, vakituisiksi muutoiksi 1.6.1994 lähtien, jolloin tuli voimaan kotikuntalaki (1994/201).

Maahanmuutto

Suomeen muuttaneen henkilön, joka aikoo oleskella täällä yhtämittaisesti yli vuoden tai on oleskellut täällä yli kolme kuukautta, on ilmoitettava muutostaan viranomaiselle (väestötietolaki 507/1993). Muiden kuin Suomen kansalaisten oleskelusta määrätään ulkomaalaislaissa (301/2004). Jos ulkomaan kansalainen aikoo jäädä vakituisesti asumaan Suomeen, hänellä on täytynyt olla voimassa oleskelun sallivat edellytykset vähintään vuoden (EU-maiden kansalainen) ja hänellä on oltava vuoden oleskeluun oikeuttava lupa tai jatko-oikeus oleskeluun (ks. laki 399/2007). Tällöin hänen kotikuntansa määräytyy yleensä samoin perustein kuin suomalaisen kotikunta (kotikuntalaki ( 201/1994 ja sen muutos 399/2007).

Vakituisesti maahan muuttaneiksi ei lueta kuuluvaksi ulkomaiden kansalaisia, jotka ovat diplomaatteja, kehitysyhteistyössä toimivia yms. (kotikuntalaki 1994/201). Pohjoismaiden välisen sopimuksen mukaan tilapäistä oleskelua, joka kestää alle kuusi kuukautta ei yleensä pidetä muuttona. (Pohjoismaiden välisen väestörekisteriä koskevan sopimuksen voimaansaattamisesta 1990/851, SopS:49 ja kotikunta-asetus 1994/351).

Kun henkilö muuttaa Pohjoismaiden välillä, hänelle on annettava lähtömaan paikallisesta väestörekisteristä pohjoismainen muuttokirja tulomaan paikalliseen väestörekisteriin toimitettavaksi (kotikunta-asetus 1994/351, 1990/851, SopS:49). Tulomaan paikallinen väestörekisteriviranomainen palauttaa muuttotodisteen lähtörekisteriin. Muuttopäiväksi merkitään se päivä, jona henkilö on otettu tulomaan paikalliseen väestörekisteriin.

Maassamuutto

Henkilön, joka vaihtaa kotipaikkaa, on viimeistään viikon kuluttua muutosta annettava itsestään ja kanssaan muuttaneista perheenjäsenistä muuttoilmoitus, joka toimitetaan uuden asuinpaikan maistraatille. Muutto ilmoitetaan lomakkeessa joko vakituiseksi tai tilapäiseksi. Muuttoilmoituksen saatuaan maistraatti päättää, onko kyseessä tilapäinen vai vakituinen asuinpaikan muutos. Opiskelijoiden muutot opiskelupaikkakunnalle on voitu katsoa vakituisiksi muutoiksi 1.6.1994 lähtien, jolloin tuli voimaan kotikuntalaki (1994/201). Tiedot asunnon ja kotipaikan muutoksesta siirretään konekielisessä muodossa väestötietojärjestelmään. Uuden asuinpaikan rekisteritoimisto lähettää tiedot uudesta asuinpaikasta vanhan asuinpaikan maistraatille. (Väestötietolaki 1993/507 sekä muutos 1994/202; kotikuntalaki 1994/20; kotikunta-asetus 1994/351.)

Maassamuuttoalttius

Maassamuuttoalttiudella tai -vilkkaudella tarkoitetaan muuttaneiden määrää lähtöalueen keskiväkiluvun 1000 henkeä kohden. Vastaavasti jonkin ikäryhmän muuttoalttius on ko. ikäryhmän muuttaneet ikäryhmän keskiväkiluvun 1000 henkeä kohden.


Maastamuutto

Maasta muuttavien on tehtävä itsestään muuttoilmoitus kuten maan sisällä muuttavienkin (lait 661/2009, 201/1994). Maasta muuttaneiksi katsotaan henkilöt, jotka muuttavat ulkomaille asumaan yhtä vuotta pitemmäksi ajaksi. Poikkeuksen muodostavat Suomen kansalaiset, jotka ovat diplomaatteja, kehitysyhteistyössä toimivia yms.

Kun henkilö muuttaa Pohjoismaasta toiseen, hänen on ilmoitettava muutostaan tulovaltion paikalliselle rekisteriviranomaiselle, joka päättää maansa rekisteröintikäytäntöjen mukaan rekisteröidäänkö henkilö tulovaltiossa asuvaksi. Tulovaltion rekisteriviranomainen ilmoittaa päätöksestään kyseiselle henkilölle ja lähtövaltion rekisteriviranomaiselle. Lähtövaltion väestörekisterissä maastamuuttopäiväksi merkitään se päivä, jona henkilö on otettu tulomaan paikalliseen väestörekisteriin (kotikuntalaki 201/1994, asetus ja valtiosopimus 96/2006).

Nettomaahanmuutto

Nettomaahanmuutto (tai nettosiirtolaisuus) on maahanmuuton ja maastamuuton erotus.

Suomeen muuttaneen henkilön, joka aikoo oleskella tai on oleskellut täällä yhtämittaisesti yli vuoden, on ilmoitettava muutostaan asuinpaikkansa Digi- ja väestötietovirastolle (väestötietolaki 1993/507). Jos henkilö aikoo jäädä vakituisesti asumaan Suomeen ja hänellä on vähintään vuoden oleskeluun oikeuttava voimassa oleva lupa, hänen kotikuntansa määräytyy yleensä samoin perustein kuin suomalaisen (kotikuntalaki 1994/201).

Kotipaikkansa ulkomaille muuttavien on tehtävä itsestään muuttoilmoitus, kuten maan sisällä muuttavienkin (kotikunta-asetus 1994). Suomesta muuttaneiksi katsotaan pääasiassa henkilöt, jotka muuttavat ulkomaille asumaan yhtä vuotta pidemmäksi ajaksi. Poikkeuksen muodostavat Suomen kansalaiset, jotka ovat diplomaatteja, kehitysyhteistyössä toimivia tms. Pohjoismaiden välisen sopimuksen mukaan tilapäistä oleskelua, joka kestää alle kuusi kuukautta, ei yleensä pidetä muuttona.

Nettosiirtolaisuus

Ks. nettomaahanmuutto.

Rekisterikorjaus (korjauslisäys)

Rekisterikorjaus on henkilön asuinpaikkatietojen muuttamista toisenlaisiksi väestotietojärjestelmässä niin, että tietojen muutokseen ei liity henkilön todellista muuttoa. Yleensä muutto on tapahtunut hyvin kauan sitten niin, että tietojen muuttaminen muuttoilmoituksella ei ole mielekästä tai sitten henkilön tiedetään muuttaneen joskus, mutta tuloasuinpaikan tietoja ei ole saatu ja henkilön on laskettu kuuluvan poissaolevaan väestöön.

Kun alueella väestöön vaikutetaan lisäävästi tällä tavalla, on kyseessä lisäyskorjaus. Kun alueella vaikutetaan vähentävästi tällä tavalla, on kyseessä poistokorjaus. Lisäyskorjausten ja poistokorjausten erotusta kutsutaan rekisterikorjaukseksi tai rekisterikorjausten netoksi.

Sukupuoli

Tieto sukupuolesta on saatu Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmästä.

Väestönlisäys

Väestönlisäys saadaan laskemalla yhteen syntyneiden enemmyys ja nettomaahanmuutto.

Tarkkuus, luotettavuus ja oikea-aikaisuus

Tarkkuus ja luotettavuus yleisesti

Yleisesti ottaen Digi- ja väestötietojärjestelmää ja Ahvenanmaan valtionviraston ylläpitämää väestötietojärjestelmää voidaan pitää henkilöiden suhteen erittäin kattavana. Jotta henkilö saa henkilötunnuksen, hänet on kirjattava väestötietojärjestelmään. Vakituinen eläminen Suomessa ilman henkilötunnusta on käytännöllisesti katsoen mahdotonta. Laillinen työssäkäynti, pankkitilin avaaminen, asioiminen viranomaisten kanssa jne. edellyttää henkilötunnusta.

Väestötietojärjestelmää on ylläpidetty henkikirjoituksen lakkauttamisen jälkeen vuodesta 1989 pelkästään väestönmuutosilmoituksin. Digi- ja väestötietovirasto on teettänyt Tilastokeskuksella otantatutkimuksen osoitetietojen oikeellisuudesta. Tutkimuksessa tiedustellaan noin 11 000 hengeltä, onko heidän osoitteensa väestötietojärjestelmässä oikea. Viimeisimmässä vuoden 2012 tutkimuksessa vastanneista 98,9 prosentilla tieto oli oikein.

Virheelliset osoitteet vaikuttavat kunnittaisiin muuttotietoihin vain, jos väärä osoite on toisessa kunnassa kuin oikea osoite. Vääristä osoitteista vain osa on väärässä kunnassa.

Oikea-aikaisuus

Lopulliset tiedot julkaistaan noin viisi kuukautta viiteajanjakson jälkeen. Ennakollisia tietoja muutoista on saatavilla kuukausittain ja laajemmin tiedoin vuosineljänneksittäin. Ennakolliset tiedot julkaistaan vajaa kuukausi viiteajanjakson jälkeen.

Täsmällisyys

Digi- ja väestötietovirasto on toimittanut muuttotiedot Tilastokeskukselle säännöllisesti, joten tiedon toimituksessa ei aikaviivettä ole ollut.

Muuttoliiketilasto on julkaistu lähes poikkeuksetta tavoitepäivänä, joten aikaviivettä ei ole ollut. Mikäli tilastotiedon julkistaminen myöhästyy merkittävästi ilmoitetusta ajankohdasta, ilmoitetaan asiasta tilaston kotisivuilla.

Täydellisyys

Tilastoaineisto on kokonaisaineisto ja se sisältää ilmiön kannalta olennaiset tiedot.

Käsittelyvirhe

Tilastojulkistamisen mahdollisia virheitä ovat muun muassa julkistusten teksteissä, kuvioissa tai taulukoissa esitetyt virheelliset luvut tai väärien käsitteiden käyttö. Toisin kuin tietojen tarkentuminen, virhetilanteet ovat odottamattomia poikkeamia normaalista tilastotuotannosta. Virheet korjataan ja niistä tiedotetaan käyttäjille mahdollisimman nopeasti. Tilastokeskus kertoo merkittävistä virheistä samassa laajuudessa ja samoja kanavia käyttäen kuin varsinaisten tietojen julkistamisessa. Korjattuihin tilastojulkistuksiin lisätään merkintä korjauksesta sekä tietokorjauksen ajankohdasta. Mikäli mahdollista, myös alkuperäinen, virheellinen tieto jätetään näkyviin. Tilastoissa esiintyvät kirjoitus- ja muut muotovirheet korjataan mahdollisimman nopeasti ja joustavasti, eikä niistä tehdä erillistä merkintää verkkosivuille. Tilastotietokannoissa ylläpidetään vain tuoreimpia tietoja. Myös aikataulupoikkeamat lasketaan virhetilanteiksi. Mikäli tilastotiedon julkistaminen myöhästyy merkittävästi ilmoitetusta ajankohdasta, ilmoitetaan myöhästymisestä Tilastokeskuksen kotisivulla.

Vertailukelpoisuus

Johdonmukaisuus ja vertailukelpoisuus

Tietoja voidaan yhdistellä luotettavasti, mikäli yhdistettävästä aineistosta löytyy sama henkilön tunnistetieto kuin muuttoliiketilaston aineistosta.

Maantieteellinen vertailukelpoisuus

Maan sisällä muuttojen lukumäärävertailuja voidaan tehdä alueiden välillä. Tietokantataulukoissa ilmoitetaan aina, mitä aluejakoa on käytetty. Yleinen käytäntö on, että koko aikasarja päivitetään ajallisesti viimeisimmälle aluejaotukselle.

Muuttoliiketilaston alueelliset käsitteet ja määritelmät ovat kansainvälisten suositusten mukaisia. Tämä parantaa muuttotietojen kansainvälistä vertailukelpoisuutta.
https://unstats.un.org/unsd/publication/seriesm/seriesm_58rev1e.pdf
https://ec.europa.eu/knowledge4policy/dataset/ds00026_en

Maiden välistä tilastojen yhdenmukaisuutta on tutkittu Pohjoismaissa Mirror-analyysillä, jossa vertaillaan tilastoviranomaisten tietoja maiden välisestä muuttoliikkeestä. Viime vuosina erot Pohjoismaiden muuttoluvuissa ovat kasvaneet hiukan.

Kansainvälisistä suosituksista huolimatta aika, joka henkilön on asuttava maassa ennen kuin hänet lasketaan väestöön, vaihtelee joidenkin maiden tilastojärjestelmissä. Siksi maiden kainsainvälisen muuton tilastoja on vaikea vertailla toisiinsa.

Ajallinen vertailukelpoisuus

Muuttojen lukumääriin perustuvia ajallisia vertailuja voidaan tehdä, koska alueliitosten vaikutus on tietokantataulukoissa otettu huomioon, lukuun ottamatta osa-alueliitoksia. Osa-alueliitosten vaikutus muuttolukuihin on kuitenkin pieni ja merkittäviä osa-alueliitoksia on hyvin harvoin. Yleinen käytäntö on, että koko aikasarja päivitetään uusimmalla aluejaolla. Tietokantataulukoissa ilmoitetaan aina, mitä aluejaotusta on käytetty. Erityispalveluna muuttotietoja voidaan tuottaa myös kunkin tilastovuoden aluejaolla.

Kansainvälisen muuttoliiketilaston määritelmät ovat kansainvälisten suositusten mukaisia. Suomessa tilastoja on tuotettu suositusten mukaisesti 1970-luvulta lähtien, mikä lisää tilastojen ajallista vertailukelpoisuutta.

Maassamuuttotiedot ovat pääsääntöisesti vertailukelpoisia tilastovuosien välillä. Aikasarjassa on kuitenkin katkos vuosien 1993-1994 aikana, jolloin kotikuntalain voimaan tulo aiheutti muutoksia maassamuuttoluvuissa. Maassamuutto kasvoi noin viiden vuoden ajan osaksi opiskelijamuuttojen tilastointimuutosten takia.

Muuttoliiketilaston tietokantataulukoissa ei ole huomiotu ikärakenteen vaikutusta muuttomääriin ja muuttoalttiuteen. Ikävakioinnin avulla muuttojen määrien vertailukelpoisuutta on mahdollista parantaa pitkässä aikasarjassa tai ikärakenteeltaan poikkeavien alueiden vertailussa.

Tilastojen välinen yhtenäisyys

Tilastokeskuksen muissa tilastoissa käytetään väestötietojen osalta pohjatietona väestötilaston aineistoa. Näin ollen Tilastokeskuksen eri tilastot ovat väestötiedoiltaan yhteneviä.

Muuttoliiketilaston määritelmät ovat kansainvälisten suositusten mukaisia. Muuttoliiketilasto on pitkälti yhtenäinen muiden maiden tilastovirastojen tilastojen kanssa, silloin kun maan tilastoviranomainen käyttää kansainvälisiä suosituksia vastaavissa tilastoissaan.

Muuttoliikkeen ennakko- ja lopullisissa tiedoissa saattaa esiintyä pieniä määrällisiä eroja tilastoviranomaisten välillä. Eri organisaatiot ovat tilanneet väestönmuutosten tietoja Väestötietojärjestelmästä ja näistä tiedoista tuotetaan organisaatioissa kuukausittain muuttoliiketietoja. Luvut poikkeavat Tilastokeskuksen kuukausittaisista ennakkotiedoista. Ero johtuu erilaisista käsittelytavoista ja siitä, että tietoja tuottavat organisaatiot taulukoivat rekisteritilanteen tietoja kuun vaihtuessa, kun taas Tilastokeskus odottaa väestönmuutosilmoituksia puolitoista viikkoa kuun loputtua, ennen kuin tuottaa ennakkotilaston edellisen kuun tilanteesta.

Lopullisen kansainvälisen muuton tilastoissa ei yleisesti ole yhteneväisyysongelmia EU-maiden tilastokeskusten tietojen välillä, sillä Eurostat edellyttää jäsenmailta muuttoliiketiedon ja -käsitteiden kansainvälistä vertailtavuutta. Tilastokeskus on ainoa muuttoliiketilastoja tuottava viranomainen Suomessa. Maahanmuuttovirasto tuottaa tilastoa EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisten oleskeluluvan saamisisista Suomessa. Aineisto on määriltään jokseenkin samansuuntainen kuin Tilastokeskuksen muuttoliiketilaston tiedot Suomeen muuttaneista EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisista.

Sisäinen yhtenäisyys

Väestötilastoista on julkaistu 1970-luvulta lähtien ennakkotietoja väestönmuutoksista, mukaan lukien ennakkotiedot muutoista. Väestön ennakkotilasto toimii tärkeänä vertailukohteena lopulliseen tilastoon. Ennakotilaston maastamuuttoluvut eivät ole kuitenkaan vertailukelpoisia edellisen vuoden lopullisiin maastamuuttolukuihin. Lopulliseen maastamuuttotilastoon otetaan mukaan generoituja maastamuuttoja (yleensä yli tuhat muuttoa), jotka on saatu väestörakenneaineiston poistoista. Muuttoliiketilaston maastamuuttojen määrä voi olla jonkin verran väestön ennakkotilastoa suurempi (korkeintaan reilu 1%).

Lähdeaineistot ja tiedonkeruut

Lähdeaineistot

Suomen väestötilasto perustuu Digi- ja väestötietoviraston (DVV) ja Ahvenanmaan valtionviraston ylläpitämän väestötietojärjestelmän tietoihin. Väestötietojärjestelmään (VTJ) päivittyy jatkuvasti tietoja maassa vakituisesti asuvan väestön keskuudessa tapahtuvista väestönmuutoksista. Muutoissa VTJ:n tiedot perustuvat henkilöiden itse tekemiin muuttoilmoituksiin Postille ja Digi- ja väestötietovirastolle. Vuodesta 1975 lähtien Tilastokeskus on saanut väestötiedot DVV:sta konekielisessä muodossa viikoittain.

Suomen viimeinen henkikirjoitus tehtiin 1.1.1989. Sen jälkeen väestötietojärjestelmää on päivitetty muutosilmoituksin. Väestötietojärjestelmään tallennettavat tiedot määrittelee laki väestötietojärjestelmästä ja Digi- ja väestötietoviraston varmennepalveluista (21.8.2009/661). Päättyneen vuoden väestönmuutosilmoituksia odotetaan seuraavan vuoden tammikuun viimeiseen päivään saakka.

Väestörekisterikeskus on teettänyt Tilastokeskuksella osoitetietojen oikeellisuudesta otantatutkimuksia, joissa tiedustellaan noin 11 000 henkilöltä, onko heidän osoitteensa väestötietojärjestelmässä oikea. Viimeisimmässä vuoden 2012 tutkimuksessa vastanneista 98,9 prosentilla tieto oli oikein.

Kunnallisvaalien yhteydessä ulkomaalaisten äänioikeusilmoitusten palautukset paljastavat yleensä noin 1000 henkeä, jotka ovat muuttaneet maasta ilmoitusta tekemättä ja ovat siten olleet edelleen tilastoituna väestöön. Maistraatit poistavat heidät väestötietojärjestelmän maassa asuvasta väestöstä ennen seuraavaa vuodenvaihdetta.

Tiedonkeruumenetelmä

Vuodesta 1975 lähtien Tilastokeskus on saanut väestötiedot Digi- ja väestötietoviraston ja Ahvenanmaan valtionviraston ylläpitämästä väestötietojärjestelmästä viikoittain. Tietojen saanti perustuu lakiin Tilastokeskuksen asemasta tilastoviranomaisena.

Tiedonkeruun tiheys

Ennakollinen tieto muuttoliikkeestä pohjautuu DVV:n kautta viikottain saatuun väestönmuutosten viikkoaineistoon.
Lopullinen muuttoliikkeen vuositilasto pohjautuu tilastovuoden ja sitä seuraavan vuoden tammikuun aikana koottuihin viikkoaineistoihin.

Kustannukset ja vastausrasite

Vuositilaston tekeminen vie noin 4 henkilötyökuukautta. Suoraa vastausrasitetta ei ole, koska lähteenä on rekisteriaineisto. Digi- ja väestötietovirasto ei laskuta tietojen toimittamisesta

Menetelmät

Tiedon käsittely

Muuttoliiketilasto on kokonaisaineisto (ei otospohjainen). Aineistossa ei tehdä painotuksia tai katoanalyysejä.

Kohdassa 18.4 mainitut tarkistustoimenpiteet ovat vuorovaikutuksessa niihin toimenpiteisiin, joilla korjataan havaitut tietopuutteet ja virheellisyydet. Korjaus tapahtuu viimeistä ainestoa edeltävään aineistoon, minkä jälkeen tuotetaan viimeiseksi tarkoitettu aineisto uudestaan. Tämän jälkeen tarkistetaan uudelleen ja puutteiden ilmetessä muokataan jälleen viimeistä edellistä aineistoa. Prosessia jatketaan niin kauan, kunnes virheet ja puutteet on korjattu.

<font color="#000000">Väestötietojärjestelmän kautta tulevat maastamuuttotiedot ovat hieman alipeittoisia, koska osa Suomesta pois muuttavista ei tee maastamuuttoilmoitusta. Tästä syystä vuosittain Väestörekisterikeskukselta saadusta väestörakenneaineistosta Tilastokeskus poistaa ne henkilöt, joista ei ole rekistereissä elonmerkkejä eikä vakituisen Suomessa asumisen tietoja viime vuosilta. Uusimman tilastovuoden väestörakenteesta poistetuista henkilöistä on valtaosasta generoitu maastamuutto. Näiden maastamuuttojen osuus on ollut vuosittain keskimäärin vähän yli prosentti koko maastamuuton määrästä. Generoidulle maastamuutolle viedään ne tiedot, jotka henkilöllä on vuoden lopun väestön aineistossa.</font>

Aineiston/datan validointi

Aineistoa ja dataa validoidaan seeuraavin tavoin
  • Lopullisen tilaston muuttojen määrän vertailu ennakkotilaston muuttoihin.
  • Tarkistetaan ettei aineistossa ole tuplarivejä (useampia muuttoja viikon aikana samaan asuinpaikkaan).
  • Tarkistetaan muuttujien suorat jakaumat.
  • Tehdään frekvenssitarkistus ja katsotaan ovatko arvot luokitusten mukaisia.
  • Tarkistetaan muuttujien loogisuus ristiintaulukoimalla.
  • Tutkitaan, ovatko mahdolliset puuttuvat tapaukset oikeita puuttuvia ja löytyykö asiaan selko joistakin muista väestöaineistoista tai viime kädessä väestötietojärjestelmän suorakäyttöpalvelusta.
  • Tutkitaan, ovatko mahdollisesti ylimääräiset tapaukset oikeita ylimääräisiä ja löytyykö asiaan selko joistakin muista väestöaineistoista tai viime kädessä väestötietojärjestelmän suorakäyttöpalvelusta.
  • Tarkistetaan ettei keskeiset muuttujat sisällä tuntemattomia arvoja enemmän kuin on sallituksi määritelty.
  • Tarkistetaan että maassamuuttaneeksi merkitty henkilö on ensimmäisessä muutossaan vuoden alussa maassa asuva henkilö.
  • Tarkistetaan että maahanmuuttaneeksi merkitty henkilö ei ensimmäisessä muutossaan ole vuoden alussa maassa asuva henkilö.
  • Tarkistetaan että maastamuuttaneeksi merkitty henkilö ei viimeisessä muutossaan ole vuoden lopussa maassa asuva henkilö.
  • Taustamuuttujien arvojen mahdollinen imputointi pienissä määrin saman tietoryhmän muiden tietojen avulla.

Menetelmädokumentointi

Muuttoliiketilasto on kokonaisaineisto. Tilasto perustuu Digi- ja väestötietoviraston (DVV) ja Ahvenanmaan valtionviraston ylläpitämän väestötietojärjestelmän muuttotietoihin.

Periaatteet ja linjaukset

Organisaatio

Tilastokeskus

Organisaatioyksikkö

Yhteiskuntatilastot

Lainsäädäntö ja muut sopimukset

Tilastojen laadintaa ohjaa valtion tilastotoimen yleislaki, tilastolaki (280/2004, muut 361/2013). Tiedonantajilta kerätään vain ne välttämättömät tiedot, joita ei saada hallinnollisista aineistoista. Tilastokeskuksen tehtävänä on laatia yhteiskuntaoloja koskevia tilastoja (Laki tilastokeskuksesta 24.1.1992/48).

Tilasto laaditaan kotikuntalain (201/1994) mukaan määräytyneen kotikunnan ja siellä olevan vakinaisen asuinpaikan mukaan.

Väestötietojärjestelmään tallennettavat tiedot määrittelee laki väestötietojärjestelmästä ja Digi- ja väestötietoviraston varmennepalveluista (21.8.2009/661). Ulkomaiden kansalaisten oleskeluoikeudet määritellään ulkomaalaislaissa (301/2004). Tilastokeskus ja Digi- ja väestötietovirasto ovat laatineet aineistosopimuksen tietojen toimituksesta.

Tietosuojaperiaatteet

Tilastotarkoituksiin kerätyn tiedon tietosuoja taataan ehdottomasti tilastolain (280/2004), henkilötietolain (532/1999) ja lain viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) sekä EU:n tietosuoja-asetuksen (2016/679) vaatimusten mukaisesti. Tietoaineistot on suojattu käsittelyn kaikissa vaiheissa tarvittavin fyysisin ja teknisin ratkaisuin. Tilastokeskus on laatinut yksityiskohtaiset määräykset ja ohjeet tietojen luottamukselliseen käsittelyyn. Henkilökunnalla on pääsy vain työtehtävien kannalta välttämättömiin tietoihin. Tiloihin, joissa yksikkötason aineistoa käsitellään, ei ulkopuolisilla ole pääsyä. Henkilökunnan jäsenet ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen palvelukseen tullessaan. Tietosuojan tahallisesta rikkomisesta seuraa rangaistus.

Tietosuoja ja -turva tietoja käsiteltäessä

Väestötilaston tuotantoprosessissa yksilön tunnistetieto on pseudonymisoitu. Tämä tarkoittaa, että henkilön tietoja ei voida yhdistää tiettyyn henkilöön ilman lisätietoja.

Muuttoliiketilaston julkaistavat tiedot kuvaavat muuttoja, ei muuttavia henkilöitä. Lisäksi tilastojulkistuksissa esitetään ainoastaan agregaattitietoa, ei henkilötason tietoja.

Tietosuojakäytänteen mukaisesti alueittaisissa muuttotiedoissa noudatetaan karkeistussääntöjä, mikäli taulukossa on arkaluonteisiksi määriteltyjä muuttujia. Tällöin alle raja-arvon jääviä lukumääriä ei ilmoiteta tai niitä ei jaeta arkaluonteisen muuttujan luokkiin.

Tilastolain mukaisesti tutkimuskäyttöön luovutettava aineisto muokataan muotoon, josta tilastoyksiköitä ei voida tunnistaa suoraan tai välillisesti. Välillisen tunnistamisen estämiseksi on tunnistamisen kannalta keskeisiä muuttujia muokattava tilanteeseen sopivilla tilastollisilla tietosuojamenetelmillä.

Otosaineiston luovuttaminen kokonaisaineiston sijaan toimii keskeisimpänä tietosuojamenetelmänä. Tilastokeskuksessa on otannan lisäksi käytetty aineistoa rajoittavista menetelmistä mm. muuttujien luokittelun karkeistamista, muuttujien poistamista tai yksittäisen yksikön saamien muuttujan arvojen peittämistä.

Julkistamispolitiikka

Tilastokeskuksen julkistamiskalenterissa kerrotaan etukäteen kaikki vuoden aikana julkaistavat tilastotiedot ja julkaisut. Tilastojulkistukset löytyvät kohdasta tilastokohtaiset julkaisut. Tilastotiedot julkistetaan internetissä klo 8, ellei toisin mainita. Kalenteria päivitetään arkipäivisin. Tilastokeskuksen seuraavan vuoden julkistamiskalenteri julkaistaan vuosittain joulukuussa.

Tietojen jakaminen

Kulloinkin voimassa oleva Tilastokeskuksen työjärjestys määrittää laatijan väestötilastoille, joiden osatilasto muuttoliiketilasto on.

Tiedot muutoista ovat saatavilla julkistuksen jälkeen StatFin-tilastotietokannasta. Tiedot ovat julkisia sen jälkeen, kun ne ovat päivittyneet internetsivuille

Muuttoliiketilaston tietoja toimitetaan vuosittain Eurostatille, YK:lle ja Pohjoismaiseen tilastotietokantaan.

Muu tiedonjakelu

Muuttoliikettä ja maahanmuuttoa käsitellään Tilastokeskuksen teemasivulla Maahanmuuttajat ja kotoutuminen.

Saatavuus ja selkeys

Muuttoliiketiedot on saatavilla kunnittain tai kuntaa suuremmilla aluejaoilla Tilastokeskuksen maksuttomassa StatFin-tilastotietokannassa.

Yleistietoa ja pitkiä aikasarjoja koko maan muuttoliikkeestä on muuttoliiketilaston kotisivulla.

Muuttotilastoja vuodesta 1880 lähtien on digitoitu pdf-muotoon Kansalliskirjaston Doria-palveluun.

Väestörakenne ja väestönmuutokset -julkaisuja (sis. muuttoliike) sekä väestölaskennan julkaisuja on Doriassa.

Maksullisesta tietopalvelusta on saatavissa eritellympää tietoa muuttoliikkeestä mm. sosioekonomisen aseman mukaan ja kunnan osa-alueittain. Lisätietoja palvelusta tietopalvelun sivulla.

Yksikkötason aineistojen saatavuus

Tilastokeskuksen tutkijapalvelut tarjoaa yksikkötason aineistoja (eli mikroaineistoja) tieteellisiin tutkimuksiin ja tilastollisiin selvityksiin. Tutkijapalveluihin on hyvä ottaa yhteyttä jo tutkimuksen suunnitteluvaiheessa ja heiltä saa tietoa saatavilla olevista aineistoista ja niiden käyttömahdollisuuksista. Yhteyttä voi ottaa sähköpostitse <font color="#0066cc">tutkijapalvelut@tilastokeskus.fi</font> tai jättämällä sähköpostilla soittopyynnön, jossa on kerrottu yhteystiedot ja mitä soittopyyntö koskee.

Aineistojen toimitusmuotoja ovat aineistojen käyttö etäkäyttöpalvelun kautta, aineistojen käyttö Tilastokeskuksen tutkimuslaboratoriossa ja otosaineistojen luovutus tutkijalle. Aineiston kokoamisessa ja luovuttamisessa noudatetaan tilastolainsäädäntöä ja laissa määriteltyjä tietosuoja- ja salassapitokäytäntöjä. Aineistojen luovuttamiseen tarvitaan käyttölupa.

Käyttäjien tarpeet

Julkinen hallinto, yritykset sekä kansalliset ja kansainväliset järjestöt käyttävät muuttoliiketilaston tietoja apuna suunnittelussa ja päätöksenteossa.

Käyttäjätyytyväisyys

Tilastokeskuksen tilastoista ja tiedoista, toimintatavoista, tuotteista ja palveluista voi antaa palautetta palautelomakkeen kautta.

Asiakkaat voivat lähettää palautetta myös väestötilastojen sähköpostiosoitteeseen vaesto.tilasto ( at ) stat.fi.

Laadun arviointi

Suomen virallinen tilasto on yhteiskunnan kehitystä ja tilaa kuvaavien tilastojen kattava kokoelma. Siihen kuuluu lähes 300 tilastoa 26 alueelta. Suomen virallisen tilaston tuottajat ovat hyväksyneet yhteisen laatulupauksen, jossa sitoudutaan yhteisiin laatutavoitteisiin ja yhteisiin laadun varmistustoimenpiteisiin. Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa. Tilastoissa noudatettavia hyviä käytäntöjä esitellään Tilastokeskuksen Laatua tilastoissa -käsikirjassa. Suomen virallisen tilaston laatukriteerit löytyvät puolestaan täältä.

Muuttoliiketilastoa ei ole läpivalaistu.

Vertailukohta muuttoliiketilastolle saadaan väestörakennetilastosta, jonka väestönlisäykseen verrataan muuttojen määriä. Tämä parantaa osaltaan muuttoliiketilaston laatua.

Laadunvarmistus

Tilastokeskus noudattaa tilastoja laatiessaan Euroopan tilastojen käytännesääntöjä (Code of Practice, CoP) ja niihin pohjautuvaa laadunvarmistuskehikkoa (Quality Assurance Framework, QAF). Käytännesäännöt koskevat tilastoviranomaisten riippumattomuutta ja vastuuvelvollisuutta sekä prosessien ja julkaistavan tiedonlaatua. Periaatteet ovat yhteensopivat YK:n tilastokomission hyväksymien virallisen tilaston periaatteiden kanssa ja täydentävät niitä. Myös Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa. Periaatteet ovat myös yhteensopivat Euroopan laatupalkintoperiaatteiden (EFQM) kanssa. Asiasta lisätietoja Tilastokeskuksen laadunhallinnan sivulla.

Tilastokeskuksessa tehdään vuosittain tilastojen läpivalaisuja, joilla osaltaan varmistetaan tilastojen laatua.

Käyttäjien käyttöoikeudet

Tilastokeskuksen tilastojulkistukset ja tilastotietokantapäivitykset julkistetaan arkipäivisin kello 8.00 internetissä. Tiedot ovat julkisia sen jälkeen, kun ne ovat päivittyneet internetsivuille.
Tarkempi selostus mm. poikkeavista tavoista on löydettävissä Tilastojen julkistamisperiaatteista Tilastokeskuksessa -sivulla.

Tilaston asiantuntijat

Juhana Nordberg
yliaktuaari
029 551 3051

Miksi tätä sisältöä ei näytetä?

Tämä sisältö ei näy, jos olet estänyt evästeiden käytön. Jos haluat nähdä sisällön, tarkista evästeasetuksesi.