29.9.2022 voimassa ollut dokumentaatio

Tilaston perustiedot

Yleiskuvaus

Opiskelijat ja tutkinnot -tilastossa kuvataan esi- ja perusopetuksen sekä perusasteen jälkeisen tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijoita ja tutkinnon suorittaneita. Tilastossa on tietoja opiskelijoiden ja tutkinnon suorittaneiden iästä, alueellisesta liikkuvuudesta, kansalaisuudesta ja äidinkielestä. Perusasteen jälkeisellä koulutuksella tarkoitetaan lukiokoulutusta, ammatillista koulutusta, ammattikorkea- ja yliopistokoulutusta. Tietoja käytetään muun muassa koulutuksen suunnittelussa, tutkimuksessa ja arvioinnissa sekä kansainvälisissä koulutustilastoissa.

Opiskelijoilla tarkoitetaan tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijoita tilastovuoden 20.9. tilanteesta. Myös peruskoulun kirjoilla 20.9. olleet oppilaat lasketaan tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijoiksi. Ammatillisen koulutuksen tiedot ovat kalenterivuodelta vuodesta 2013 alkaen, näyttötutkintoon valmistavan ja oppisopimuskoulutuksen tiedot jo vuodesta 2004 alkaen.

Tutkinnon suorittaneet ovat tilastovuonna 1.1.-31.12. ylioppilastutkinnon, ammatillisen tutkinnon,
ammattikorkeakoulututkinnon tai yliopistotutkinnon suorittaneita. Myös peruskoulun päättäneet lasketaan tutkinnon suorittaneiksi.

Esi- ja perusopetuksen oppilastiedot kuvaavat oppilaiden määrää ja aikuisten perusopetuksen opiskelijamäärää tilastoitavan vuoden syyskuun 20. päivänä. Perusopetuksen päättäneiden tiedot kuvaavat tilastovuoden keväällä päättynyttä lukuvuotta.

Lukiokoulutuksen opiskelijatiedot kuvaavat opiskelijoiden määrää tilastoitavan vuoden syyskuun 20. päivänä, kun taas tutkintotiedot kuvaavat koko tilastoitavan vuoden aikana suoritettuja tutkintoja.

Ammatillisen koulutuksen opiskelija- ja tutkintotiedot ovat kalenterivuoden tietoja.  Tiedot kuvaavat ammatillista perustutkintokoulutusta, ammattitutkintokoulutusta ja erikoisammattitutkintokoulutusta. Koulutukseen tarvittavan osaamisen voi hankkia oppilaitosmuotoisessa koulutuksessa, oppisopimuskoulutuksessa, koulutussopimuskoulutuksessa tai koulutus voi sisältää jaksoja sekä oppilaitosmuotoisesta koulutuksesta että oppisopimuskoulutuksesta ja/tai koulutussopimuskoulutuksesta. Tarvittaessa on mahdollista tuottaa tietoja myös poikkileikkausajankohdalta (20.9.).

Sekä ammattikorkeakoulutuksen, että yliopistokoulutuksen opiskelijatiedot kuvaavat opiskelijoiden määrää tilastoitavan vuoden syyskuun 20. päivänä, kun taas tutkintotiedot kuvaavat koko tilastoitavan vuoden aikana suoritettuja tutkintoja.

Tilaston kuvaus

Opiskelijat ja tutkinnot on Tilastokeskuksen vuosittain tuottama tilasto. Tilastosta ilmestyy useita julkaisuja vuoden aikana. Opiskelijat ja tutkinnot -tilasto sisältää henkilöpohjaisia tietoja tutkintotavoitteisten koulutuksien opiskelijoista ja tutkinnon suorittaneista. Tilastoaineistot sisältävät kansalliset ja kansainväliset koulutusala- ja -asteluokitukset, oppilaitosta kuvaavat luokitukset sekä erilaiset alue- ja demograafiset luokitukset. Tietoja käytetään muun muassa koulutuksen suunnittelussa, tutkimuksessa ja arvioinnissa sekä kansainvälisiin tietotarpeisiin, joista tärkeimmät on määritelty EU:n koulutustilastoasetuksessa (EU:n Parlamentin ja Neuvoston asetus koulutusta ja elinikäistä oppimista koskevien tietojen tuottamisesta ja kehittämisestä N:o 452/2008). Vuoden 2019 tilastotietoihin asti esi- ja perusopetuksen, lukiokoulutuksen, ammatillisen koulutuksen, ammattikorkeakoulutuksen ja yliopistokoulutuksen tietoja julkaistiin omina tilastoinaan (esi- ja peruskouluopetus, lukiokoulutus, ammatillinen koulutus, ammattikorkeakoulukoulutus ja yliopistokoulutus).

Esi- ja perusopetustiedot tuotetaan Tilastokeskuksessa vuosittain. Tiedot sisältävät oppilasmäärätietoja peruskouluista, peruskouluasteen erityiskouluista sekä perus- ja lukioasteen kouluista. Oppilasmäärätiedot kuvaavat tilannetta 20.9. ja päättötiedot tilastovuoden keväällä päättynyttä lukuvuotta. Lisäksi julkaistaan tiedot aikuisten perusopetukseen osallistuneista. Keskeisiä käsitteitä ovat muun muassa oppilas, esiopetus, peruskoulu.

Lukiokoulutuksen tiedot tuotetaan Tilastokeskuksessa vuosittain. Lukiokoulutuksen tiedot sisältävät henkilöpohjaisia tietoja lukion koko oppimäärän opiskelijoista (yksi opiskeluoikeus henkilöä kohden) ja ylioppilastutkinnon suorittaneista sekä tietoja International Baccalaureate -tutkintoon (IB-tutkintoon), Deutsche Internationale Abitur -tutkintoon (DIA-tutkintoon, ent. Reifeprüfung-tutkinto, Helsingin Saksalainen koulu) ja European Baccalaureate -tutkintoon (EB-tutkinto, Helsingin eurooppalainen koulu) tähtäävän koulutuksen opiskelijoista ja tutkinnon suorittaneista. Lukiokoulutuksen opiskelijatiedot kuvaavat 20.9. tilannetta ja tutkintotiedot koko kalenterivuotta.

Ammatillisen koulutuksen tiedot tuotetaan Tilastokeskuksessa vuosittain. Ammatillisen koulutuksen tiedot sisältävät henkilöpohjaisia tietoja tutkintoon johtavan ammatillisen koulutuksen opiskelijoista ja tutkinnon suorittaneista. Tiedot kuvaavat oppilaitosmuotoisen koulutuksen, koulutussopimuksen ja oppisopimuskoulutuksen ammatillista perustutkintokoulutusta, ammattitutkintokoulutusta ja erikoisammattitutkintokoulutusta.

Ammattikorkeakoulutuksen tiedot tuotetaan Tilastokeskuksessa vuosittain. Ammattikorkeakoulutuksen tiedot sisältävät tietoja ammattikorkeakoulujen tutkintoon johtavan koulutuksen uusista opiskelijoista, opiskelijoista ja tutkinnoista.

Yliopistokoulutuksen tiedot tuotetaan Tilastokeskuksessa vuosittain. Yliopistokoulutuksen tiedot sisältävät tietoja yliopistojen ja Maanpuolustuskorkeakoulun tutkintoon johtavan koulutuksen uusista opiskelijoista, opiskelijoista ja tutkinnoista vuosittain. Vuodesta 2002 alkaen opiskelijatiedot kuvaavat ajankohdan 20.9. tilannetta.

Tilastolain mukaisesti tilaston perustana olevat henkilötiedot ovat salaisia. Niistä tehdyt tilastot ovat pääsääntöisesti julkisia. Tilastolain (23.4.2004/280 muut. 361/2013) mukaan valtion tilastotoimen tehtävänä on huolehtia yhteiskuntaolojen ja niiden kehitystä kuvaavien tilastojen laatimisesta yleistä käyttöä varten. Laki Tilastokeskuksesta (24.1.1992/48) osoittaa tehtävän kuuluvan Tilastokeskukselle. Tilastokeskuksen työjärjestyksen mukaan Tieto- ja tilastopalvelut-palvelualue tuottaa kyseisiä tilastoja muun muassa koulutuksesta.
 

Tilaston perusjoukko

Opiskelijat ja tutkinnot -tilasto perustuu henkilöpohjaisiin (esi- ja perusopetustietojen osalta tilastovuoteen 2019 saakka oppilaitoksittaisiin) opiskelija- ja tutkintotietoihin, jotka Tilastokeskus on kerännyt koulutuksen järjestäjien kautta oppilaitoksilta, suoraan oppilaitoksilta, KOSKI-tietovarannosta, Korkeakoulujen valtakunnallisesta tietovarannosta (VIRTA) ja ylioppilastutkintorekisteristä. Tilastovuodesta 2019 lähtien lukiokoulutuksen opiskelijatiedot ja ammatillisen koulutuksen opiskelija- ja tutkintotiedot ja tilastovuodesta 2020 lähtien esi- ja perusopetuksen tiedot perustuvat koulutuksen järjestäjien/oppilaitosten Opetushallituksen KOSKI-tietovarantoon ilmoittamiin tietoihin. Lisäksi on ollut käytössä KOSKI-tietovarantoa täydentäviä tiedonkeruita. Aineistot ovat kokonaisaineistoja.

Esi- ja perusopetuksen perusjoukon muodostavat peruskoulujen esi -ja perusopetuksen oppilaat ja perusopetuksen päättäneet. Tilastoon kerätään tietoja peruskoulujen oppilasmääristä ja peruskoulun päättäneistä. Oppilasmäärätiedot kuvaavat pääsääntöisesti kuluvan vuoden poikkileikkausajankohtaa 20.9. ja päättötiedot edellistä lukuvuotta. Lisäksi julkaistaan tietoja oppivelvollisuusikäisistä, jotka ovat muualla kuin peruskoulussa (ulkomailla, kotiopetuksessa, lykkäystä saaneet). 

Lukiokoulutuksen perusjoukon muodostavat lukion koko oppimäärää opiskelevat ja tutkinnon suorittaneet. Lukiokoulutuksen opiskelijoilla tarkoitetaan lukion koko oppimäärää opiskelevia opiskelijoita (20.9. voimassa oleva yksi koko oppimäärän opiskeluoikeus). Uusilla opiskelijoilla tarkoitetaan kyseessä olevaan oppilaitokseen kyseessä olevaan tutkintoon läsnä- tai poissaolevaksi 20.9. ilmoittautuneita.

Ammatillisen koulutuksen perusjoukon muodostavat tutkintoon johtavan ammatillisen koulutuksen opiskelijat ja tutkinnon suorittaneet. Ammatillisen koulutuksen opiskelijalla tarkoitetaan kalenterivuoden aikana tutkintoon johtavaan ammatilliseen koulutukseen osallistuneita. Uusilla opiskelijoilla tarkoitetaan kyseessä olevaan oppilaitokseen kyseessä olevaan tutkintoon läsnä- tai poissaolevaksi kalenterivuoden aikana ilmoittautuneita.  Opiskelijoista ja uusista opiskelijoista saa tiedot myös poikkileikkausajankohdalta 20.9. Ammatillisesta koulutuksesta voi suorittaa koko tutkintoja tai tutkinnon osia.

Ammattikorkeakoulutuksen opiskelijoiden perusjoukon muodostavat kaikki tilastovuonna 20. syyskuuta läsnä- tai poissaoleviksi ilmoittautuneet ammattikorkeakoulututkintoon ja ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen opiskelijat.

Ammattikorkeakoulutuksen tutkinnon suorittaneiden perusjoukon muodostavat kaikki tilastovuonna ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet ja ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet.

Ammattikorkeakoulutuksen aineisto sisältää myös ei-tutkintoon johtavista koulutuksista ammatillisen opettajankoulutuksen opiskelijat, erikoistumisopintoja suorittavat sekä erikoistumiskoulutuksia suorittavat, sekä näistä valmistuneet suoritukset.

Näitä ei-tutkintoon johtavien koulutusten tietoja, sekä opiskelijoiden, että tutkinnon suorittaneiden osalta, ei tarvita itse tilastojulkistusta varten, mutta niitä käytetään opettajapätevyystietojen osalta tutkintorekisterissä, ja niistä voidaan tuottaa tietopalveluaineistoja. 

Yliopistokoulutuksen opiskelijoiden perusjoukon muodostavat kaikki tilastovuonna 20. syyskuuta läsnä- tai poissaoleviksi ilmoittautuneet yliopistotutkintoon johtavan koulutuksen opiskelijat. Kukin yliopisto ilmoittaa opiskelijan ensisijaisen opiskeluoikeuden, mutta opiskelija voi sisältyä vuosiaineistoon useammin kuin kerran, jos hän opiskelee useammassa kuin yhdessä yliopistossa.


Yliopistokoulutuksen tutkinnon suorittaneiden perusjoukon muodostavat kaikki tilastovuonna yliopistotutkinnon suorittaneet. Tutkinnon suorittanut voi sisältyä vuosiaineistoon useammin kuin kerran, jos hän on suorittanut tilastovuonna useamman tutkinnon.
Yliopistokoulutuksen aineisto sisältää ei-tutkintoon johtavista koulutuksista erikoislääkärien ja erikoishammaslääkärien koulutuksien opiskelijat sekä erikoistumiskoulutuksia suorittavat, sekä näistä valmistuneet suoritukset.

Näitä ei-tutkintoon johtavien koulutusten tietoja, sekä opiskelijoiden, että tutkinnon suorittaneiden osalta, ei tarvita itse tilastojulkistusta varten, mutta niitä käytetään tutkintorekisterissä, ja niistä voidaan tuottaa tietopalveluaineistoja.

Tilastoyksikkö

Tilastoyksikköinä ovat henkilö (uusi opiskelija, opiskelija, tutkinnon suorittanut) ja tutkinto.

Mittayksikkö

Opiskelijat ja tutkinnot -tilastossa käytetyt mittayksiköt ovat oppilaiden ja opiskelijoiden lukumäärä ja tutkinnon suorittaneiden lukumäärä sekä prosenttiosuus opiskelijoista ja tutkinnon suorittaneista.

Viiteajankohta

Opiskelijat ja tutkinnot -tilaston tietoja julkaistaan vuosittain kalenterivuodelta. Viiteajankohta on kalenterivuosi tai poikkileikkausajankohdan 20.9. tieto.

Esi- ja perusopetustietojen oppilasmäärä on poikkileikkausajankohdan 20.9. tieto.

Lukiokoulutuksen tiedot kuvaavat opiskelijamäärää tilastovuoden 20.9. poikkileikkaustilanteen mukaisina ja tutkintojen määrää koko kalenterivuodelta.

Ammatillisen koulutuksen tietojen viiteajankohta on kalenterivuosi tai poikkileikkausajankohdan 20.9. tieto. 

Ammattikorkeakoulukoulutustiedot kuvaavat opiskelijamäärää tilastovuoden 20.9. poikkileikkaustilanteen mukaisina ja tutkintojen määrää koko kalenterivuodelta.

Yliopistokoulutustiedot kuvaavat opiskelijamäärää tilastovuoden 20.9. poikkileikkaustilanteen mukaisina ja tutkintojen määrää koko kalenterivuodelta.

Viitealue

Viitealueena on koko Suomi. Tiedot on saatavilla kaikilla Tilastokeskuksen käytössä olevilla aluetiedoilla.

Kattavuus

Tilastossa on tiedot esi- ja perusopetuksen sekä perusasteen jälkeisen tutkintotavoitteisen koulutuksen oppilaista, opiskelijoista ja tutkinnoista Suomessa. Tilaston aineistot ovat kokonaisaineistoja, ja sisältävät kaikkien koulutuksen järjestäjien tiedot.
 

Ajallinen kattavuus

Eri vuosien vertailtavuuteen vaikuttavat koulutusjärjestelmässä, luokituksissa ja tilastoinnissa tapahtuneet muutokset. Opiskelijatietoja on tuotettu vaihtelevasti koulutussektorista riippuen. Kaikki perusasteen jälkeiset koulutussektorit kattava henkilöpohjainen opiskelijatiedonkeruu aloitettiin kattavana vuonna 1999. Perusasteen tiedot ovat henkilöpohjaisia tilastovuodesta 2020 lähtien. Tutkintotietoja on saatavissa tutkintorekisteristä vuodesta 1971 lähtien.

Peruskouluista aikasarjatietoa on saatavissa 1980-luvulta lähtien. Peruskoulutiedot ovat koulukohtaisia vuodesta 1998 lähtien vuoteen 2019 saakka.

Aikasarjatietoja lukiokoulutuksesta on saatavilla vuodesta 1980 lähtien. Ylioppilastutkinnoista tietoja on saatavilla vuodesta 1910. Henkilöpohjaisia opiskelijatietoja on olemassa vuodesta 1999 lähtien. Vuoden 2019 tiedot lukiokoulutuksen opiskelijoista eivät ole kaikilta osin vertailukelpoisia aiempien vuosien kanssa tietolähteen muutoksen vuoksi.

Tietoja ammatillisesta koulutuksesta on kerätty Tilastokeskuksessa 1970-luvun alkupuolelta lähtien. Aikasarjatietoa on saatavissa kattavammin vuodesta 1999, josta lähtien tiedot ovat kauttaaltaan henkilöpohjaisia. Vuodesta 2004 lähtien näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen opiskelijatiedot saatiin koko kalenterivuodelta, kun ne aikaisemmin olivat vain poikkileikkausajankohdalta 20.9. Vuonna 2013 kerättiin opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen tiedot koko kalenterivuodelta. Aikaisempina vuosina tiedot on kerätty 20.9. tilanteesta. Vuonna 2018 ammatillisten perustutkintojen oppisopimuskoulutus ei sisältynyt 20.9. opiskelijoiden määrään. Tieto poikkileikkausajankohdalta on kaikista muista opiskelijoista ja koulutuslajeista (ammatillinen perustutkintokoulutus, ammattitutkintokoulutus ja erikoisammattitutkintokoulutus), sillä vuoden 2018 alusta voimaan tulleen lain (Laki ammatillisesta koulutuksesta 531/2017) mukaan koulutusta ei enää jaotella erikseen nuorille ja aikuisille (näyttötutkintoon valmistava koulutus) suunnattuun koulutukseen. Poikkileikkausopiskelijamäärä ei ole vertailukelpoinen edellisten vuosien opiskelijamäärien kanssa, sillä ennen vuotta 2018 tieto 20.9. poikkileikkausajankohdalta oli vain nuorille suunnatun opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijoista.

Vuodesta 2019 eteenpäin tieto poikkileikkausajankohdalta on kaikista ammatillisen koulutuksen perustutkinto-opiskelijoista osaamisen hankkimistavasta riippumatta. Osaamisen hankkimistapoja ovat oppilaitosmuotoinen koulutus, oppisopimus ja koulutussopimus. Vuonna 2019 tietoa koulutusmaakunnasta ei ollut kattavasti saatavilla, jonka johdosta aluetietona käytetään oppilaitoksen sijaintimaakuntaa.

Ammattikorkeakoulutietoja on kerätty summatasolla vuodesta 1991 alkaen. Tietoja alettiin kerätä henkilöpohjaisina vakinaisista ammattikorkeakouluista vuonna 1997. Vuodesta 1999 alkaen tilastovuoteen 2013 asti tutkintotiedot ja tilastovuoteen 2014 asti opiskelijatiedot on kerätty henkilöpohjaisina suoraan oppilaitoksista. Tilastovuodesta 2014 alkaen ammattikorkeakoulujen tutkintotiedot ja tilastovuodesta 2015 alkaen ammattikorkeakoulujen opiskelijatiedot on saatu korkeakoulujen valtakunnallisesta tietovarannosta.

Yliopistotietoja on kerätty summatasolla (yliopistoittain, tiedekunnittain ja tutkinnoittain) vuodesta 1938 alkaen. Henkilöpohjaisina tietoja on kerätty vuodesta 1966 alkaen tilastovuoteen 2013 asti suoraan oppilaitoksista ja tilastovuodesta 2014 alkaen korkeakoulujen valtakunnallisesta tietovarannosta. Aikasarjoja sähköisessä muodossa voidaan toimittaa vuodesta 1984 alkaen. Vuodesta 2010 alkaen yliopistotilastot sisältävät myös Maanpuolustuskorkeakoulun tiedot. Vuodesta 2012 alkaen uudet opiskelijat ovat kyseenomaisen tutkinnon kyseenomaisessa yliopistossa ensimmäistä kertaa aloittavia. Aiemmin uudet opiskelijat olivat ensimmäistä kertaa kyseenomaiseen yliopistoon kirjoille tulleita.

Tilasto on lopullinen.

Jakelutiheys

Opiskelijat ja tutkinnot -tilaston tietoja julkaistaan useaan kertaan vuoden aikana. Esi- ja perusopetustiedot julkaistaan maaliskuussa, ammattikorkeakoulutustiedot huhtikuussa, yliopistokoulutustiedot toukokuussa, lukio- ja ammatillisen koulutuksen tiedot kesäkuussa sekä kaikkia koulutussektoreita koskevia tietoja loka- ja marraskuussa Tilastokeskuksen verkkosivuilla.

 

Käsitteet

Aikuisten perusopetus

Perusopetuksen päättötodistuksen saamiseen tähtäävä koulutus, joka on tarkoitettu oppivelvollisuusiän ylittäneille henkilöille, jotka eivät ole suorittaneet perusopetuksen oppimäärää.

Huomautus:

Aikuisten perusopetuksessa oppivelvollisuusiän ylittäneillä henkilöillä on mahdollisuus myös täydentää perusopetuksen tutkintoa tai korottaa perusopetuksen oppiaineiden arvosanoja.

Alempi korkeakoulututkinto

Alin yliopistossa suoritettava korkeakoulututkinto.

Ammatillinen koulutus

Perusopetuksen oppimäärän jälkeen suoritettava koulutus, jonka tarkoituksena on tuottaa ammatillista osaamista.

Huomautus:
Ammatillisessa koulutuksessa voi suorittaa ammatillisia perustutkintoja sekä ammatti- ja erikoisammattitutkintoja.
Ammatillisessa koulutuksessa voi tutkinnon suorittamisen lisäksi suorittaa tutkinnon osia.

Ammatillinen perustutkinto

Ammatillinen tutkinto, jossa osoitetaan laaja-alaiset ammatilliset perusvalmiudet alan eri tehtäviin sekä erikoistuneempi osaaminen ja työelämän edellyttämä ammattitaito vähintään yhdellä työelämän toimintakokonaisuuteen liittyvällä osa-alueella

Ammatillinen tutkinto

Ammatillisen osaamisen kohottamiseen ja ylläpitämiseen sekä ammattitaidon osoittamiseen tarkoitettu tutkinto.

Huomautus:
Ammatillisia tutkintoja ovat ammatillinen perustutkinto, ammattitutkinto ja erikoisammattitutkinto.

Ammattikorkeakoulukoulutus

Ammattikorkeakoulukoulutuksella tarkoitetaan ammattikorkeakouluissa järjestettävää koulutusta. Ammattikorkeakouluissa voi suorittaa mm. ammattikorkeakoulututkintoja ja ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja.

Vuoteen 2002 asti osa ammattikorkeakoulukoulutuksesta järjestettiin väliaikaisissa ammattikorkeakouluissa, mutta vuoden 2003 alusta viimeinenkin ammattikorkeakoulu vakinaistettiin.

Ammattikorkeakoulututkinto

Alin ammattikorkeakoulussa suoritettava korkeakoulututkinto.

Ammattitutkinto

Ammatillinen tutkinto, jossa osoitetaan työelämän tarpeiden mukaisesti kohdennettua ammattitaitoa, joka on ammatillista perustutkintoa syvällisempää tai kohdistuu rajatumpiin työtehtäviin.

Esiopetus

Yleissivistävä koulutus, johon osallistutaan pääsääntöisesti oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuonna ja jonka tavoitteena on edistää lapsen oppimisedellytyksiä.

Huomautus:

Esiopetusta voidaan antaa päiväkodissa tai peruskoulussa.






Jatkotutkinto

Ylemmän korkeakoulututkinnon jälkeen yliopistossa suoritettava korkeakoulututkinto
Huomautus:
Jatkotutkintoja ovat tohtorin tutkinnot ja lisensiaatin tutkinnot lukuun ottamatta lääketieteen, hammaslääketieteen ja eläinlääketieteen lisensiaatin tutkintoja.

Korkea-asteen koulutus

Toisen asteen koulutuksen jälkeen korkeakoulussa annettava tai opistoissa annettu koulutus

Huomautus:
Korkea-asteen koulutukseen luetaan alin korkea-aste, alempi korkeakouluaste, ylempi korkeakouluaste ja tutkijakoulutusaste.

Korkeakoulututkinto

Toisen asteen tutkinnon jälkeen ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa suoritettava tutkinto.

Koulutus

Organisoitu toiminta, jonka tavoitteena on tuottaa opetukseen perustuvaa osaamista.

Huomautus:
Tutkintotavoitteisuuden mukaan koulutus voidaan jakaa tutkintoon johtavaan koulutukseen ja tutkintoon johtamattomaan koulutukseen.

Koulutus

Tässä koulutuksella tarkoitetaan tutkintoon johtavaa koulutusta.

Tutkintoon johtavalla (tutkintotavoitteisella) koulutuksella tarkoitetaan peruskoulun koko oppimäärään (peruskoulun päättötodistukseen), lukiokoulutuksen koko oppimäärään (ylioppilastutkintoon), International Baccalaureate-tutkintoon, Reifeprüfung-tutkintoon, European Baccalaureate-tutkintoon, gymnasieexamen-tutkintoon, ammatilliseen perustutkintoon, ammattitutkintoon, erikoisammattitutkintoon, ammattikorkeakoulututkintoon, ylempään ammattikorkeakoulututkintoon tai yliopistokoulutuksen tutkintoon johtavaa koulutusta.

Tutkintoon johtavaa koulutusta luokitellaan koulutusluokituksella.

Koulutusaste

Luokka, jollaisiin tutkintoon johtavat koulutukset jaotellaan vaativuutensa perusteella.

Huomautus:
Usein tietyn koulutusasteen koulutukseen valituksi tuleminen edellyttää alemman koulutusasteen koulutuksen suorittamista.

Koulutusastetta mitataan sekä koulutuksen suunnitellun kokonaiskeston tai tavoiteajan että vaativuuden perusteella.

Koulutusasteet: varhaiskasvatus ja esiopetusaste (kesto vaihtelee), alempi perusaste (6 vuotta), ylempi perusaste (3 vuotta, yht. 9 vuotta perusasteen alusta), toinen aste (3 vuotta, yht. 12 vuotta perusasteen alusta), erikoisammattikoulutusaste (1-2 vuotta, yht. 13-14 vuotta perusasteen alusta), alin korkea-aste (2-3 vuotta, yht. 14-15 vuotta perusasteen alusta), alempi korkeakouluaste (3-4 vuotta, yht. 15-16 vuotta perusasteen alusta), ylempi korkeakouluaste (5-6 vuotta, yht. 17-18 vuotta perusasteen alusta) ja tutkijakoulutusaste (2-4 vuotta, yht. 19-22 vuotta perusasteen alusta).

Koulutustasomittainta ei voi suoraan laskea tässä käsitteessä esitettyjen kestojen perusteella.

Koulutusaste

Luokka, jollaisiin tutkintoon johtavat koulutukset jaotellaan vaativuutensa perusteella.

Huomautus 1: usein tietyn koulutusasteen koulutukseen valituksi tuleminen edellyttää alemman koulutusasteen koulutuksen suorittamista.
Huomautus 2: koulutusastetta mitataan sekä koulutuksen suunnitellun kokonaiskeston tai tavoiteajan että vaativuuden perusteella.
Huomautus 3: koulutusasteet: varhaiskasvatus ja esiopetusaste (kesto vaihtelee), alempi perusaste (6 vuotta), ylempi perusaste (3 vuotta, yht. 9 vuotta perusasteen alusta), toinen aste (3 vuotta, yht. 12 vuotta perusasteen alusta), erikoisammattikoulutusaste (1-2 vuotta, yht. 13-14 vuotta perusasteen alusta), alin korkea-aste (2-3 vuotta, yht. 14-15 vuotta perusasteen alusta), alempi korkeakouluaste (3-4 vuotta, yht. 15-16 vuotta perusasteen alusta), ylempi korkeakouluaste (5-6 vuotta, yht. 17-18 vuotta perusasteen alusta) ja tutkijakoulutusaste (2-4 vuotta, yht. 19-22 vuotta perusasteen alusta).
Huomautus 4: koulutustasomittainta ei voi suoraan laskea tässä käsitteessä esitettyjen kestojen perusteella.

Koulutusjärjestelmä

Suomen koulutusjärjestelmä muodostuu seuraavasti:

Esiopetusta annetaan Suomessa 6-vuotiaille lapsille yleensä päiväkodissa. Osa 6-vuotiaista saa esiopetusta peruskoulussa. Esiopetukseen osallistuminen on ollut pakollista vuodesta 2015 alkaen.

Perusopetus on koko ikäluokalle järjestettyä yleissivistävää koulutusta. Kaikki Suomessa vakinaisesti asuvat lapset ovat oppivelvollisia. Oppivelvollisuus alkaa sinä vuonna, jona lapsi täyttää seitsemän vuotta. Oppivelvollisuus päättyy, kun perusopetuksen oppimäärä (9-vuotinen peruskoulu) on suoritettu tai kun oppivelvollisuuden alkamisesta on kulunut 10 vuotta. Poikkeustapauksessa oppivelvollisuus voi vammaisuuden tai sairauden vuoksi alkaa jo kuusivuotiaana ja kestää 11 vuotta. Perusopetuksen päättötodistuksen samana tai edellisenä vuonna saanut voi halutessaan hakeutua lisäopetukseen (10. luokalle).

Perusasteen jälkeinen koulutus eli lukiokoulutus ja ammatillinen koulutus on toista astetta. Lukiokoulutus on ylioppilastutkintoon tähtäävää koulutusta. Se on laajuudeltaan 3-vuotista ja antaa yleisen jatko-opintokelpoisuuden. Ammatillinen koulutus voi olla joko oppilaitosmuotoista tai oppisopimuskoulutusta. Oppisopimuskoulutuksessa pääosa on työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä tapahtuvaa opiskelua, jota täydennetään tietopuolisilla opinnoilla oppilaitoksissa. Tutkinnot ovat 3-vuotisia ammatillisia perustutkintoja, jotka myös antavat yleisen jatko-opintokelpoisuuden ammattikorkeakouluun ja yliopistoon.

Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot ovat ammatillista lisäkoulutusta. Niitä ja myös ammatillisia perustutkintoja on mahdollista suorittaa ammattitaidon hankkimistavasta riippumattomassa näyttötutkinnossa, jossa osaamisensa voi osoittaa esim. näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen tai työkokemuksen pohjalta.

Ammattikorkeakoulututkinnot ovat laajuudeltaan 3,5–4,5 -vuotisia ja työkokemusta edellyttävät ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 1–1,5 -vuotisia. Yliopistojen alemmat korkeakoulututkinnot ovat laajuudeltaan 3-vuotisia ja ylemmät 2 vuotta pidempiä. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet voivat jatkaa opintojaan tutkijakoulutuksessa lisensiaatin- ja tohtorintutkintoon.

Koulutussektori

Perusopetus, lukiokoulutus, ammatillinen koulutus, ammattikorkeakoulutus, yliopistokoulutus.

Koulutussektori

Oppilaitostilastoissa koulutus jaetaan seuraaviin koulutussektoreihin:
- peruskoulukoulutus
- lukiokoulutus
- ammatillinen koulutus
- ammattikorkeakoulukoulutus
- yliopistokoulutus.

Lisensiaatin tutkinto

Yliopistossa suoritettava alempi jatkotutkinto
Huomautus:
Lisensiaatin tutkinto on jatkokoulutuksen välitutkintona toiseksi ylin korkeakoulututkinto.
Poikkeuksia ovat lääketieteen, hammaslääketieteen ja eläinlääketieteen alat, joilla lisensiaatin tutkinto on ylempi korkeakoulututkinto.

Lisäopetus

Lukuvuoden kestävä vapaaehtoinen, yleissivistävä koulutus, joka on tarkoitettu perusopetuksen päättötodistuksen samana tai edellisenä vuonna saaneille.

Huomautus:

Lisäopetuksessa on mukana myös erityistä tukea saavia oppilaita, joilla on pidennetty oppivelvollisuus.

Lukiokoulutus

Lukiokoulutustilastossa lukiokoulutuksella tarkoitetaan yleissivistävää koulutusta, jonka tavoitteena on lukion koko oppimäärän (ylioppilastutkinnon) tai vastaavan (IB-tutkinnon, Reifeprüfung-tutkinnon, EB-tutkinnon tai Gymnasieexamen-tutkinnon) suorittaminen. Lukiokoulutusta antavissa oppilaitoksissa on myös mahdollista opiskella aineopiskelijana yksittäisiä lukion oppiaineita.

Lukiokoulutusta annetaan seuraavien oppilaitostyyppien oppilaitoksissa:
15 Lukiot
19 Perus- ja lukioasteen koulut
63 Kansanopistot.

Lääkärien erikoistumiskoulutuksen tutkinto

Erikoiseläinlääkärin tutkinto sekä ennen 1.2.2015 suoritettu erikoislääkärin ja erikoishammaslääkärin tutkinto.

Opetussuunnitelmaperusteinen ammatillinen peruskoulutus

Ammatillisen koulutuksen tilastossa opetussuunnitelmaperusteisella ammatillisella peruskoulutuksella tarkoitetaan koulutusta, jolle on määritelty opetussuunnitelma (tavoitteet, opintokokonaisuus ja sen laajuus, keskeiset sisällöt, arviointi). Koulutuksessa suoritettavat tutkinnot ovat ammatillisia perustutkintoja, joiden pohjakoulutuksena on peruskoulun oppimäärä.

Opiskelija

Tilastoissa Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot, Opintojen kulku, Opiskelijoiden työssäkäynti ja Sijoittuminen koulutuksen jälkeen opiskelijoilla tarkoitetaan tilastovuonna 20.9. ja vuodesta 2004 alkaen näyttötutkintoon valmistavan ja oppisopimuskoulutuksen osalta 1.1.-31.12. oppilaitosten kirjoilla olevia tutkintotavoitteisen lukio-, ammatillisen, ammattikorkeakoulu- ja yliopistokoulutuksen opiskelijoita. "Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot" -tilastossa opiskelijoissa ovat mukana myös peruskoulun oppilaat 20.9. tilanteesta. Tiedot yliopistokoulutuksen opiskelijoista ovat vuoteen 2001 saakka 31.12. tilanteesta sisältäen syksyllä tutkinnon suorittaneet.

Opiskelija

Oppija, joka opiskelee muun kuin esi- tai perusopetuksen piirissä.

Huomautus:
Opiskelijoita ovat esimerkiksi lukiossa, toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa, korkeakoulussa ja vapaan sivistystyön piirissä opiskelevat henkilöt.
Myös perusopetuksen piirissä opiskelevia aikuisia kutsutaan opiskelijoiksi.
Tilastokeskuksen tilastoinnissa käsite viittaa toisen asteen ja korkea-asteen opiskelijoihin.
Tilastokeskuksen tilastoinnissa opiskelijoilta edellytetään kirjoilla oloa oppilaitoksessa.

Opiskeluoikeus

Oikeus suorittaa tutkinto tai osallistua koulutukseen tai opetukseen

Oppilaitos

Oppilaitoksella tarkoitetaan sellaista hallinnollista yksikköä, jolla on rehtori tai muu johtaja, jonka palveluksessa ovat opettajat ja muu henkilökunta (työnantajan rooli), jolla on tilinpito- tai muu asiakirjojen laatimisvelvollisuus, jonka opiskelijoiksi opiskelijat rekisteröidään, jonka toimintaa laki tai asetus säätelee, joka noudattaa valtakunnallista opetussuunnitelmaa ja jota julkinen viranomainen rahoittaa tai valvoo. Oppilaitoksella ei tarkoiteta koulurakennusta tai toimipaikkaa. Uusi oppilaitos perustetaan, oppilaitos lakkautetaan tai yhdistetään toiseen oppilaitokseen koulutuksen järjestäjän (oppilaitoksen ylläpitäjän) tai viranomaisten päätösten perusteella.

Tilastokeskus on antanut kullekin oppilaitokselle oman yksilöivän oppilaitostunnuksen. Oppilaitoksia luokitellaan oppilaitostyyppiluokituksella.

Oppilas

Esi- tai perusopetuksessa opiskeleva oppija.

Huomautus:

Oppilaita ovat kaikki peruskoulussa kirjoilla olevat oppilaat: esiopetusoppilaat, vuosiluokkien 1.-9. oppilaat sekä lisäopetusoppilaat (10. luokan oppilaat).

Oppilaita ovat myös päiväkodissa esiopetusta saavat henkilöt.

Oppimäärä

Koulutukseen tai opetukseen kuuluvien opintojen laajuus ja sisältö.

Huomautus:
Perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa voidaan puhua myös yksittäisen oppiaineen oppimäärästä.

Peruskoulu

Oppilaitos, jossa annetaan yleissivistävää perusopetusta koko ikäluokalle.

Peruskoulu

Esi- ja peruskouluopetus -, Ainevalinnat-, Erityisopetus- ja Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot -tilastoissa peruskouluilla tarkoitetaan oppilaitoksia, joissa annetaan yleissivistävää perusopetusta koko ikäluokalle (peruskoulun perusopetus, oppivelvollisuuskoulu). Peruskoulun käyvät kaikki 7-16-vuotiaat, oppivelvollisuusikäiset lapset. Peruskoulun suorittaminen kestää yhdeksän vuotta.

Peruskouluihin luetaan seuraaviin oppilaitostyyppeihin kuuluvat oppilaitokset:
11 Peruskoulut
12 Peruskouluasteen erityiskoulut
19 Perus- ja lukioasteen koulut.

Myös lukioissa ja kansanopistoissa on mahdollista opiskella peruskoulun koko oppimäärää tai peruskoulun aineopintoja, mutta niiden antama perusopetus on suunnattu oppivelvollisuusikää vanhemmille opiskelijoille (aikuisten perusopetus). Näitä oppilaitoksia ja opiskelijoita ei yleensä lasketa mukaan peruskouluja kuvaaviin tietoihin.

Peruskoulun päättänyt

Oppivelvollisuusikäinen oppilas, joka on hyväksytysti suorittanut perusopetuksen koko oppimäärän ja saanut perusopetuksen päättötodistuksen.

Perusopetus

Kaikille tarkoitettu yleissivistävä koulutus, jonka lakisääteinen oppimäärän laajuus on yhdeksän vuotta.

Huomautus:

Perusopetusta annetaan peruskouluissa. Sen lisäksi sitä voidaan antaa myös kansanopistoissa, aikuislukioissa tai muissa oppilaitoksissa. Perusopetukseen osallistumalla tai hankkimalla muulla tavoin vastaavat tiedot suoritetaan perusopetuslakiin 628/1998 perustuva oppimäärä.

Päättötodistus

Todistus tietyn koulutuksen koko oppimäärän suorittamisesta.

Huomautus:

Päättötodistuksia ovat esimerkiksi peruskoulun tai lukion päättötodistus.

Tohtorin tutkinto

Yliopistossa suoritettava ylin jatkotutkinto.

Toisen asteen koulutus

Perusopetuksen jälkeen annettava ammatillinen koulutus tai lukiokoulutus

Toisen asteen tutkinto

Toisen asteen koulutuksessa suoritettava tutkinto.

Huomautus:
Toisen asteen tutkintoja ovat esimerkiksi lukiokoulutuksen tutkinnot, ylioppilastutkinto, EB-tutkinto (European Baccalaureate), IB-tutkinto (International Baccalaureate), DIA-tutkinto (Deutsche Internationale Abitur, ent. Reifeprüfung) ja ammatillinen tutkinto.

Tutkinto

Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot -tilastossa tutkinnon suorittaneet ovat tilastovuonna 1.1.-31.12. ylioppilastutkinnon, kansainvälisen ylioppilastutkinnon (IB- tai Reifebrufung- tutkinnon), Gymnasieexamen-tutkinnon, ammatillisen tutkinnon, ammattikorkeakoulututkinnon, ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon tai yliopistotutkinnon suorittaneita. Peruskoulukoulutuksessa tutkinnon suorittaneilla tarkoitetaan peruskoulun päättötodistuksen saaneita. Tutkintoihin ei lasketa sotilasalan tutkintoja eikä ulkomailla suoritettuja tutkintoja.

Tutkintoon johtava koulutus; formaali koulutus

Koulutus, jonka tavoitteena on tutkinto.

Huomautus:
Tutkintoon johtavalla koulutuksella tarkoitetaan perusopetuksen koko oppimäärään, lukiokoulutuksen koko oppimäärään, ylioppilastutkintoon, kansainväliseen ylioppilastutkintoon, gymnasieexamen-tutkintoon, ammatilliseen perustutkintoon, ammattitutkintoon, erikoisammattitutkintoon, ammattikorkeakoulututkintoon, ylempään ammattikorkeakoulututkintoon, alempaan korkeakoulututkintoon, ylempään korkeakoulututkintoon, lisensiaatin tutkintoon, tohtorintutkintoon tai erikoiseläinlääkärin tutkintoon johtavaa koulutusta.

Ulkomaalainen opiskelija

"Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot" , "Ammattikorkeakoulutus" ja "Yliopistokoulutus" -tilastoissa ulkomaalaisilla opiskelijoilla tarkoitetaan tilastovuonna 20.9. oppilaitosten kirjoilla olevia tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijoita, joiden kansalaisuus on muu kuin Suomen. Ulkomaalaisiksi on laskettu lisäksi kaikki ne opiskelijat, joilla ei ole kansalaisuustietoa. Tiedot yliopistokoulutuksen ulkomaalaisista opiskelijoista ovat vuoteen 2001 saakka 31.12. tilanteesta sisältäen syksyllä tutkinnon suorittaneet.

Uusi opiskelija

Tilastossa "Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot" uusilla opiskelijoilla tarkoitetaan opiskelijoita, jotka ovat tulleet tilastovuonna kirjoille tietyn oppilaitoksen tiettyyn koulutukseen. Peruskoulun perusopetuksessa uusiksi opiskelijoiksi lasketaan kaikki 1. luokan oppilaat. Aikuisten perusopetuksen uusista opiskelijoista ei kerätä tilastotietoa.

Tieto uusista opiskelijoista tarkentui vuonna 2012 yliopistokoulutuksen osalta: ennen vuotta 2012 yliopisto-opiskelijoista saatiin vain tieto kirjoille tulosta tiettyyn yliopistoon, vuodesta 2012 alkaen saadaan tieto yliopiston tietyssä koulutuksessa aloittamisesta.

Vuoteen 2001 asti uusiin ammattikorkeakouluopiskelijoihin laskettiin vain läsnäolleiksi ilmoittautuneet.

Vuosiluokka

Samassa koulunkäynnin vaiheessa olevat oppilaat.

Huomautus:

Peruskoulu jaetaan vuosiluokkiin 1-9.

Peruskouluun katsotaan kuuluvaksi myös lisäopetus eli 10. luokka.

Väestö

Maassa asuva väestö ajankohdalta 31.12. saadaan Väestörekisterikeskuksen ylläpitämästä väestötietojärjestelmästä. Vuoden 1993 aineistosta lähtien Tilastokeskuksella on ollut Väestörekisterikeskuksen kanssa sama "tilastohetki", vuodenvaihde keskiyöllä, minkä seurauksena väkiluku on ollut sama käsitteestä riippumatta.

Yleissivistävä koulutus

Koulutus, jonka tarkoituksena on antaa tietoja ja taitoja, jotka auttavat toimimaan ja vaikuttamaan yhteiskunnassa.

Huomautus:
Yleissivistävää koulutusta ovat esiopetus, perusopetus, lukiokoulutus ja muut ei-ammatilliset opinnot esimerkiksi vapaan sivistystyön oppilaitoksissa.

Ylempi ammattikorkeakoulututkinto

Ammattikorkeakoulututkinnon tai muun soveltuvan korkeakoulututkinnon pohjalta ammattikorkeakoulussa suoritettava korkeakoulututkinto.

Yliopistokoulutus

Yliopistossa annettava korkeakoulutus.

Huomautus:
Koulutuksen tavoitteena on alempi tai ylempi korkeakoulututkinto tai tieteellinen jatkotutkinto, joita ovat lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot.
Koulutuksessa voi suorittaa myös tutkintoon johtamattomia koulutuksia.

Yliopistokoulutus

Yliopistokoulutuksella tarkoitetaan yliopistoissa järjestettävää koulutusta. Yliopistoissa voi suorittaa alempia (kandidaatti) ja ylempiä (maisteri) korkeakoulututkintoja sekä tieteellisiä jatkotutkintoja, joita ovat lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot.

Tarkkuus, luotettavuus ja oikea-aikaisuus

Tarkkuus ja luotettavuus yleisesti

Oppilaitosten ilmoittamien tietojen puutteet ja virheet lähdeaineistoissa vaikuttavat tilaston laatuun. Virhe voi syntyä, kun oppilaitokset tallentavat tiedot opiskelijoistaan KOSKI- tai VIRTA-tietovarantoon, tai kun tiedot poimitaan Tilastokeskuksessa tietovarannon rajapinnalta.

Tarkkuus ja luotettavuus

Opiskelijat ja tutkinnot -tilaston lähdeaineistoina käytetään koulutustilastojen koulutussektorittaisia (esi- ja perusopetus, lukiokoulutus, ammatillinen koulutus, ammattikorkeakoulutus ja yliopistokoulutus) aineistoja. Koulutuksen järjestäjien ilmoittamien tietojen mahdolliset puutteet ja virheet vaikuttavat tilaston laatuun heikentävästi.

Tietojen käsittelyprosessin aikana tietojen korkea laatu varmistetaan useiden erilaisten tilastollisten tarkistusohjelmien avulla, tiedonantajille tehdyillä lisäkyselyillä sekä vertailuilla aiempiin vastaaviin tilastoihin ja muihin tietolähteisiin.

Oikea-aikaisuus ja täsmällisyys

Esi- ja perusopetuksen tiedot julkistetaan kolmen kuukauden viiveellä.
Lukio- ja ammatillisen koulutuksen tiedot julkistetaan 6 kuukauden viiveellä.
Ammattikorkeakoulutuksen tiedot julkistetaan 4 kuukauden viiveellä. 
Yliopistokoulutuksen tiedot julkistetaan 5 kuukauden viiveellä.
Kaikkia koulutussektoreita kuvaavat koontitaulukot väestötietoineen ilmestyvät 10 kuukauden viiveellä.

 Julkistamiskalenterin ja varsinaisen julkaisupäivän välillä ei esiinny viiveitä.

Oikea-aikaisuus

Esi- ja perusopetuksen tiedot julkistetaan kolmen kuukauden viiveellä.
Lukio- ja ammatillisen koulutuksen tiedot julkistetaan 6 kuukauden viiveellä.
Ammattikorkeakoulutuksen tiedot julkistetaan 4 kuukauden viiveellä. 
Yliopistokoulutuksen tiedot julkistetaan 5 kuukauden viiveellä.
Kaikkia koulutussektoreita kuvaavat koontitaulukot väestötietoineen ilmestyvät 10 kuukauden viiveellä.

 Julkistamiskalenterin ja varsinaisen julkaisupäivän välillä ei esiinny viiveitä.

Täsmällisyys

Julkistamiskalenterin ja varsinaisen julkaisupäivän välillä ei esiinny viiveitä.

Täydellisyys

Tilaston tekemiseen käytetään kokonaisaineistoja. Tilastossa on tiedot esi- ja peruskoulujen sekä perusasteen jälkeisen tutkintotavoitteisen koulutuksen oppilaista, opiskelijoista ja tutkinnoista Suomessa.

Tietojen revisioituminen

Tietoja ei revisioida myöhemmin.
 

Otantavirhe

Tilastossa on käytössä kokonaisaineisto, jolloin otantavirhettä ei esiinny.

Muut virhelähteet (non-sampling errors)

Tilastokeskus on poistanut saamastaan KOSKI-aineistosta esi- ja perusopetuksen, lukion ja ammatillisen koulutuksen opiskeluoikeuksia, jos henkilöllä on ollut samaan aikaan voimassa oleva opiskeluoikeus kahteen oppilaitokseen. Lisäksi Tilastokeskuksen rekisteriaineistoja apuna käyttäen KOSKI-aineistoon on tehty joitakin muita korjauksia muun muassa kirjoille tuloaikoihin, joissa ilmeni puutteellisuuksia.

Lukiokoulutuksen aineistossa huomattiin siirtymävaiheessa Tilastokeskuksen omasta tiedonkeruusta KOSKI-tietojen käyttöön, että osa oppilaitoksista ei ole aiemmin ilmoittanut kaikkia Tilastokeskuksen tiedonkeruussa pyydettyjä opiskelijoita kattavasti. Joillakin oppilaitoksilla oli aiemmin jäänyt ilmoittamatta poissaolevien opiskelijoiden ja mahdollisesti samaan aikaan ammatillista tutkintoa opiskelevien opiskelijoiden opiskeluoikeudet. Lukiokoulutuksen aineistosta poistettiin opiskeluoikeus, mikäli opiskelija oli suorittanut ylioppilastutkinnon ennen tilastovuoden 20.9. poikkileikkausajankohtaa.

Ammatillisen koulutuksen aineistoista tarkistetaan muun muassa puuttuvat tiedot, loogiset virheet ja kahteen kertaan esiintyvät tiedot.

Ammattikorkeakoulutuksen ja yliopistokoulutuksen aineistojen tietoihin tehtiin pieniä korjauksia ohjelmallisesti, esimerkiksi oppilaitokseen kirjoille tulon päivämääriä korjattiin oikeaan muotoon

Käsittelyvirhe

Virheet korjataan ja niistä tiedotetaan käyttäjille mahdollisimman nopeasti. Tilastokeskus kertoo merkittävistä virheistä samassa laajuudessa ja samoja kanavia käyttäen kuin varsinaisten tietojen julkistamisessa.

Korjattuihin tilastojulkistuksiin lisätään merkintä korjauksesta sekä tieto korjauksen ajankohdasta. Mikäli mahdollista, myös alkuperäinen, virheellinen tieto jätetään näkyviin.

Tilastoissa esiintyvät kirjoitus- ja muut muotovirheet korjataan mahdollisimman nopeasti ja joustavasti, eikä niistä tehdä erillistä merkintää verkkosivuille.

Tilastotietokantoihin tehtävistä muutoksista uutisoidaan Muutoksia tietokannassa -sivulla. Tilastotietokannoissa ylläpidetään vain tuoreimpia tietoja.

Myös aikataulupoikkeamat lasketaan virhetilanteiksi. Mikäli tilastotiedon julkistaminen myöhästyy merkittävästi ilmoitetusta ajankohdasta, ilmoitetaan myöhästymisestä Tilastokeskuksen kotisivulla.

Vertailukelpoisuus

Maantieteellinen vertailukelpoisuus

Tilastossa käytetään Kansallista koulutusluokitus 2016:a, joka pohjautuu Unescon International Standard Classification of Education 2011 (ISCED 2011) -luokitukseen. Tilasto on kansainvälisesti vertailukelpoinen, ja kattaa koko Suomen. Tilaston tiedot on saatavissa kaikilla kuntapohjaisilla ryhmittelytiedoilla koko Suomen alueelta.

Ajallinen vertailukelpoisuus

Kansallinen koulutusluokitus on otettu käyttöön Tilastokeskuksen ja opetushallinnon sopimuksella vuoden 2016 tilastoista lähtien. Luokitus pohjautuu Unescon International Standard Classification of Education 2011 (ISCED 2011) -luokitukseen. Luokitus poikkeaa aiemmin käytössä olleista koulutuksen luokituksista (Tilastokeskuksen koulutusluokitus, Opetushallinnon koulutusluokitukset 1995 ja 2002). 

Eri vuosien vertailtavuuteen vaikuttavat koulutusjärjestelmässä, luokituksissa ja tilastoinnissa tapahtuneet muutokset.

Opiskelijatietoja on tuotettu vaihtelevasti koulutussektorista riippuen. Kaikki koulutussektorit kattava henkilöpohjainen opiskelijatiedonkeruu ja ennakkotiedonkeruu aloitettiin vuonna 1999. Tutkintotietoja on saatavissa tutkintorekisteristä vuodesta 1971 lähtien.

Peruskouluista aikasarjatietoa on saatavissa 1980-luvulta lähtien. Peruskoulutiedot ovat koulukohtaisia vuodesta 1998 lähtien vuoteen 2019 saakka. Vuodesta 2020 alkaen tilaston tiedot tuotetaan henkilöpohjaisina KOSKI-tietovarannosta.

Lukiokoulutuksen opiskelijoiden aikasarja on vertailukelpoinen vuodesta 2001 ja ylioppilastutkintojen aikasarja on vertailukelpoinen vuodesta 1910 alkaen. Tilaston tietokantataulukoista löytyy vertailukelpoisia aikasarjatietoja vuodesta 2002 alkaen. Vanhemmat tiedot löytyvät paperijulkaisuista.


Vuoden 2019 tiedot lukiokoulutuksen opiskelijoista eivät ole kaikilta osin vertailukelpoisia aiempien vuosien kanssa tietolähteen muutoksen vuoksi. Vuoden 2019 opiskelijatiedot perustuvat Opetushallinnon KOSKI-tietovarannon tietoihin. Aiemmin Tilastokeskus keräsi lukiokoulutuksen opiskelijatiedot omalla tiedonkeruullaan suoraan oppilaitoksista. Siirtymävaiheessa huomattiin, että osa oppilaitoksista ei ole aiemmin ilmoittanut kaikkia tiedonkeruussa pyydettyjä tietoja kattavasti. Joillakin oppilaitoksilla oli aiemmin jäänyt ilmoittamatta poissaolevien opiskelijoiden ja mahdollisesti samaan aikaan ammatillista tutkintoa opiskelevien opiskelijoiden opiskeluoikeudet.

Tietoja ammatillisesta koulutuksesta on kerätty Tilastokeskuksessa 1970-luvun alkupuolelta lähtien. Aikasarjatietoa on saatavissa kattavammin vuodesta 1999, josta lähtien tiedot ovat kauttaaltaan henkilöpohjaisia. Vuodesta 2004 lähtien näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen opiskelijatiedot saatiin koko kalenterivuodelta, kun ne aikaisemmin olivat vain poikkileikkausajankohdalta 20.9. Vuonna 2013 kerättiin opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen tiedot koko kalenterivuodelta. Aikaisempina vuosina tiedot on kerätty 20.9. tilanteesta. Vuonna 2018 ammatillisten perustutkintojen oppisopimuskoulutus ei sisältynyt 20.9. opiskelijoiden määrään. Tieto poikkileikkausajankohdalta on kaikista muista opiskelijoista ja koulutustyypeistä (ammatillinen perustutkintokoulutus, ammattitutkintokoulutus ja erikoisammattitutkintokoulutus), sillä vuoden 2018 alusta voimaan tulleen lain (Laki ammatillisesta koulutuksesta 531/2017) mukaan koulutusta ei enää jaotella erikseen nuorille ja aikuisille (näyttötutkintoon valmistava koulutus) suunnattuun koulutukseen. Poikkileikkausopiskelijamäärä ei ole vertailukelpoinen edellisten vuosien opiskelijamäärien kanssa, sillä ennen vuotta 2018 tieto 20.9. poikkileikkausajankohdalta oli vain nuorille suunnatun opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijoista.


Vuodesta 2019 eteenpäin tieto poikkileikkausajankohdalta on kaikista perustutkinto-opiskelijoista osaamisen hankkimistavasta riippumatta. Osaamisen hankkimistapoja ovat oppilaitosmuotoinen koulutus, oppisopimus ja koulutussopimus. Vuosina 2019 ja 2020 tietoa koulutusmaakunnasta ei ollut kattavasti saatavilla, jonka johdosta aluetietona käytetään oppilaitoksen sijaintimaakuntaa.

Ammattikorkeakoulutuksen tietokantataulukoista löytyy vertailukelpoisia aikasarjatietoja vuodesta 2002 alkaen kansallisella koulutusluokituksella. Tätä vanhempia tietoja löytyy Oppilaitostilastot-julkaisusta vuodesta 1997 alkaen.

Yliopistotietoja on kerätty summatasolla (yliopistoittain, tiedekunnittain ja tutkinnoittain) vuodesta 1938 alkaen. Henkilöpohjaisina tietoja on kerätty vuodesta 1966 alkaen tilastovuoteen 2013 asti suoraan oppilaitoksista ja tilastovuodesta 2014 alkaen korkeakoulujen valtakunnallisesta tietovarannosta. Aikasarjoja sähköisessä muodossa voidaan toimittaa vuodesta 1984 alkaen.


Vuodesta 2010 alkaen yliopistotilastot sisältävät myös Maanpuolustuskorkeakoulun tiedot. Vuodesta 2012 alkaen uudet opiskelijat ovat kyseenomaisen tutkinnon kyseenomaisessa yliopistossa ensimmäistä kertaa aloittavia. Aiemmin uudet opiskelijat olivat ensimmäistä kertaa kyseenomaiseen yliopistoon kirjoille tulleita. Myös muut tilastoinnissa tapahtuneet muutokset voivat vaikuttaa eri vuosien vertailtavuuteen. Tilaston tietokantataulukoista löytyy vertailukelpoisia aikasarjatietoja vuodesta 2001 alkaen kansallisella koulutusluokituksella.


Koulutustilastojen vanhoja paperijulkaisuja on digitoitu Kansallisarkiston Doria-julkaisuarkistoon.  

Tilastojen välinen yhtenäisyys

Opiskelijat ja tutkinnot -tilaston tiedot perustuvat samoihin tietolähteisiin ja ne on laadittu samoja periaatteita noudattaen kuin muutkin Tilastokeskuksen koulutusta kuvaavat tilastot. Näitä tilastoja voidaan hyvin käyttää rinnan, kunhan otetaan huomioon tilastojen erityispiirteet.

Yhtenäisyys osavuosittaisten ja vuosittaisten tilastojen välillä

Tiedot julkaistaan tilastovuodelta, tilasto ei sisällä osavuosittaisia tietoja. Tilastotiedot ovat yhtenäisiä eri vuosien välillä. 

Yhtenäisyys kansantalouden tilinpidon kanssa

Kansantalouden tilinpidon tuottavuustutkimuksessa käytetään tutkintorekisterin koulutusastetietoa työssäkäyntitilaston kautta.
Väestön koulutusrakennetilastoon tutkintotiedot saadaan opiskelijat ja tutkinnot -tilastosta ja muista täydennysaineistoista.

Sisäinen yhtenäisyys

Opiskelijat ja tutkinnot -tilaston yksittäisessä tilastovuoden aineistossa ei ole sisäisiä ristiriitoja. Eri vuosien vertailtavuuteen vaikuttaa kuitenkin koulutusjärjestelmässä, luokituksissa ja tilastoinnissa tapahtuneet muutokset. 

Ammatillisen koulutuksen tilastossa vuonna 2004 näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen opiskelijatiedot saatiin koko kalenterivuodelta, kun ne aikaisemmin oli saatu vain poikkileikkausajankohdalta 20.9.

Vuonna 2013 kerättiin opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen tiedot koko kalenterivuodelta. Aikaisempina vuosina tiedot on kerätty 20.9. tilanteesta.

Vuonna 2018 ammatillisten perustutkintojen oppisopimuskoulutus ei sisältynyt 20.9. opiskelijoiden määrään. Tieto poikkileikkausajankohdalta on kaikista muista opiskelijoista ja koulutustyypeistä (ammatillinen perustutkintokoulutus, ammattitutkintokoulutus ja erikoisammattitutkintokoulutus), sillä vuoden 2018 alusta voimaan tulleen lain (Laki ammatillisesta koulutuksesta 531/2017) mukaan koulutusta ei enää jaotella erikseen nuorille ja aikuisille (näyttötutkintoon valmistava koulutus) suunnattuun koulutukseen. Poikkileikkausopiskelijamäärä ei ole vertailukelpoinen edellisten vuosien opiskelijamäärien kanssa, sillä ennen vuotta 2018 tieto 20.9. poikkileikkausajankohdalta oli vain nuorille suunnatun opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijoista.

Vuodesta 2019 eteenpäin tieto poikkileikkausajankohdalta on kaikista perustutkinto-opiskelijoista osaamisen hankkimistavasta riippumatta. Osaamisen hankkimistapoja ovat oppilaitosmuotoinen koulutus, oppisopimus ja koulutussopimus. Vuosina 2019 ja 2020 tietoa koulutusmaakunnasta ei ollut kattavasti saatavilla, jonka johdosta aluetietona käytetään oppilaitoksen sijaintimaakuntaa.

Ammattikorkeakoulutus-tiedoissa uusilla opiskelijoilla tarkoitetaan tilastovuonna 20.9. opiskelemassa olleita, 1.1.-20.9. kyseisen koulutuksen kyseisessä ammattikorkeakoulussa vastaanottaneita ja ensimmäistä kertaa läsnä- tai poissaoleviksi ilmoittautuneita.

Ammattikorkeakoulutuksen uusi opiskelija oli vuoteen 2001 asti ensimmäistä kertaa läsnäolleeksi kirjoittautunut opiskelija.

Yliopistokoulutus-tiedoissa vuodesta 2002 ja siitä eteenpäin opiskelijatiedot kuvaavat ajankohdan 20.9. tilannetta. Aikaisempien vuosien tiedot kuvaavat ajankohdan 31.12. tilannetta. Tästä syystä vuoden 2002 ja sen jälkeiset tiedot eivät ole täysin vertailukelpoisia aikaisempien vuosien tietoihin.

Vuodesta 2012 alkaen yliopistokoulutuksen uusilla opiskelijoilla tarkoitetaan yliopistokoulutuksen aloittaneita, 20.9. opiskelemassa olevia, joiden opiskeluoikeus on alkanut nykyisessä tutkinnossa kyseisessä yliopistossa. Aiemmin uudet opiskelijat olivat ensimmäistä kertaa alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon kyseisen yliopiston kirjoille mihin tahansa koulutukseen tulleita, 20.9. opiskelemassa olevia. Vuoteen 2001 asti yliopistokoulutuksen uusi opiskelija oli kalenterivuonna kyseisessä yliopistossa koulutuksen aloittanut.

Lähdeaineistot ja tiedonkeruut

Lähdeaineistot

Tilasto perustuu henkilöpohjaisiin (peruskoulutuksessa vuoteen 2019 saakka oppilaitoksittaisiin) opiskelija- ja tutkintotietoihin. Tiedot opiskelijoista perustuvat Tilastokeskuksen koulutuksen järjestäjiltä keräämiin, KOSKI-tietovarannosta ja VIRTA-tietovarannosta saatuihin tietoihin. Tiedot suoritetuista tutkinnoista perustuvat Tilastokeskuksen pääasiassa koulutuksen järjestäjiltä keräämiin, KOSKI-tietovarannosta, VIRTA-tietovarannosta ja ylioppilastutkintorekisteristä saatuihin tutkintorekisterin tietoihin. Työssäkäyntitiedot perustuvat Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastoon, jonka lähdeaineistoina
käytetään lähinnä hallinnollisia rekistereitä ja muita rekisteripohjaisia tietoaineistoja. Aineistot ovat kokonaisaineistoja.

Esi- ja perusopetus -tilasto on perustunut vuoteen 2019 asti suoraan tiedonkeruuseen koulutuksen järjestäjiltä. Vuodesta 2020 alkaen tiedot tuotetaan opetushallinnon KOSKI -tietovarannosta.

Ammatillisen koulutuksen tilaston lähdeaineisto on opetushallinnon alaisen koulutuksen osalta valtakunnallinen KOSKI-tietovaranto. Opetushallinnon ulkopuolisesta koulutuksesta tiedot saadaan Pelastusopiston, Pohjoiskalotin koulutussäätiön, Rikosseuraamusalan koulutuskeskuksen ja Ahvenanmaan opiskelijarekistereistä.

Lukiokoulutuksen opiskelijatiedot perustuvat Opetushallinnon KOSKI-tietovarannon tietoihin, jonne koulutuksenjärjestäjät siirtävät henkilöpohjaiset opiskelijatiedot ja Ålands Gymnasiumin Tilastokeskukselle ilmoittamiin tietoihin. EB-koulutuksen opiskelija- ja tutkintotiedot perustuvat oppilaitosten Tilastokeskukselle ilmoittamiin tietoihin. Ylioppilastutkintotiedot perustuvat ylioppilastutkintolautakunnan ylläpitämään ylioppilastutkintorekisteriin.

Ammattikorkeakoulutustilaston lähdeaineistona käytetään VIRTA-tietovarannosta poimittuja henkilöpohjaisten opiskelija- ja tutkintoaineistojen tietoja.

Tilastovuodesta 2016 lähtien VIRTA- tietovarannosta on saatu myös sisäministeriön alaisen Poliisiammattikorkeakoulun tiedot. Ammattikorkeakouluista vain Högskolan på Åland toimittaa opiskelija- ja tutkintotietonsa erikseen.

Yliopistokoulutustilaston lähdeaineistona käytetään korkeakoulujen valtakunnallisesta tietovarannosta (VIRTA) poimittuja henkilöpohjaisten opiskelija- ja tutkintoaineistojen tietoja.
Maanpuolustuskorkeakoulu toimittaa opiskelija- ja tutkintotietonsa erikseen.

Tiedonkeruumenetelmä

Tilastokeskuksen ja opetushallinnon välisen sopimuksen mukaan Tilastokeskus saa opetushallinnon KOSKI-tietovarannosta rajapinnan kautta tiedot esi- ja perusopetuksen oppilaista, peruskoulun päättötodistuksen saaneista, ammatillisen koulutuksen opiskelijoista ja tutkinnon suorittaneista, sekä lukiokoulutuksen opiskelijoista. Ylioppilastutkintotiedot saadaan Ylioppilastutkintolautakunnalta (YTL).
VIRTA-tietovarannosta saadaan tiedot ammattikorkeakoulutuksesta ja yliopistokoulutuksesta. Tämän lisäksi saadaan erikseen tiedot opetushallinnon ulkopuolisesta koulutuksesta.

Tiedonkeruun tiheys

Esi- ja perusopetuksen, lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen tiedot poimitaan KOSKI-tietovarannosta kerran tilastovuotta kohden. Tietoja täydennetään erilliskeruilla kerran vuodessa. Ylioppilastutkintotiedot saadaan Ylioppilastutkintolautakunnalta kaksi kertaa vuodessa. Ammattikorkeakoulutuksen ja yliopistokoulutuksen tiedot poimitaan VIRTA-tietovarannosta kaksi kertaa vuodessa, opiskelijatiedot 20.9. poikkileikkaustilanteen mukaisina tilastovuoden syksyllä, ja tutkintotiedot tilastovuotta seuraavan vuoden keväällä.

Tilastollinen tietosuoja

Opiskelijat ja tutkinnot -tilaston tuottamisessa noudatetaan Tilastokeskuksen tietosuojaperiaatteita, joista kerrotaan tarkemmin kohdissa 7.1 Tietosuojaperiaatteet ja 7.2 Tietosuoja ja -turva käsiteltäessä.
 

Kustannukset ja vastausrasite

Tilastoaineistot ovat hallinnollisia aineistoja, jotka eivät aiheuta vastausrasitetta.

Menetelmät

Tiedon käsittely

Esi- ja perusopetuksen, lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen aineistoista tarkistetaan muun muassa puuttuvat tiedot, loogiset virheet ja kahteen kertaan esiintyvät tiedot. Tietoja verrataan myös edellisen vuoden vastaaviin tietoihin. Jos aineistosta löytyy korjattavaa, pyydetään opetuksen ja koulutuksen järjestäjiä korjaamaan tiedot KOSKI-tietovarantoon. Sen jälkeen aineisto haetaan uudestaan tietovarannosta. Virhetarkistukset ajetaan toiseen kertaan, kun korjaukset on saatu ja viety korjausohjelmaan. Näin tarkistetaan, että korjaukset ovat osuneet aineistoon oikein. Lisäksi joitakin korjauksia joudutaan tekemään suoraan tilastoitavaan aineistoon, jos oppilaitos ei ole ehtinyt niitä tallentaa tietovarantoon. Tilastokeskus on poistanut saamastaan KOSKI-aineistosta opiskeluoikeuksia, jos oppilaitos on ilmoittanut Tilastokeskukselle, etteivät henkilöt ole opiskeluja aloittaneet. KOSKI-aineistoon on tehty korjauksia muun muassa opintojen aloituspäivämääriin ja puuttuneisiin rahoitustietoihin. Ammatillisen koulutuksen koko tutkinnon suorittanut opiskelija on jätetty vain yhteen oppilaitokseen. Lukiokoulutuksessa ylioppilastutkinnon suorittanut ei voi olla tutkinnon suorittamisen jälkeen enää lukion koko oppimäärän opiskelija.  

Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen osalta sekä opiskelija- että tutkintoaineistosta ajetaan tarkistus- ja virhelistat oppilaitoksittain. Tarkistusohjelmat tarkistavat kaikkien ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen tiedot ja tekevät jokaiselle ammattikorkeakoululle ja yliopistolle listat virheistä. Oppilaitokset palauttavat tiedot virhelistan korjauksista Tilastokeskukselle sekä tekevät lisäksi korjaukset itse tietovarantoon. Tilastokeskuksessa korjatut tiedot viedään korjausohjelmalla aineistoon. Jos oppilaitoksen tiedoissa on huomattavan paljon virheitä, niin tiedot voidaan ottaa uudelleen Tilastokeskukseen VIRTA-tietovarannosta, kun oppilaitos on korjannut tietonsa sinne.

Virhetarkistukset ajetaan toiseen kertaan, kun korjaukset on saatu ja viety korjausohjelmaan. Näin tarkistetaan, että korjaukset ovat osuneet aineistoon oikein.

Aineistoja täydennetään luokituksilla ja rekistereillä. Aineistoihin yhdistetään luokituksia koulutusluokituksesta ja oppilaitosrekisteristä. Henkilöille haetaan tietovarastosta kansalaisuus, kotikunta ja äidinkielitiedot väestörekisterin valmistuttua. Virheellisille henkilötunnuksille käytetään oppilaitoksilta ja väestötietojärjestelmästä saatuja tietoja.

Tiedot ovat lopulliset, kun tilasto on julkaistu.

Aineiston/datan validointi

Opiskelijat ja tutkinnon -tilaston aineistoa validoidaan monessa vaiheessa tilastoprosessin aikana. Tietojen käsittelyprosessin aikana opiskelija- ja tutkintotietojen korkea laatu varmistetaan useiden erilaisten tilastollisten tarkistusohjelmien avulla, tiedonantajille tehdyillä lisäkyselyillä sekä vertailuilla aiempiin vastaaviin tilastoihin ja muihin tietolähteisiin.

Menetelmädokumentointi

Opiskelijat ja tutkinnot -tilaston aineistot ovat hallinnollisiin rekistereihin pohjautuvia kokonaisaineistoja.

Esi- ja perusopetuksen tilastoinnissa siirryttiin tilastovuodesta 2020 lähtien hyödyntämään Opetushallituksen KOSKI-tietovarannon tietoja. Lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen tilastoinnissa KOSKI-tietovarannon käyttöön siirryttiin tilastovuonna 2019. Tietoja täydennetään erillisillä tiedonkeruilla oppilaitoksista, jotka eivät kuulu KOSKI-tietovarannon käyttäjiin. Ennen KOSKI-tietovarannon käyttöä on tiedot kerätty Tilastokeskuksen omilla tiedonkeruilla suoraan oppilaitoksista. 

Ammattikorkeakoulutuksen tutkintotiedot tilastovuodesta 2014 alkaen, ja opiskelijatiedot tilastovuodesta 2015 lähtien, on saatu korkeakoulujen valtakunnallisen tietovarannon (VIRTA) kautta. Yliopistokoulutuksen tiedot on tilastovuodesta 2014 lähtien saatu korkeakoulujen valtakunnallisen tietovarannon (VIRTA) kautta. Tietoja täydennetään erillisillä tiedonkeruilla korkeakouluista, jotka eivät kuulu VIRTA-tietovarantoon. Ennen VIRTA-tietovarannon käyttöä on tiedot kerätty Tilastokeskuksen omilla tiedonkeruilla suoraan oppilaitoksista.

Periaatteet ja linjaukset

Organisaatio

Tilastokeskus

Organisaatioyksikkö

Yhteiskuntatilastot

Lainsäädäntö ja muut sopimukset

Tilastojen laadintaa ohjaa tilastolaki. Tilastolaissa säädetään muun muassa tiedonkeruusta, tietojen käsittelystä ja tiedonantovelvollisuudesta. Tietojen käsittelyyn tilastoja tuotettaessa sovelletaan tilastolain lisäksi tietosuojalakia sekä lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta. 

Tilastokeskus soveltaa tilastoja laatiessaan EU:n tilastosäädöksiä, jotka ohjaavat kaikkien EU-maiden tilastovirastoja.  

Lisätietoja: Tilastolainsäädäntö 


Tilaston tietoja käytetään EU-asetuksen edellyttämässä tietojen raportoinnissa Eurostatille (Komission asetus (EU) N:o 912/2013 koulutusta ja elinikäistä oppimista koskevien tilastojen tuottamisesta ja kehittämisestä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 452/2008 täytäntöönpanemisesta koulutusjärjestelmiä koskevien tilastojen osalta.

Tietosuojaperiaatteet

Tilastotarkoituksiin kerätyn tiedon tietosuoja taataan tilastolain (280/2004), viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) annetun lain, EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen (EU) 2016/679 ja tietosuojalain (1050/2018) vaatimusten mukaisesti. Tietoaineistot on suojattu käsittelyn kaikissa vaiheissa tarvittavin fyysisin ja teknisin ratkaisuin. Tilastokeskus on laatinut yksityiskohtaiset määräykset ja ohjeet tietojen luottamukselliseen käsittelyyn. Henkilökunnalla on pääsy vain työtehtävien kannalta välttämättömiin tietoihin. Tiloihin, joissa yksikkötason aineistoa käsitellään, ei ulkopuolisilla ole pääsyä. Henkilökunnan jäsenet ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen palvelukseen tullessaan. Tietosuojan rikkomisesta seuraa rangaistus. 

Lisätietoja: Tietosuoja | Tilastokeskus (stat.fi) 

Tietosuoja ja -turva tietoja käsiteltäessä

Perusjulkaisuissa noudatetaan Tilastokeskuksen virallisia tilastoeettisiin periaatteisiin ja lakiin pohjautuvia taulukkomuotoisten henkilötietojen suojausohjeita. Keskeisenä ohjenuorana tietosuojatoiminnassa on välttää julkaisemasta tilastotietoja muodossa, jossa yksittäinen henkilö on tunnistettavissa. Koulutuksen järjestäjien ja oppilaitosten opiskelija- ja tutkintotiedot ovat muutoin julkisia, sillä niiden järjestämät koulutukset ovat julkisen viranomaisen rahoittamia tai valvomia (Tilastolaki 12 §).

Tietokantataulukot ovat vakiomuotoisempia ja tietosisällöltään julkaisutaulukoita tarkempia. Taustamuuttujat ovat tyypillisesti julkaisutaulukoita tarkemmalla tasolla. Tietosuojamenetelmänä on käytetty luokituksen karkeistamista jo taulukoiden suunnitteluvaiheessa; tietokantataulukoita ei julkaista tarkimmilla mahdollisilla luokittelevilla muuttujilla tietosuojasyistä. Opiskelijat ja tutkinnot -tilastoon perustuvissa tietopalveluissa noudatetaan opiskelijat ja tutkinnot -tilaston tietosuojaohjeet perusjulkaisuissa -dokumentin periaatteita. Tietopalvelutoimeksiantoja laadittaessa on kuitenkin otettava huomioon toimeksiantojen tapauskohtaisuus ja erityisesti pienten havaintomäärien ja (mahdollisesti) tarkempien taustamuuttujien vaikutus tietosuojaan. Jos tietopalvelutaulukko sisältää arkaluonteisiksi määriteltyjä muuttujia muun muassa kansalaisuus tai pääasiallinen toiminta, on vastaavasti käytetty karkeampia luokituksia muista muuttujista muun muassa aluetiedosta. Vaihtoehtoisesti ulkomaalaisten kansalaisuudesta luovutetaan oppilaitoksittaisia tietoja maaosan tarkkuudella ja äidinkielitietoja jaolla suomi-ruotsi-muu. Jos muuttujia ei haluta karkeistaa, voidaan käyttää kynnysarvosääntöä.

Julkistamispolitiikka

Tilastokeskus julkistaa uutta tilastotietoa arkipäivisin kello 8:00 verkkopalvelussaan. Tilastojen julkaisuajankohdat kerrotaan ennakkoon verkkopalvelusta löytyvässä julkistamiskalenterissa. Tiedot ovat julkisia sen jälkeen, kun ne ovat päivittyneet verkkopalveluun. 

Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet Tilastokeskuksessa 

Tietojen jakaminen

Opiskelijat ja tutkinnot -tilaston tietoja toimitetaan opetushallinnon käyttöön.

Tilaston tietoja raportoidaan Unescolle, OECD:lle ja Eurostatille UOE-koulutustilastokyselyssä ja siihen liittyvissä erilliskyselyissä.

Muu tiedonjakelu

Aineistosta on mahdollista tehdä tilauksesta maksullisia erityisselvityksiä Tilastokeskuksen tietopalvelun kautta.

Saatavuus ja selkeys

Tilastotiedot julkaistaan tietokantataulukoina StatFin-tietokannassa. Tietokanta on tietojen ensisijainen julkaisupaikka, ja uudet tiedot päivitetään ensimmäisenä tietokantaan. Tilastotietojen julkistuksessa voidaan päivittää olemassa olevia tietokantataulukoita uusilla tiedoilla tai julkaista kokonaan uusia tietokantataulukoita.   

StatFin-tietokannassa julkaistavien tilastotietojen rinnalla verkkopalvelussa julkaistaan yleensä tiedote keskeisimmistä tiedoista. Jos julkistus sisältää useamman viiteajankohdan tietoja (esim. kuukausi- ja vuositietoja), julkistetaan verkkopalvelussa näiden tiedot yhteen kokoava katsaus. Sekä tiedotteeseen että katsaukseen listataan julkaisuhetkellä päivittyneet tietokantataulukot. Tilastotietoja voidaan julkaista joissain tapauksissa myös pelkkinä tietokantajulkistuksina StatFin-tietokannassa. Näiden niin kutsuttujen tietokantajulkistusten yhteydessä ei julkaista tiedotetta tai katsausta. 

Tiedotteet ja tietokantataulukot julkaistaan kolmella kielellä, suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Tiedotteiden kieliversiot voivat olla suomenkielistä suppeampia.   

Julkistuksiin ja tietokantataulukoihin liittyvistä aikataulumuutoksista ja korjauksista viestitään muutostiedotteilla verkkopalvelussa. 

Yksikkötason aineistojen saatavuus

Tilastoaineistot ovat yksikkötason aineistoja ja tietopalvelutoimeksiantoja laadittaessa on otettava huomioon toimeksiantojen tapauskohtaisuus ja erityisesti pienten havaintomäärien ja (mahdollisesti) tarkempien taustamuuttujien vaikutus tietosuojaan. Jos tietopalvelutaulukko sisältää arkaluonteisiksi määriteltyjä muuttujia mm. kansalaisuus tai pääasiallinen toiminta, on vastaavasti käytetty karkeampia luokituksia muista muuttujista mm. aluetiedosta. Vaihtoehtoisesti ulkomaalaisten kansalaisuudesta luovutetaan oppilaitoksittaisia tietoja maanosan tarkkuudella ja äidinkielitietoja jaolla suomi-ruotsi-muu. Jos muuttujia ei haluta karkeistaa, voidaan käyttää kynnysarvosääntöä. 

Tutkimuskäyttöön on Tilastokeskuksen tutkijapalvelun kautta saatavilla tutkintorekisteri- ja opiskelijakokooma-aineistoja. Tilaston tietoja ei luovuteta tunnistettavassa muodossa Tilastokeskuksen ulkopuolelle. Aineiston käyttö tieteellistä tutkimusta ja tilastollisia selvityksiä varten on mahdollista ainoastaan erillisen käyttölupapäätöksen perusteella ja tunnistamattomassa muodossa. Koulutustietoja yhdistetään yleensä taustatiedoiksi tutkijoiden omiin aineistoihin. Lisätietoja käyttöluvista saat Tilastokeskuksen verkkosivuilta.

Tiedot iästä, sukupuolesta, ammatista, sosioekonomisesta asemasta ja koulutuksesta voidaan kuitenkin luovuttaa edellä mainittuihin tarkoituksiin myös tunnistetietoineen.

Tietojen revisioitumislinjaukset

Jo julkistettujen tilastotietojen tarkentuminen eli revisio on osa normaalia tilastotuotantoa ja merkitsee laadun parantumista. Periaatteena on, että tilastotiedot perustuvat parhaaseen saatavilla olevaan aineistoon ja tietoon tilastoitavasta ilmiöstä. Toisaalta tarkentumisesta pyritään tiedottamaan mahdollisimman läpinäkyvästi ennakkoon. Ennakkoviestinnällä varmistetaan, että käyttäjät pystyvät varautumaan tietojen tarkentumiseen. 

 

Tilastojulkistusten tietojen tarkentumisen taustalla on useimmiten aineiston täydentyminen. Tällöin uusi, revisioitu tilastoluku perustuu laajempaa tietopohjaan ja kuvaa ilmiötä entistä tarkemmin. Tilaston tietojen tarkentuminen voi liittyä myös käytettävään laskentamenetelmään, kuten lukujen vuosittaiseen täsmäytykseen tai painorakenteen päivitykseen. Myös perusvuoden ja käytettyjen luokitusten muutoksesta aiheutuu tietojen tarkentumista. 

Relevanssi

Tilaston tuotannossa pyritään huomioimaan kansallisia ja kansainvälisiä tilastotarpeita, mikäli niitä on lähdeaineistosta mahdollista tuottaa.

Käyttäjien tarpeet

Tietoja käytetään muun muassa koulutuksen suunnittelussa, tutkimuksessa ja arvioinnissa.
Tilaston tietoja toimitetaan Opetushallituksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön käyttöön, jotka julkaisevat omassa Vipunen-tilastopalvelussaan aineistoon perustuvia tietoja.

Käyttäjätyytyväisyys

Opetushallinnon kanssa neuvotellaan vuosittain tietopalvelusopimusaineistojen sisällöstä.

Laatudokumentointi

Opiskelijat ja tutkinnot -tilaston tuottamisessa noudatetaan Suomen virallisen tilaston laatukriteerejä (SVT) ja Euroopan tilastojen käytännesääntöjä.

Laadun arviointi

Tilastokeskuksessa laadunhallinnan kokonaiskehikkona käytetään Euroopan laatupalkinnon periaatteita (EFQM-periaatteita). Tilastoalan oma laadunhallinnan kehikko on Euroopan tilastojen käytännesäännöstö (CoP). Kehikot täydentävät toisiaan. Myös Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa. Opiskelijat ja tutkinnot -tilaston laatua arvioidaan useassa tilastoprosessin eri vaiheessa. Tietojen käsittelyprosessin aikana tilaston perustana olevien opiskelija- ja tutkintotietojen korkea laatu varmistetaan useiden erilaisten listaus- ja tilastollisten tarkistusohjelmien avulla sekä puhelintiedusteluilla ja vertailuilla aiempiin vastaaviin tilastoihin ja muihin tietolähteisiin.

Laadunvarmistus

Laadunhallinta edellyttää toiminnan kokonaisvaltaista ohjausta. Tilastoalan oma laadunhallinnan kehikko on Euroopan tilastojen käytännesäännöstö (CoP). Kehikot täydentävät toisiaan. Myös Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa. 

Lisätietoja: Laadunhallinta | Tilastokeskus (stat.fi) 

Käyttäjien käyttöoikeudet

Tiedot julkistetaan kaikille käyttäjille samanaikaisesti. Tilaston tietoja saa Tilastokeskuksessa käsitellä ja niistä saa antaa tietoja ennen julkistamista vain henkilö, joka osallistuu kyseisen tilaston laadintaan tai tarvitsee ko. tilaston tietoja omassa työssään ennen tietojen julkistamista. 

Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet 

Tilastokeskus on aineistojen tuottaja ja tekijänoikeuden haltija, ellei tuotteen, tiedon tai palvelun yhteydessä erikseen toisin ilmoiteta. Tilastotietojen käyttöehdot

Tilaston asiantuntijat

Heli Hiltunen
yliaktuaari
029 551 3314

Etsitkö aiemmin julkaistua dokumentaatiota?

Ennen 5.4.2022 julkaistu dokumentaatio löytyy tilaston arkistosivuilta.

Siirry arkistosivuille

Miksi tätä sisältöä ei näytetä?

Tämä sisältö ei näy, jos olet estänyt evästeiden käytön. Jos haluat nähdä sisällön, tarkista evästeasetuksesi.