11.8.2022 voimassa ollut dokumentaatio

Tilaston perustiedot

Yleiskuvaus

Rakennukset ja kesämökit -tilasto on vuositilasto ja se kuvaa olemassa olevaa rakennus- ja kesämökkikantaa vuoden viimeisenä päivänä. Rakennus- ja kesämökkitilastoa voidaan tuottaa kaikilla kunta- ja koordinaattipohjaisilla aluejaoilla sekä postinumeroalueittain. Rakennuksia ja kesämökkejä koskevat tiedot saadaan Tilastokeskukseen pääosin Digi- ja väestötietoviraston väestötietojärjestelmästä, johon kuntien rakennusvalvontaviranomaiset ilmoittavat rakennuksia koskevat rakennusluvanvaraiset tiedot. Rakennuksiin voidaan liittää sekä asunto- että asukastietoja eri tunnistetietojen avulla. Rakennukset ja kesämökit -tilasto on kokonaisaineisto.

Rakennuskanta sisältää kaikki asuntokantaan kuuluvat rakennukset. Rakennuskantaa voidaan kuvata mm. rakennuksen käyttötarkoituksen (asuinrakennus, liikerakennus, toimistorakennus jne.), rakennusvuoden, kerrosalan, rakennusaineen ja varustetietojen mukaan.

Rakennus-, asunto- ja asuinolotilastojen tuotantojärjestelmää uudistettiin asunto- ja rakennustietojen osalta aineistovuonna 2020. Tuotantouudistuksen yhteydessä rakennuskantapäättelyä selkeytettiin mm. kesämökkikannan osalta. Uudistus vaikuttaa jonkin verran myös aikasarjatietoihin (ks. lisää kohdasta Ajallinen vertailukelpoisuus). Osana tuotantouudistusta vuoden 2020 tilastossa otettiin käyttöön uusi rakennusluokitus (Rakennusluokitus 2018). Uuden rakennusluokituksen mukaisia tietoja on saatavissa rakennustietojen osalta vuodesta 2005 alkaen.

Tilaston perusjoukko

Rakennukset ja kesämökit -tilasto on kokonaistilasto, jonka tiedot poimitaan Digi- ja väestötietoviraston väestötietojärjestelmän rakennuksia koskevista tiedoista.

Digi- ja väestötietoviraston rakennusrekisterin tiedot eivät ole olleet kaikkien rakennustyyppien osalta kattavia. Tämän vuoksi Tilastokeskuksen rakennuskantatilastosta karsitaan mm. maataloustuotannossa käytettävät rakennukset ja asuinrakennusten sauna- ja talousrakennukset (ks. kohta 3.3). Tilastokeskuksen tiedoissa kesämökit esitetään yleensä omana tietona ja vastaavasti rakennuskanta ilman kesämökkitietoja.

Tilastoyksikkö

Tilastoyksikkönä on rakennus.

Mittayksikkö

Rakennusten mittayksikköinä ovat lukumäärä ja kerrosala neliömetreinä.

Perusajankohta

Tilasto kuvaa tilannetta kunkin vuoden viimeisenä päivänä.

Viiteajankohta

Rakennukset ja kesämökit -tilasto tehdään vuosittain ja se kuvaa vuoden viimeisen päivän tilanteen. Rakennukset ja kesämökit -tilasto valmistuu noin viisi kuukautta tilastointiajankohdan jälkeen.

Aluejakona käytetään tilastointiajankohdan jälkeistä päivää eli vuoden vaihteen ensimmäisen päivän aluejakoa. Näin ollen kunnat, jotka yhdistyvät vuoden ensimmäisenä päivänä on tilastoitu yhteen.

Viitealue

Rakennus- ja kesämökkitilastoja voidaan tuottaa kaikilla kunta- ja koordinaattipohjaisilla aluejaoilla sekä postinumeroalueittain.

Kattavuus

Digi- ja väestötietoviraston rakennusrekisterin tiedot eivät ole olleet kaikkien rakennustyyppien osalta kattavia. Tämän vuoksi Tilastokeskuksen Rakennukset ja kesämökit -tilastoon eivät pääsääntöisesti sisälly seuraavat rakennukset: maataloustuotannossa käytettävät rakennukset, asuinrakennusten sauna- ja talousrakennukset, puolustusvoimien rakennukset, eivätkä kevytrakenteiset katokset ja kioskit, paitsi silloin kun edellämainitut rakennukset ovat asuttuja.

Rakennuskantaan eivät sisälly myöskään kesämökit, sillä ne esitetään useimmiten omana tietonaan. Rakennus- ja kesämökkikanta ei sisällä samoja rakennuksia, sillä yksittäinen rakennus luokitellaan joko rakennuskantaan tai kesämökkikantaan. Asutut kesämökit sisältyvät asuntokantaan. Kaikki asutut rakennukset sisältyvät rakennuskantaan, mutta eivät kesämökkikantaan. Asutut kesämökit otettiin mukaan rakennuskantaan vuodesta 2000 lähtien.

Ajallinen kattavuus

Rakennuksia koskeva vuosittainen tilastotuotanto aloitettiin Tilastokeskuksessa vuodesta 1987 alkaen ja kesämökkejä koskeva tilastointi vuodesta 1989 alkaen. Sitä aikaisemmin vastaavia tietoja on tuotettu kymmmenen vuoden välein Väestö- ja asuntolaskennan yhteydessä vuodesta 1950 alkaen.

Rakennukset ja kesämökit -tilaston lähdeaineistona on Digi- ja väestötietoviraston väestötietojärjestelmän rakennuksia ja asuntoja koskevat tiedot. Väestötietojärjestelmän tunnusjärjestelmä muuttui, kun ns. pysyvä rakennustunnus otettiin käyttöön marraskuussa 2014. Tilastossa pysyvä rakennustunnus on käytössä aineistovuodesta 2014 lähtien, mikä voi vaikuttaa jonkin verran mm. aikasarja- ja vuosimuutostietoihin. Vuosittain tuotetut tilastotiedot ovat pitemmällä periodilla suhteellisen vertailukelpoisia keskenään, vaikka yksittäiset vuosimuutokset eivät ole kaikilta osin tarkkoja ja luotettavia.

Jakelutiheys

Tilaston tiedot julkaistaan vuosittain toukokuussa tilaston kotisivulla.

Käsitteet

Asunto

Asunnolla eli asuinhuoneistolla tarkoitetaan keittiöllä, keittokomerolla tai keittotilalla varustettua yhden asuinhuoneen tai useampia asuinhuoneita käsittävää, ympärivuotiseen asumiseen tarkoitettua kokonaisuutta, jonka huoneistoala on vähintään 7 neliömetriä. Jokaisella asunnolla on oltava oma välitön sisäänkäyntinsä. Sisäänkäynniksi luetaan esim. omakotitaloissa erillinen ns. ulkoveranta (eteinen). Mikäli käynti asuinhuoneistokokonaisuuteen tapahtuu toiseen asuinhuoneistoon varsinaisesti kuuluvien tilojen läpi, ei edellistä pidetä erillisenä asuinhuoneistona, vaan nämä kokonaisuudet muodostavat yhden asuinhuoneiston.

Kerrosala

Rakennuksen kerrosalaan luetaan kerrosten pinta-alat ja se ullakon tai kellarikerrosten ala, jossa on asuin- tai työhuoneita tai muita rakennuksen pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaisia tiloja.

Kerrosala on vaakasuora pinta-ala, jota rajoittavat kerrosten seinien ulkopinnat tai niiden ajateltu jatke ulkoseinien pinnassa olevien aukkojen ja koristeosien osalta.

Kerrosluku

Rakennuksen kerroslukuun lasketaan mukaan kaikki ne pääasiallisesti maanpinnan yläpuolella olevat kerrokset, joissa on asuin- tai työhuoneita tai rakennuksen käyttötarkoituksen mukaisia tiloja. Jos rakennuksen kerrosten lukumäärä vaihtelee rakennuksen eri osissa, kerrosluvulla tarkoitetaan yleensä rakennuksen suurinta kerroslukua.

Vuoden 1980 jälkeen valmistuneessa rakennuksessa kerrosluku ilmoitetaan kokonaisuuden huomioon ottavana keskiarvolukuna, jos tietyn kerroksen kerrosalan osuus rakennuksen pääasiallisten kerrosten alasta on hyvin pieni. Esimerkiksi jos suuri teollisuushalli on muuten yksikerroksinen, mutta kerrosalaltaan pienet toimistotilat ovat kolmessa kerroksessa, kerrosluvuksi ilmoitetaan yksi.

Kesäasukas

Kesäasukkaiden lukumäärä lasketaan kesämökin omistajan asuntokunnan henkilöiden yhteismäärästä. Kesäasukkaiden lukumäärään ei ole laskettu mukaan henkilöitä, joiden kesämökki sijaitsee asuinkunnassa. Jos sama henkilö omistaa kuitenkin useampia kuin yhden kesämökin samassa kunnassa, on tämän asuntokunnan henkilöt laskettu ko. kunnan kesäasukkaiksi vain kerran. Jos asuntokunnalla on kesämökki useammassa kunnassa, on ko. henkilöt laskettu kesäasukkaiksi molemmissa kunnissa.

Perikuntien omistamia, yhteisomistuksessa olevia tai ulkomaalaisten omistamia kesämökkejä ei ole voitu huomioida kesäasukkaiden lukua laskettaessa.

Kesämökki

Kesämökillä tarkoitetaan kiinteästi sijaintipaikalleen rakennettua vapaa-ajan asuinrakennusta tai asuinrakennusta, jota käytetään loma- tai vapaa-ajan asuntona. Liiketoimintaa palvelevia lomamökkejä, lomakylien rakennuksia ja siirtolapuutarhamökkejä ei lueta vapaa-ajan asuinrakennuksiksi.

Kesämökeiksi luetaan kaikki rakennukset, joiden käyttötarkoitus vuoden viimeisenä päivänä on vapaa-ajan asuinrakennus tai joita ko. ajankohtana käytetään vapaa-ajan asuntona.

Kesämökit eivät kuulu rakennuskantaan. Kesämökin pinta-alalla tarkoitetaan rakennuksen kerrosalaa.

Tiedot kesämökeistä on saatu Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmän rakennus- ja huoneistotiedoista, joita ylläpidetään kuntien rakennusvalvonnan rakennushankeilmoituksilla.

Lämmitysaine/ lämmönlähde

Lämmitysaineella tai lämmönlähteellä tarkoitetaan rakennuksen lämmityksessä pääasiallisesti käytettyä polttoainetta tai lämmönlähdettä. Tieto lämmitysaineesta on myös asunnoilla. Rakennusten ja asuntojen lämmitysainetieto saadaan Väestörekisterikeskuksen ylläpitämästä väestötietojärjestelmästä, jonne sen ilmoittaa kunnan rakennusvalvonta. Tieto lämmitystavan muutoksesta välittyy väestötietojärjestelmään yleensä vain, kun rakennukselle on tehty rakennuslupaa vaativia muutostöitä.

Luokitus on seuraava:
- kauko- tai aluelämpö
- öljy
- kaasu
- kivihiili
- sähkö
- puu
- turve
- maalämpö
- muu, tuntematon.

Lämmitystapa

Lämmitystavalla tarkoitetaan rakennuksen lämmittämisessä pääasiallisesti käytettyä lämmitystapaa. Lämmitystapa-tieto on myös asunnoilla. Tieto lämmitystavasta on saatu väestötietojärjestelmästä, jonne sen ilmoittaa kunnan rakennusvalvonta rakennushankeilmoituksilla. Tieto lämmitystavan muutoksesta välittyy väestötietojärjestelmään vain, kun rakennukselle on tehty rakennuslupaa vaativia muutostöitä.

Luokitus on seuraava:
- vesikeskuslämmitys
- ilmakeskuslämmitys
- suora sähkölämmitys
- uuni- tai kamiinalämmitys
- ei kiinteää lämmityslaitetta
- tuntematon.

Vesikeskuslämmityksessä rakennusta lämmitetään kiertävällä vedellä, ilmakeskuslämmityksessä kiertävällä ilmalla. Suorassa sähkölämmityksessä rakennusta lämmitetään suoraan sähköverkkoon kytketyn lämpöpatterin tms. avulla.

Uuni- tai kamiinalämmityksessä lämmitys tapahtuu puilla tai muulla polttoaineella lämpöä varastoivan muurin (uunin) avulla. Uunilämmitykseen luetaan myös muurin sisään asennetut sähköllä toimivat lämpövaraajat, erilliset kiinteät öljylämmittimet sekä lämpöä varastoivat takat (ei kevytrakenteiset). Saunan lämmitykseen käytettäviä kiukaita ei lueta lämmityslaitteiksi.

Omistajalaji

Rakennukset jaetaan omistajan mukaan seuraaviin luokkiin:
- yksityinen henkilö/ perikunta
- asunto-osakeyhtiö tai -osuuskunta
- kiinteistöosakeyhtiö
- yksityinen yritys
- valtio- tai kuntaenemmistöinen yritys
- valtion tai kunnan liikelaitos
- pankki tai vakuutuslaitos
- kunta
- valtio
- sosiaaliturvarahasto
- uskonnollinen yhteisö, säätiö, puolue yms.
- muu tai tuntematon.

Osa-alue (kunnan)

Kunnan osa-alueet muodostuvat kunnan itsensä määrittelemistä toiminnallisista aluekokonaisuuksista, jotka ovat kunnan oman aluesuunnittelun ja -seurannan pohjana. Tilastokeskus hoitaa uusien osa-aluerajojen digitoinnin sekä raja- ja nimitiedostojen ylläpidon. Kunnilla on mahdollisuus tarkistaa osa-aluejakonsa kerran vuodessa.

Osa-aluejako on hierarkkinen kolmitasoinen luokitus, jossa on 1-numeroinen suuraluetaso, 2-numeroinen tilastoaluetaso ja 3-numeroinen pienaluetaso. Osa-alueet numeroidaan juoksevasti käyttäen näitä kolmea hierarkkista tasoa. Kuusinumeroinen osa-alukoodi on sidottu kolminumeroiseen kuntakoodiin, joten kokonaisuudessaan osa-aluekoodi on yhdeksän merkin mittainen.

Rakennuksen käyttötarkoitus

Rakennuksen käyttötarkoitus määräytyy sen mukaan, mihin suurinta osaa rakennuksen kerrosalasta käytetään. Rakennustilastoissa käytetyt pääryhmät ovat
- asuinrakennukset
- vapaa-ajan asuinrakennukset
- liikerakennukset
- toimistorakennukset
- liikenteen rakennukset
- hoitoalan rakennukset
- kokoontumisrakennukset
- opetusrakennukset
- teollisuuden ja kaivannaistoiminnan rakennukset
- energiahuoltorakennukset
- yhdyskuntatekniikan rakennukset
- varastorakennukset
- pelastustoimen rakennukset
- maatalousrakennukset ja eläinsuojat
- muut rakennukset.

Rakennusluokitus on esitetty Tilastokeskuksen käsikirjassa Rakennusluokitus 2018.
Kaikkia rakennusluokituksen luokkia ei ole luettu mukaan Tilastokeskuksen rakennuskantaan.

Rakennus

Rakennuksella tarkoitetaan erillistä, sijaintipaikalleen kiinteästi rakennettua tai pystytettyä, omalla sisäänkäynnillä varustettua rakennelmaa, joka sisältää eri toimintoihin tarkoitettua katettua ja yleensä ulkoseinien tai muista rakennelmista (rakennuksista) erottavien seinien rajoittamaa tilaa.

Kallioluolat tai muut maanalaiset tilat, joiden pääasiallisena sisäpintana on kallioseinä tai vastaava ja/tai jotka eivät sisällä varsinaisten talorakennusten sisärakenteisiin verrattavia rakenteita, esimerkiksi maanalaiset öljysäiliöt, eivät ole rakennuksia.

Rakennuksiksi ei lueta myöskään kevytrakenteisia katoksia, kioskeja yms., jotka eivät sisällä umpinaisin seinin erotettuja tiloja, eikä siirrettävissä olevia matkailuvaunuja, laivoja yms.

Tilastokeskuksen rakennuskantatilastoon eivät kuulu
- kesämökit
- nestevarastorakennukset
- yksinomaan maataloustuotannossa käytettävät rakennukset
- asuinrakennusten saunarakennukset
- asuinrakennusten talousrakennukset
- kokonaisuudessaan ulkovaltojen lähetystöjen hallinnassa olevat rakennukset
- puolustusvoimien rakennukset
- väestösuojat
paitsi silloin, kun em. rakennukset ovat asuttuja tai niissä on toimitiloja.

Rakennuskantatiedot on saatu Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmästä.

Rakennusaine

Rakennusaineella tarkoitetaan sitä ainetta, josta rakennuksen kantavat pystyrakenteet on pääosin tehty. Luokitus on seuraava:
- betoni, kevytbetoni
- tiili
- teräs
- puu
- muu, tuntematon.

Rakennusvuosi

Rakennusvuodella tarkoitetaan vuotta, jona rakennus valmistui käyttökuntoon. Jos rakennusvuosi on aikaisempi kuin 1980, on rakennusvuodeksi voitu ilmoittaa peruskorjausvuosi.

Taajama

Taajama on rakennustihentymä, jossa on vähintään 200 asukasta. Rajauksen perustana on edellisen vuoden väestötieto. Taajamat määritellään ja rajataan yhteistyössä Suomen ympäristökeskuksen kanssa paikkatietomenetelmin, joissa käytetään Tilastokeskuksen 250m x 250m - ruutuaineiston rakennus- ja väestötietoja. Määrittelyssä tarkastellaan rakennuksia sisältävien ruutujen ja niiden naapuriruutujen väestömäärää sekä rakennusten määrää ja niiden kerrosalaa. Määrittelyssä syntyneistä yhtenäisistä rakennustihentymistä valitaan ne, joissa on vähinään 200 asukasta.

Talotyyppi

Asunnot ryhmitellään talotyypin mukaan seuraavasti:
- erilliset pientalot: 1-2 asunnon asuintalot, paritalot sekä pientaloihin verrattavat erilliset asuinrakennukset (esim. vakinaisesti asutut vapaa-ajan asunnot)
- rivi- ja ketjutalot: asuinrakennukset, joissa on vähintään kolme yhteen kytkettyä pientaloa
- asuinkerrostalot: vähintään kolmen asunnon talot, joissa ainakin kaksi asuntoa sijaitsee päällekkäin ja jotka eivät kuulu edellisiin luokkiin
- muu rakennus: myös rakennukset, joiden talotyyppi on tuntematon.

Varusteet

Tiedot asuntojen ja rakennusten varusteista ovat peräisin Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmän rakennus- ja huoneistotiedoista.

Asunnon varusteet:
- viemäri
- vesijohto
- WC
- lämminvesi
- peseytymistilat (asunnossa on joko suihku, kylpyhuone tai sauna)
- huoneistokohtainen sauna
- keskus- tai sähkölämmitys.

Tietoja asunnon varusteista on käytetty asunnon varustetason määrittelyssä.

Rakennuksen varusteet:
- sähkö
- viemäri
- vesijohto
- lämminvesi
- hissi
- talosauna
- uima-allas
- koneellinen ilmastointi
- väestösuoja.

Varustetaso

Vuodesta 2005 alkaen on asunnon varustetasoa kuvattu kahdella luokalla:
- hyvin varustettu asunto: asunnossa on vesijohto, viemäri, lämminvesi, WC,
peseytymistilat (joko suihku/ kylpyhuone tai huoneistokohtainen sauna) ja keskus- tai
sähkölämmitys
- varustetaso muu tai tuntematon.

Aikaisempina vuosina asunnon varustetaso on luokiteltu kolmeen luokkaan:
- hyvin varustettu asunto: asunnossa on vesijohto, viemäri, lämminvesi, WC, peseytymistilat (joko suihku/ kylpyhuone tai huoneistokohtainen sauna) ja keskus- tai sähkölämmitys
- puutteellisesti varustettu asunto: asunnosta puuttuu vain peseytymistilat ja/tai keskuslämmitys (tai sähkölämmitys)
- erittäin puutteellisesti varustettu asunto: asunnosta puuttuu jokin seuraavista varusteista: vesijohto, viemäri, lämminvesi tai WC.

Verkostoliittymä

Rakennuksen verkostoliittymät ovat
- viemäri
- vesijohto
- sähkö
- maakaasu.

Tarkkuus, luotettavuus ja oikea-aikaisuus

Tarkkuus ja luotettavuus yleisesti

Rakennusten keskeisten tietojen peittävyys on suhteellisen hyvä. Rakennusten määrissä ja ominaisuustiedoissa on kuitenkin jonkin verran virheellisyyksiä, sillä kaikki muutostiedot eivät tule kattavasti väestötietojärjestelmää ylläpitävien viranomaisten tietoon.

Vuoden 1990 väestölaskennan yhteydessä tehdyn luotettavuustutkimuksen mukaan rekisteripohjaisessa tilastossa oli noin 20000 rakennusta liikaa. Nämä rakennukset olivat joko purettuja, tuhoutuneita tai muuttuneet kesämökeiksi. Väestötietojärjestelmän rakennuksia ja asuntoja koskevista tiedoista ei saada poistumatietoja tarkasti, minkä vuoksi Tilastokeskus pyrkii karsimaan rakennuskantatilastosta vanhat ja huonokuntoiset rakennukset ja asunnot. Mikäli tällaiseen rakennuskannasta poistettuun rakennukseen muuttaa vakinaisia asukkaita, rakennus palautuu jälleen rakennuskantaan.

Tiedot ilman lupaa rakennetuista uusista kohteista sekä muutos- ja parannustöistä eivät välity tietojärjestelmään. Lämmitystavan tai -aineen muutokset eivät kaikissa tapauksissa ole luvanvaraisia rakennustoimenpiteitä. Sama ongelma koskee myös rakennuksen varusteita ja verkostoliittymiä koskevia tietoja, joissa saattaa olla virheellisyyttä. Vääriä tietoja pystytään jonkin verran korjaamaan Tilastokeskuksessa poistamalla ristiriitaisuuksia eri varusteiden, lämmitystapojen ja -aineiden kesken. Myös niissä tiedoissa on puutteellisuuksia, joita on alettu kerätä vasta vuoden 1980 tietopohjan perustamisen jälkeen. Esimerkiksi tiedot hissistä, parvekkeesta ja koneellisesta ilmastoinnista voivat olla puutteellisia.

Vuosittain tehdyt tilastotiedot ovat pidemmällä periodilla suhteellisen vertailukelpoisia keskenään. Yksittäiset vuosimuutokset eivät ole kaikilta osin tarkkoja ja luotettavia.

Kesämökkitiedoista voi puuttua jonkin verran yksiköitä. Kesämökkikäyttöön otetaan rakennuksia, jotka ovat rekisterissä muissa käyttötarkoitusluokissa kuin vapaa-ajan asuntoina (esim. tyhjilleen jääneet omakotitalot tai entisten maatilojen asuinrakennukset). Tällaisten rakennuksen muuttuminen vapaa-ajan asunnoiksi ei pääsääntöisesti välity rekisteriviranomaisille ja sitä kautta tilastoihin. Rekisteriin tehtyjä tarkistuksia ja kyselyjä on jonkin verran pyritty kohdistamaan juuri käyttötarkoitukseltaan tuntemattomiin ja/tai tyhjillään oleviin rakennuksiin, joiden käyttötarkoitus on saattanut muuttua vapaa-ajan asuinrakennukseksi. On myös mahdollista, että kesämökki muutetaan käyttötarkoitukseltaan asuinrakennukseksi, kun se otetaan asumiskäyttöön. Tällöin kesämökki poistuu kesämökkikannasta. Samoin tapahtuu myös silloin, kun kesämökki ilmoitetaan muuttoilmoituksessa vakinaiseksi osoitteeksi. Väestörekisterikeskus (nykyinen Digi- ja väestötietovirasto) on täydentänyt 1997 väestötietojärjestelmän rakennustietoja lisäämällä rekisteriin verohallinnon kesämökkitietoja. Tämän vuoksi joissakin kunnissa voi olla liikaa vapaa-ajan asuinrakennuksia. Ts. sama kesämökki on ollut sekä Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmässä että verottajalta saadussa aineistossa. Kaikissa tapauksissa näitä ei ole voitu päätellä samaksi yksiköksi, koska verohallinnon tiedoissa ei ole rakennuksen koordinaattitietoja.

Kesämökin omistajaan liittyvät tiedot, kuten ulkokuntalaisten kesäasukkaiden määrä, kuvaavat vain viranomaisrekisterin kautta saatavia tietoja. Kesämökin todellinen käyttäjäryhmä voi joissakin tapauksissa olla aivan toinen, kuin mitä rekisteritiedoista pystytään päättelemään. Suurelta osalta kesämökkejä puuttuu tieto mm. sähköistyksestä tai vesijohto- ja viemäriliittymistä. Otospohjaisen kyselytutkimuksen (Kesämökkibarometri 2021) mukaan kesämökeistä 79 prosenttia oli sähköverkon piirissä ja 19 prosenttia sai talousvetensä vesilaitoksen tai vesiosuuskunnan verkosta. Vastaavat tiedot viranomaisrekisteriin pohjautuvassa kesämökkitilastossa on, että kesämökeistä reilusti alle puolella on sähköliittymä ja vain muutamilla prosenteilla liittymä vesijohtoverkostoon.

Väestörekisterikeskus (nykyinen Digi- ja väestötietovirasto) toteutti vuonna 2003 automaattisen tietojenkäsittelyn menetelmin laajan rakennusten koordinaattitietojen perusparannushankkeen, jolloin myös rakennus- ja kesämökkitilastojen koordinaattitiedot paranivat. Koordinaattitiedon kattavuus vaihtelee jonkin verran kunnittain. Rakennukset ja kesämökit -tilastossa oli alle yksi prosentti sellaisia rakennuksia tai kesämökkejä, joilta puuttui koordinaattitieto tai koordinaatti ei ollut validi muiden aluetietojen kanssa. Rakennuksen valmistumisvuotta ym. ominaisuustietoja on korjattu Tilastokeskuksessa vuodesta 2017 alkaen Verohallinnon kiinteistörekisterin tiedoilla.

Oikea-aikaisuus

Rakennus ja kesämökkitiedot julkaistaan viiteajankohtaan (vuoden viimeinen päivä) nähden viiden kuukauden viiveellä.

Täsmällisyys

Tietojen julkistamisessa ei ole viivettä. Tiedot julkaistaan julkistamiskalenterin mukaisina päivinä.

Vertailukelpoisuus

Maantieteellinen vertailukelpoisuus

Rakennus ja kesämökkitiedot voidaan tuottaa sekä kansallisilla että eurooppalaisilla alueluokituksilla (NUTS) sekä koordinaattipohjaisilla aluejaoilla. 

Ajallinen vertailukelpoisuus

Vertailtaessa eri ajankohtien tietoja on otettava huomioon, että osa muutoksista voi johtua rekisterissä tehdyistä tarkastuksista, tilastoaineiston käsittelyn muutoksista tai aikaisempien vuosien erilaisista tiedonkeruumenetelmistä. Esimerkiksi rakentamisvuosien korjaukset vaikuttavat rakennusten ikärakenteeseen, samoin rakennusten käyttötarkoitusmuutokset on huomioitava esimerkiksi vuosimuutoksia tarkasteltaessa. Vuoden 1985 väestölaskennassa käytettiin ensimmäisen kerran rekisteritietoja asunto- ja rakennuskantatilaston muodostamisessa. Tiedot asunto- ja rakennuskannasta on tuotettu väestö- ja asuntolaskennoissa vuosina 1950, 1960, 1970, 1980 sekä 1985. YK:n väestölaskentasuositukset on otettu huomioon väestölaskentoja toteutettaessa.

Vuodesta 1987 lähtien tietoja on tuotettu vuosittain rekisteripohjaisesti, ja vuosittain tehdyt tilastotiedot ovat pitemmällä periodilla suhteellisen vertailukelpoisia keskenään. Vuosimuutokset eivät kuitenkaan ole kaikilta osin tarkkoja ja luotettavia. Rakennuksen käyttötarkoitusluokitus muuttui vuonna 1994. Rakennuskantatilastossa kyseinen luokitus on ollut käytössä tilastovuodesta 1993. Uusin rakennusluokitus, 2018, otettiin käyttöön Rakennukset ja kesämökit -tilastossa aineistovuonna 2020.

Ensimmäiset rekisteripohjaiset kesämökkitilastot on julkaistu vuodelta 1989 ja sen jälkeen vuosittain. Väestörekisterikeskus (nykyinen Digi- ja väestötietovirasto) täydensi Väestötietojärjestelmän rakennustietoja lisäämällä rekisteriin verohallinnon kesämökkitiedot kesällä 1990. Tämän jälkeen kunnissa tarkastettiin mm. puuttuvia koordinaatti- ja ominaisuustietoja. Tätä edeltävät kesämökkitiedot ovat vuoden 1980 väestölaskennasta, jossa tiedot kerättiin lomakkeilla. 

Vuoden 1997 alussa Väestörekisterikeskus (nykyinen Digi- ja väestötietovirasto) täydensi uudelleen väestötietojärjestelmän rakennustietoja verottajan kiinteistötiedoilla. Tässä yhteydessä rekisteriin lisättiin myös huomattava määrä kesämökkejä. Osa verottajan aineistosta lisätyistä yksiköistä saattoi jo olla eri tunnuksella väestötietojärjestelmän rakennustiedoissa.

Väestörekisterikeskuksen (nykyisen Digi- ja väestötietoviraston) väestötietojärjestelmän tunnusjärjestelmä muuttui, kun ns. pysyvä rakennustunnus otettiin käyttöön marraskuussa 2014. Tilastossa pysyvä rakennustunnus on käytössä aineistovuodesta 2014 lähtien, mikä voi vaikuttaa jonkin verran mm. aikasarja- ja vuosimuutostietoihin.

Tilastotuotannon tekninen alusta ja tietojärjestelmä uudistettiin aineistovuonna 2005. Uudistuksella voi olla jonkin verran vaikutusta aikasarjatarkastelussa.

Tilastovuodesta 2008 alkaen Rakennuskantatilasto ja Kesämökit -tilasto yhdistettiin siten, että tilaston nimeksi tuli Rakennukset ja kesämökit -tilasto. Tilaston tietosisältö on sama kuin aikaisemmin erillisinä tehtyjen tilastojen.

Rakennus-, asunto- ja asuinolotilastojen tuotantojärjestelmä integroitiin osaksi Tilastokeskuksen rakennetun ympäristön tietojärjestelmää aineistovuonna 2020. Tuotantouudistuksen yhteydessä rakennuskantapäättelyä selkeytettiin mm. kesämökkikannan osalta (ks. alla). Uudistuksella on jonkin verran vaikutusta aikasarjatietoihin. Osana tuotantouudistusta vuoden 2020 tilastossa otettiin käyttöön myös uusi rakennusluokitus (Rakennusluokitus 2018). Uuden rakennusluokituksen mukaisia tietoja on saatavissa rakennustietojen osalta vuodesta 2005 alkaen.

Tuotantouudistuksen yhteydessä 2020 tehty rakennusluokitusmuutos vaikutti Rakennukset ja kesämökit -tilastoon seuraavasti:
Kesämökkitilastointi muuttui siten, että uuden rakennusluokituksen mukaan kaikki vapaa-ajan asuinrakennukset luokitellaan samaan rakennusluokkaan 021 (Vapaa-ajan asuinrakennukset), eikä niitä erotella enää varsinaisiin vapaa-ajan asuinrakennuksiin ja liiketaloudellisesti vuokrattavin lomamökkeihin. Nämä vanhan luokituksen mukaiset noin 14000 liiketaloudellisesti vuokrattavaa lomamökkiä poistuivat samalla rakennuskantaa kuvaavien liikerakennusten luokasta, mikä on huomioitava aikasarjatarkastelussa. Lisäksi ns. mummonmökkejä (noin 40 000) ei enää luokitella kesämökkitilastoon, mikä pienentää jonkin verran kesämökkimääriä vuonna 2020.

Uudessa rakennusluokituksessa asuinrakennusten luokkaan kuuluvat myös asuntolarakennukset ja erityisryhmien asuinrakennukset.

Tilastojen välinen yhtenäisyys

Tilastokeskuksen rakennus- ja asuntokantatilastot vastaavat toisiaan siten, että jokaista asuntokannan (asunnot ja asuinolot -tilaston) asuntoa vastaava rakennus on rakennuskannassa (rakennukset ja kesämökit -tilastossa).

Tilastokeskuksen rakennus- ja asuntokantatilastot ja toisaalta Digi- ja väestötietoviraston rakennus- ja huoneistorekisterin tiedot eivät ole täysin yhtenevät, koska alkuperäisrekisterin sisältämiä puutteita on pyritty korjaamaan Tilastokeskuksessa.

Tilastokeskuksen rakennukset ja kesämökit -tilaston sekä uudisrakentamista kuvaavan rakennus- ja asuntotuotantotilaston lukumääräerot johtuvat mm. eri poiminta-ajankohdista. Lisäksi asunto- ja rakennuskantaan kohdistuvat laajennukset ja uudestaan rakentamiseen verrattavat muutostyöt voivat rekisteröityä uudisrakentamista kuvaavassa rakennus- ja asuntotuotantotilastossa rakennusluvan aloitusajankohdalle, mutta rakennus- ja asuntokantatilastossa rakennuksen alkuperäiselle valmistumisvuodelle.

Rakennukset ja kesämökit -tilastossa on mukana kaikki ne rakennukset ja asunnot, joissa asuttiin vuoden viimeisenä päivänä, vaikka ne eivät vielä olisi valmistuneetkaan. Tällöin rakennuksen valmistumisvuodeksi päätellään ensimmäinen sisäänmuuttovuosi.

Rakennukset ja kesämökit -tilastoon sisältyvistä rakennuskantatiedoista poistetaan vuosittain rakennuksia ja asuntoja, joita ei enää lasketa kuuluvaksi aktiivikäytössä olevaan rakennus- ja asuntokantaan. Poistettavia tietoja ovat mm. puretut ja tuhoutuneet rakennukset sekä pitkään asumattomina olleet asunnot. On myös mahdollista, että rakennuskantaan aikaisemmin kuulumaton rakennus otetaan asumiskäyttöön, jolloin se palautuu aktiivikäyttöiseen rakennuskantaan.

Tilastokeskuksen uudisrakentamista kuvaavan Rakennus- ja asuntotuotantotilaston valmistuneiden rakennusten määrät eivät lisää olemassa olevaa rakennuskantaa samalla määrällä. Tämä johtuu siitä, että rakennuskannan sisällä tapahtuu muutoksia: rakennuksia puretaan tai ne tuhoutuvat esimerkiksi tulipalossa, uusi rakennus rakennetaan vanhan tilalle tai olemassa olevan rakennuksen käyttötarkoitusta muutetaan jne. Lisäksi aikaisemmin käyttämättömänä ollut rakennus voi palautua rakennuskantaan, jos rakennukseen muuttaa vakinaisia asukkaita.

Otospohjaisena kyselytutkimuksena toteutetun Kesämökkibarometrin tiedot voivat poiketa rekisteripohjaisesta kesämökkitilastosta erilaisen tiedonkeruumenetelmän ja erilaisten käsitteiden ja määritelmien vuoksi.

Sisäinen yhtenäisyys

Tilastokeskuksen rakennus- ja asuntokantatilastot vastaavat nykyisessä tietojärjestelmässä (2005 lähtien) toisiaan siten, että jokaista asuntokannan asuntoa vastaava rakennus on rakennuskannassa. Tilastokeskuksen rakennus- ja asuntokantatilastot ja DVV:n rakennus- ja huoneistotiedot eivät ole täysin yhtenevät, koska rekisterin sisältämiä virheitä on pyritty korjaamaan Tilastokeskuksessa. Lisäksi Tilastokeskuksen rakennuskannasta karsitaan mm. maataloustuotannossa käytettävät rakennukset sekä sauna- ja talousrakennukset. Tilastokeskuksen tiedoissa kesämökit esitetään yleensä omana tietona ja rakennuskanta ilman kesämökkitietoja.

Tilastokeskuksen rakennuskantatilaston ja rakennustuotantotilaston uudistuotantoa kuvaavien lukujen erot johtuvat mm. eri poiminta-ajankohdista ja tilastoitavasta yksikkötiedosta. Uudistuotantotilastossa yksikkönä on hanketiedot, jotka sisältävät mm. laajennukset. Rakennuskantatilastossa yksikkönä on rakennus ja sen ominaisuustiedot. Lisäksi rakennuskannassa on mukana kaikki ne asuntoja sisältävät rakennukset, joissa asuttiin vuoden viimeisenä päivänä, vaikka ne eivät vielä olisi valmistuneet. On myös mahdollista, että rakennuskantaan aikaisemmin kuulumaton rakennus otetaan asumiskäyttöön, jolloin se tulee mukaan rakennuskantaan.

Tilastokeskuksen Rakennustuotantotilaston uudistuotantoa kuvaavat valmistuneiden rakennusten määrät eivät lisää olemassa olevaa rakennuskantaa samalla määrällä. Tämä sen vuoksi, että rakennuskannan sisällä tapahtuu muutoksia, kuten rakennuksen purkaminen tai palaminen tai esimerkiksi uuden rakennuksen rakentaminen vanhan rakennuksen tilalle, olemassa olevan rakennuksen käyttötarkoituksen muuttuminen toiseksi jne. Lisäksi aikaisemmin käyttämättömänä ollut rakennus voi palautua rakennuskantaan, jos rakennukseen muuttaa vakinaisia asukkaita.

Lähdeaineistot ja tiedonkeruut

Lähdeaineistot

Rakennukset ja kesämökit -tilasto on kokonaisaineisto, joka perustuu Digi- ja väestötietoviraston väestötietojärjestelmän rakennuksia ja asuntoja koskeviin tietoihin, joita ylläpitävät kuntien rakennusvalvontaviranomaiset ja maistraatit. Väestötietojärjestelmään tallennettavat tiedot määrittelee laki- ja asetus väestötietojärjestelmästä.

Digi- ja väestötietoviraston rakennuksia ja asuntoja koskeva tietojärjestelmä on luotu 1980-luvun alussa. Sen tietopohjan muodostaa Tilastokeskuksen vuoden 1980 väestölaskennan yhteydessä omistajilta tai rakennuksen ja asunnon haltijoilta kerätyt tiedot. Tiedonkeruu perustui väestökirjalakiin ja erilliseen väestölaskenta-asetukseen.

Vuodesta 1982 lähtien rakennus- ja huoneistotietoja on päivitetty tietojärjestelmään rakennushankeilmoituksilla, jotka täytetään haettaessa rakennuslupaa uutta rakennusta, laajennusta tai muutostöitä varten. Koko 1980-luvun ajan Väestörekisterikeskuksen (nykyisen Digi- ja väestötietoviraston) väestötietojärjestelmän rakennus- ja huoneistotietoja tarkistettiin ja korjattiin eri tietojen osalta. Tilastokeskus kehitti erilaisia käsittelysääntöjä aineiston käsittelemiseksi, jotta rekisteritietoja pystyttäisiin jatkossa käyttämään vuosittaisen rakennus- ja asuntokantatilaston tekemiseen. Rakennuksia koskeva vuosittainen tilastotuotanto aloitettiin Tilastokeskuksessa vuodesta 1987 alkaen ja kesämökkejä koskeva tilastointi vuodesta 1989 alkaen.

Verohallinnon kiinteistörekisterin tietoja käytetään tilastoainestossa tietojen korjauksiin ja täydennyksiin.

Tiedonkeruumenetelmä

Tilastokeskuksella on sopimus Digi- ja väestötietoviraston sekä verohallinnon kanssa tietojen toimittamisesta viikoittain sekä vuositasolla.

Tiedonkeruun tiheys

Digi- ja väestötietoviraston rekisteri on jatkuvapäivitteinen. Tiedot poimitaan Tilastokeskukseen sekä viikko- että vuositason tietoina.

Kustannukset ja vastausrasite

Tilaston lähdeaineistona on eri viranomaisten ylläpitämät rekisterit, joten vastausrasitetta ei synny yksilöille, yrityksille tai muille toimijoille. Vuositilaston tuotanto vie 225 henkilötyöpäivää.

Menetelmät

Tiedon käsittely

Tiedon käsittelyssä yksikkötason tunnistetiedot korvataan keinotekoisilla tunnisteilla. Tiedon käsittelyssä hyödynnetään aikaisempien vuosien korjauksia, loogisia päättelyitä sekä perusaineiston ulkopuolisia datoja. Muun muassa verohallinnon kiinteistörekisterin tietoja hyödynnetään rakennustietojen tarkistuksissa ja puuttuvien tietojen imputoinnissa. Tilastotietoja verrataan myös muihin saman ajankohdan rakennustietoihin, kuten muun muassa uudistuotannon lukuihin.

Tilastokeskuksen aineistoa pyritään korjaamaan käsittelysäännöillä siten, että aineistosta karsitaan todennäköiset poistumatapaukset, kuten vanhat ja huonokuntoiset rakennukset. Tilastosta poistetaan esimerkiksi yli 15 vuotta asumattomina olleet omakotitalot. Mikäli tällaiseen asuntokannasta poistettuun rakennukseen muuttaa vakinaisia asukkaita, asunto palautuu jälleen asuntokantaan.

Kaikki muutostyöt eivät ole luvanvaraisia rakennustoimenpiteitä, eivät myöskään kaikki rakennuksen varusteita ja verkostoliittymiä koskevat toimenpiteet, joten niistä ei aina välity tietoa viranomaiselle ja sitä kautta tilastoihin. Tämän vuoksi suurelta osalta kesämökkien rekisteritiedoista puuttuu muun muassa tieto sähköistyksestä tai vesijohto- ja viemäriliittymistä. Alkuperäisaineiston virheellisyyksiä ja rakennusten puuttuvia tietoja pyritään jonkin verran päättelemään ja korjaamaan Tilastokeskuksessa. Esimerkiksi samaa rakennusta tai asuntoa ei ole hyväksytty kahdesti, mikäli on epäilys päällekkäisistä tiedoista. Myös muita alkuperäisaineiston virheellisyyksiä ja rakennusten puuttuvia tietoja pyritään päättelemään ja korjaamaan.

Osa rakennusten ja asuntojen varustetiedoista on kerätty vasta vuoden 1980 väestölaskentatietojen jälkeen, minkä vuoksi ne ovat osin puutteellisia. Tällaisia tietoja ovat esimerkiksi hissi, parveke ja koneellinen ilmastointi. Rakennuskannasta karsitaan muun muassa maataloustuotannossa käytettävät rakennukset sekä asuinrakennusten sauna- ja talousrakennukset, sillä niitä ei kerätty vuoden 1980 väestölaskennassa eivätkä ne siten olleet mukana rekisterin tietopohjaa muodostettaessa. Yksilöivien tunnistetietojen avulla Tilastokeskuksen rakennuskantatietoihin yhdistetään muita tietoja, kuten muun muassa rakennuksessa olevien asuntojen ja asukkaiden määrä.

Aineiston/datan validointi

Lähdeaineistoa vastaanotettaessa muuttujat tarkistetaan Tilastokeskuksessa, jotta ne vastaavat tilastointiin tarvittavia tietoja. Yksikkömäärät tarkistetaan ja verrataan aikaisempiin toimituksiin. Datan validointia tehdään tilastoaineiston käsittelyn joka vaiheessa (ks. seuraava kohta 18.5).

Periaatteet ja linjaukset

Organisaatio

Tilastokeskus

Organisaatioyksikkö

Yhteiskuntatilastot

Lainsäädäntö ja muut sopimukset

Tilastojen laadintaa ohjaa tilastolaki. Tilastolaissa säädetään muun muassa tiedonkeruusta, tietojen käsittelystä ja tiedonantovelvollisuudesta. Tietojen käsittelyyn tilastoja tuotettaessa sovelletaan tilastolain lisäksi henkilötietolakia sekä lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta.

Tilastokeskus soveltaa tilastoja laatiessaan EU:n tilastosäädöksiä, jotka ohjaavat kaikkien EU-maiden tilastovirastoja.

Lisätietoja: Tilastolainsäädäntö

Tilaston laadintaa ohjaa myös kymmenen vuoden välein toteutettava Väestö- ja asuntolaskenta, joka pohjautuu YK:n suosituksiin ja EU:n tilastoasetukseen.

Väestö- ja asuntolaskentaan liittyvät kv-säädökset ja suositukset:  EU:n väestölaskenta-asetus sekä UNECE:n väestölaskentasuositus, (Chapter XIV. Household and family characteristic).

Tietosuojaperiaatteet

Tilastotarkoituksiin kerätyn tiedon tietosuoja taataan tilastolain (280/2004), viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) annetun lain, EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen (EU) 2016/679 ja tietosuojalain (1050/2018) vaatimusten mukaisesti. Tietoaineistot on suojattu käsittelyn kaikissa vaiheissa tarvittavin fyysisin ja teknisin ratkaisuin. Tilastokeskus on laatinut yksityiskohtaiset määräykset ja ohjeet tietojen luottamukselliseen käsittelyyn. Henkilökunnalla on pääsy vain työtehtävien kannalta välttämättömiin tietoihin. Tiloihin, joissa yksikkötason aineistoa käsitellään, ei ulkopuolisilla ole pääsyä. Henkilökunnan jäsenet ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen palvelukseen tullessaan. Tietosuojan rikkomisesta seuraa rangaistus.

Lisätietoja: Tietosuoja | Tilastokeskus (stat.fi)

Tietosuoja ja -turva tietoja käsiteltäessä

Aineiston käsittelyssä on käytössä pseudonyymitunnukset eli keinotekoiset tunnukset henkilöille, rakennuksille sekä asunnoille. Kuntaa pienemmillä aluejaoilla on tapauskohtaisesti käytössä yksittäisten tietojen salaus.

Julkistamispolitiikka

Tilastokeskus julkistaa uutta tilastotietoa arkipäivisin kello 8:00 verkkopalvelussaan. Tilastojen julkaisuajankohdat kerrotaan ennakkoon verkkopalvelusta löytyvässä julkistamiskalenterissa. Tiedot ovat julkisia sen jälkeen, kun ne ovat päivittyneet verkkopalveluun.

Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet Tilastokeskuksessa

Tietojen jakaminen

Tilaston tietoja käyttävät Tilastokeskuksessa muut asunto- ja rakennustietoja hyvödyntävät tilastot.

Saatavuus ja selkeys

Tilastotiedot julkaistaan tietokantataulukoina StatFin-tietokannassa. Tietokanta on tietojen ensisijainen julkaisupaikka, ja uudet tiedot päivitetään ensimmäisenä tietokantaan. Tilastotietojen julkistuksessa voidaan päivittää olemassa olevia tietokantataulukoita uusilla tiedoilla tai julkaista kokonaan uusia tietokantataulukoita.  

StatFin-tietokannassa julkaistavien tilastotietojen rinnalla verkkopalvelussa julkaistaan yleensä tiedote keskeisimmistä tiedoista. Jos julkistus sisältää useamman viiteajankohdan tietoja (esim. kuukausi- ja vuositietoja), julkistetaan verkkopalvelussa näiden tiedot yhteen kokoava katsaus. Sekä tiedotteeseen että katsaukseen listataan julkaisuhetkellä päivittyneet tietokantataulukot. Tilastotietoja voidaan julkaista joissain tapauksissa myös pelkkinä tietokantajulkistuksina StatFin-tietokannassa. Näiden niin kutsuttujen tietokantajulkistusten yhteydessä ei julkaista tiedotetta tai katsausta.

Tiedotteet ja tietokantataulukot julkaistaan kolmella kielellä, suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Tiedotteiden kieliversiot voivat olla suomenkielistä suppeampia. 

Julkistuksiin ja tietokantataulukoihin liittyvistä aikataulumuutoksista ja korjauksista viestitään muutostiedotteilla verkkopalvelussa.

Yksikkötason aineistojen saatavuus

Tilastotarkoituksiin kerättävät tiedot ovat viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) 24 §:n mukaan
salassapidettäviä. Vastausaineistoa käytetään ainoastaan tilastollisiin tarkoituksiin. Tutkimusaineiston tiedot suojataan
Tilastokeskuksen antamien tietosuojamääräysten mukaisesti.

Tilastokeskus voi tilastolain (280/2004) 13 §:n mukaan luovuttaa erillisen käyttölupapäätöksen perusteella tietoja tieteellisiä
tutkimuksia ja tilastollisia selvityksiä varten ilman suoran tunnistamisen mahdollistavia tietoja. Tilastolaki kieltää
tilastotarkoituksiin kerättyjen tietojen käytön tutkinnassa, valvonnassa, oikeudenkäynnissä, hallinnollisessa päätöksenteossa
tai yritystä koskevan asian käsittelyssä.

Tilastokeskuksen tutkijapalvelut tarjoaa yksikkötason aineistoja (eli mikroaineistoja) tieteellisiin tutkimuksiin ja tilastollisiin selvityksiin. Tutkijapalveluihin voi ottaa yhteyttä jo tutkimuksen suunnitteluvaiheessa ja heiltä saa tietoa saatavilla olevista aineistoista ja niiden käyttömahdollisuuksista. Yhteyttä voi ottaa sähköpostitse tutkijapalvelut@tilastokeskus.fi.

Aineistojen toimitusmuotoja ovat
  • aineistojen käyttö etäkäyttöpalvelun kautta,
  • aineistojen käyttö Tilastokeskuksen tutkimuslaboratoriossa ja
  • otosaineistojen luovutus tutkijalle.
Aineiston kokoamisessa ja luovuttamisessa noudatetaan tilastolainsäädäntöä ja laissa määriteltyjä tietosuoja- ja salassapitokäytäntöjä. Aineistojen luovuttamiseen tarvitaan käyttölupa.

Tietojen revisioitumislinjaukset

Jo julkistettujen tilastotietojen tarkentuminen eli revisio on osa normaalia tilastotuotantoa ja merkitsee laadun parantumista. Periaatteena on, että tilastotiedot perustuvat parhaaseen saatavilla olevaan aineistoon ja tietoon tilastoitavasta ilmiöstä. Toisaalta tarkentumisesta pyritään tiedottamaan mahdollisimman läpinäkyvästi ennakkoon. Ennakkoviestinnällä varmistetaan, että käyttäjät pystyvät varautumaan tietojen tarkentumiseen.

Tilastojulkistusten tietojen tarkentumisen taustalla on useimmiten aineiston täydentyminen. Tällöin uusi, revisioitu tilastoluku perustuu laajempaa tietopohjaan ja kuvaa ilmiötä entistä tarkemmin.

Tilaston tietojen tarkentuminen voi liittyä myös käytettävään laskentamenetelmään, kuten lukujen vuosittaiseen täsmäytykseen tai painorakenteen päivitykseen. Myös perusvuoden ja käytettyjen luokitusten muutoksesta aiheutuu tietojen tarkentumista.

Relevanssi

Tilaston käyttäjien tarpeita ja palautetta sekä toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia seurataan säännöllisesti tilastotuotannon yhteydessä.

Käyttäjien tarpeet

Rakennukset ja kesämökit -tilaston tietoja käyttävät yhteiskunnan eri toimijat.

Laadun arviointi

Rakennukset ja kesämökit -tilaston laatua arvioidaan useassa tilastoprosessin eri vaiheessa. Vuosittain tehdään koherenssitarkasteluja verrattuna muihin vastaaviin rakennuksia koskeviin tietoihin (esimerkiksi Rakennustuotantotilaston lukuihin), toimintaympäristössä tapahtuneisiin muutoksiin sekä ajallisesti aiempien vuosien tietoihin.

Laadunvarmistus

Laadunhallinta edellyttää toiminnan kokonaisvaltaista ohjausta. Tilastoalan oma laadunhallinnan kehikko on Euroopan tilastojen käytännesäännöstö (CoP). Kehikot täydentävät toisiaan. Myös Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa.

Lisätietoja: Laadunhallinta | Tilastokeskus (stat.fi)

Käyttäjien käyttöoikeudet

Tiedot julkistetaan kaikille käyttäjille samanaikaisesti. Tilaston tietoja saa Tilastokeskuksessa käsitellä ja niistä saa antaa tietoja ennen julkistamista vain henkilö, joka osallistuu kyseisen tilaston laadintaan tai tarvitsee ko. tilaston tietoja omassa työssään ennen tietojen julkistamista.

Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet

Tilastokeskus on aineistojen tuottaja ja tekijänoikeuden haltija, ellei tuotteen, tiedon tai palvelun yhteydessä erikseen toisin ilmoiteta. Tilastotietojen käyttöehdot.

Tilaston asiantuntijat

Mika Ronkainen
yliaktuaari
029 551 3425

Miksi tätä sisältöä ei näytetä?

Tämä sisältö ei näy, jos olet estänyt evästeiden käytön. Jos haluat nähdä sisällön, tarkista evästeasetuksesi.