20.9.2022 voimassa ollut dokumentaatio

Tilaston perustiedot

Yleiskuvaus

Työnvälitystilasto antaa tuoreen ja kattavan kuvan työmarkkinoiden muutoksista sekä palveluihin osallistuneista. Julkisuudessa seurataan kuukausittain erityisesti työttömyyden muutoksia edellisen vuoden vastaavasta kuukaudesta. Kausitasoitettuja lukuja käytetään seurattaessa muutoksen trendiä. Työnvälitystilasto antaa tietoa myös TE-toimistoihin ilmoitetuista avoimista työpaikoista sekä TE-hallinnon palveluihin osallistuneiden lukumääristä.

Tilaston kuvaus

Työnvälitystilasto sisältää keskeiset tiedot työ- ja elinkeinotoimistoihin (TE-toimisto) rekisteröityneistä työnhakijoista erityisesti työttömistä työnhakijoista, työvoimapoliittisista palveluista ja avoimista työpaikoista. Työnhakijaryhmien laajuutta kuvataan henkilömäärällä samoin kuin työvoimapoliittisiin palveluihin osallistuneiden määriä. Avoimet työpaikat ovat tarkasteluhetkellä TE-toimistoissa ilmoitettuina olevien avoimien työpaikkojen lukumäärä. Työttömien henkilöiden on rekisteröidyttävä TE-toimistossa työttömäksi työnhakijaksi saadakseen työttömyysturvaa. Luvut sisältävät myös kuntakokeilun asiakkaat.
StatFin-tietokanta ja Työllisyyskatsaus sisältävät keskeiset työnvälitystilaston tiedot työnhakijoista, työttömistä työnhakijoista, palveluista ja avoimista työpaikoista. Työnhakijoita tilastoidaan mm. työnhakijaryhmän mukaan. Työttömistä työnhakijoista löytyy laajasti tietoa koulutuksen ja ammatin, ikäryhmän, sukupuolen, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusalueen ja työttömyyden keston mukaan. Samoin avoimet työpaikat on tilastoitu alueen, ammattiryhmän ja toimialan mukaan. Lisäksi saatavilla ovat kuukauden aikana tapahtuneiden työnvälitysten lukumäärät.
Työnvälitystilaston käyttötarkoitus on ensisijaisesti toimia työ- ja elinkeinohallinnon toiminnan seuranta- ja mittausvälineenä, jonka tietoja käytetään hyväksi kehitettäessä asiakasryhmien tarvitsemia palveluita ja niiden määriä. Lisäksi työnvälitystilaston tietoja käytetään laajasti hyväksi tutkimuksessa, julkishallinnossa ja työmarkkinoita aktiivisesti seuraavien piirissä. Lisäksi Työnvälitystilaston toivotaan kiinnostavan myös tiedotusvälineitä, alan järjestöjä ja liittoja sekä yksityisiä kansalaisia.

Tilaston perusjoukko

Työnvälitystilasto kuvaa TE-toimistoihin työnhakijaksi ilmoittautuneita, TE-toimistoihin ilmoitettuja avoimia työpaikkoja sekä TE-hallinnon palveluihin osallistuneita

Tilastoyksikkö

Työnvälitystilaston tilastoyksikkö on henkilö ja avoin työpaikka.

Mittayksikkö

Työnvälitystilaston mittayksikköjä ovat henkilöiden määrä, avoimien työpaikkojen määrä sekä viikkojen, vuorokausien ja jaksojen määrä.

Viiteajankohta

Yleensä Työnvälitystilastossa käytetään kuukauden lopun viimeisen työpäivän = laskentapäivän poikkileikkaustietoa tai tilastointikauden kertymää kuukaudelta, kolmannesvuodelta esim. tammi-elokuu tai koko vuodelta.
Neljännesvuosi- ja vuosikeskiarvot ovat kuukausitulosten keskiarvoja eli ne kuvaavat tilannetta ko. tilastointikuukausien ”keskimääräisenä” kuukautena

Viitealue

Työnvälitystilaston viitealue on koko Suomi. Tietoja voidaan tuottaa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus), maakunnan, seutukunnan, kunnan, työmarkkina-alueen ja TE-toimiston aluejaolla

Kattavuus

Työnvälitystilasto kuvaa kuukausittain TE-toimistoihin työnhakijaksi ilmoittautuneita, TE-toimistoihin ilmoitettuja avoimia työpaikkoja sekä TE-hallinnon palveluihin osallistuneita.

Ajallinen kattavuus

Kansallisten määritelmien mukaiset yhtenäiset aikasarjat ovat saatavilla vuodesta 1991 lähtien ja verkkosivuilla vuodesta 2006 lähtien. Aineistoa on saatavilla lisäksi vuodesta 1981 lähtien Kansallisarkistosta mikrokorteilla.

Jakelutiheys

Keskeisimmät kuukausitiedot julkistetaan määräpäivinä Internetissä Työnvälitystilaston kotisivulla https://tem.fi/tyollisyyskatsaus-ja-tyonvalitystilasto

Julkaistavat tiedot ovat lopullisia. Kuukausitiedot julkaistaan noin kolmen viikon kuluttua tilastointikuukauden päättymisestä. Neljännes- ja vuosikeskiarvot julkaistaan samanaikaisesti kunkin vuosineljänneksen viimeisen kuukauden tietojen kanssa. Kolmannesvuositiedot julkaistaan samanaikaisesti kunkin vuosikolmanneksen viimeisen kuukauden tietojen kanssa. Puolivuositilastot julkaistaan samanaikaisesti kesäkuun tietojen kanssa ja vuositilaston tiedot samanaikaisesti tammikuun tietojen kanssa.

Tarkkuus, luotettavuus ja oikea-aikaisuus

Tarkkuus ja luotettavuus yleisesti

Työnvälitystilasto perustuu täysin rekisteriaineistoon, joka siirretään kuukausittain työ- ja elinkeinohallinnon asiakaspalvelujärjestelmästä. Siten kaikki tilaston tiedot ovat rekisteripohjaisia ja täysin riippuvaisia kyseiseen asiakaspalvelujärjestelmään tehdyistä merkinnöistä. Asiakaspalvelujärjestelmä on laaja asiakkaiden ja erilaisten TE-toimistojen palveluiden rekisteröintiin tarkoitettu järjestelmä, jonka ensisijaisena tehtävänä ei ole tilastojärjestelmän tietojen tuottaminen. Joskus rekisteriin merkityt tiedot päivittyvät vielä tilastointikauden jälkeen, jolloin yksittäisten tilastotietojen tuottamisen ajankohdalla tilastojärjestelmässä on merkitystä. Esimerkiksi vuositilastot muodostetaan uudelleen tilastointiajankohdan jälkeen, jotta tieto olisi mahdollisimman kattavaa ja täydellistä kyseistä tilastointivuotta koskien.

Tilastojärjestelmän tietojen oikeellisuuden varmistamiseksi tilastotietoja tarkistetaan pistokoetyyppisesti ennen niiden julkaisemista, jotta tilastotaulujen muodostamisessa mahdollisesti tapahtuneet virheet ehditään korjata ennen julkaisemista. Lisäksi yhdenmukaisuus tilastojärjestelmän ja asiakaspalvelujärjestelmän tietojen ja muuttujien välillä pyritään varmistamaan tilastoista, rekisteristä ja ko. substanssiasioista vastaavien asiantuntijoiden välisellä yhteistyöllä.

Oikea-aikaisuus

Työnvälitystilaston tietoja julkaistaan kuukausittain, kolmannesvuosittain, puolivuosittain ja vuosittain. Kuukausitiedot julkaistaan noin kolmen viikon kuluttua tilastointikuukauden päättymisestä. Kolmannesvuositiedot julkaistaan samanaikaisesti vuosikolmanneksen viimeisen kuukauden tietojen kanssa. Yksityiskohtaisimmat ja kattavammat tilastotiedot julkaistaan puolivuositilastossa kesäkuun tietojen kanssa sekä vuositilastossa noin kahden kuukauden kuluttua tilastointivuoden päättymisestä.

Täsmällisyys

Julkaisukalenterin ja varsinaisen julkaisupäivän välillä ei esiinny viiveitä.

Tietojen revisioituminen

Työnvälitystilaston tiedot valmistuvat nopealla aikataululla ja julkaistut luvut ovat lopullisia. Kertaalleen julkaistujen lukujen korjaaminen on ollut hyvin harvinaista.

Mittausvirhe

Rekisteritietoihin perustuvana Työnvälitystilastossa saattaa esiintyä jossakin määrin (1-5%) virhettä, joka johtuu siitä, ettei asiakkaiden tiedot ole asiakasrekisterissä ajan tasalla. Esimerkiksi työnhakijoiden ryhmissä saattaa olla mukana henkilöitä, joiden työnhaku on päättynyt esim. työn saamisen tai opiskelun alkamisen takia. Jollei tällainen henkilö ilmoita tilanteessaan tapahtuneesta muutoksesta TE-toimistoon, tieto ei myöskään välity Työnvälitystilastoon. Tällaiset tapaukset korjautuvat viimeistään muutaman kuukauden viiveellä, kun henkilö ei ole sovitusti yhteydessä TE-toimistoon. Tällöin esimerkiksi turhaan voimassa ollut työnhaku lopetetaan.

Käsittelyvirhe

Tilastojulkistamisen mahdollisia virheitä ovat muun muassa julkistusten teksteissä, kuvioissa tai taulukoissa esitetyt virheelliset luvut tai väärien käsitteiden käyttö. Toisin kuin tietojen tarkentuminen, virhetilanteet ovat odottamattomia poikkeamia normaalista tilastotuotannosta.

Virheet korjataan ja niistä tiedotetaan käyttäjille mahdollisimman nopeasti. Työ- ja elinkeinoministeriö kertoo merkittävistä virheistä samassa laajuudessa ja samoja kanavia käyttäen kuin varsinaisten tietojen julkistamisessa.

Korjattuihin tilastojulkistuksiin lisätään merkintä korjauksesta sekä tieto korjauksen ajankohdasta. Mikäli mahdollista, myös alkuperäinen, virheellinen tieto jätetään näkyviin.

Tilastoissa esiintyvät kirjoitus- ja muut muotovirheet korjataan mahdollisimman nopeasti ja joustavasti, eikä niistä tehdä erillistä merkintää verkkosivuille.

Tilastotietokantoihin tehtävistä muutoksista uutisoidaan Muutoksia tietokannassa -sivulla. Tilastotietokannoissa ylläpidetään vain tuoreimpia tietoja.

Myös aikataulupoikkeamat lasketaan virhetilanteiksi. Mikäli tilastotiedon julkistaminen myöhästyy merkittävästi ilmoitetusta ajankohdasta, ilmoitetaan myöhästymisestä työ- ja elinkeinoministeriön kotisivulla.

Vertailukelpoisuus

Johdonmukaisuus ja vertailukelpoisuus

Työnvälitystilaston keskeisimmistä tiedoista on vertailukelpoiset aikasarjat vuodesta 2006 asti. Tietoja voidaan yhdistellä vuodesta 1991 lähtien teknisesti ja vuodesta 1981 alkaen tietoja on saatavilla mikrokorteilla.

Maantieteellinen vertailukelpoisuus

Työnvälitystilaston tiedot ovat vertailukelpoisia Suomen eri alueiden välillä.
Rekisteripohjainen työnvälitystilasto ei ole vertailukelpoinen muiden maiden vastaaviin rekistereihin perustuviin tilastoihin johtuen eri maiden erilaisesta kansallisesta lainsäädännöstä, toimintatavoista ja määrittelyistä. Kuitenkin EU Komissio kerää ja julkaisee EU:n jäsenmaiden rekisteröidyn työttömyyden lukuja vuosittain työvoimapolitiikan –tilastotietokannan (LMP -database) vertailutietoina myös Internet –sivuillaan ja kyseisen tietokannan julkaisuissa.

Ajallinen vertailukelpoisuus

Työnvälitystilastoa vastaavia tietoja on kerätty vuodesta 1907 alkaen. Tänä aikana sen tietosisältöä, tiedonkeruutapoja ja menetelmiä on kehitetty useaan otteeseen. Keskeisimmistä tiedoista on vertailukelpoista tietoa vuodesta 1991 asti.

Alkuun tietosisällöltään melko suppean tilaston tiedot kattoivat vain työnhakijoiden ja avoimien työpaikkojen kokonaismääriä. Vuosikymmenten kuluessa tietosisältö on laajentunut luokittelijoiden sekä tilastoitavien kohteiden huomattavan lisääntymisen johdosta. 

Tilastojen välinen yhtenäisyys

Työnvälitystilaston lisäksi työmarkkinoihin liittyviä Tilastokeskuksen tilastoja ovat työvoimatutkimus, avointen työpaikkojen tilasto, työolotutkimus, työtaistelutilasto, työtapaturmatilasto sekä työssäkäyntitilasto. Tilastokeskuksen työvoimatutkimus on otospohjainen tilasto, joka perustuu kansainvälisesti sovittuihin käytäntöihin ja määritelmiin. Siten näiden tilastojen sisältö ei ole keskenään vertailukelpoista työttömyyden osalta. Työmarkkinoiden kokonaistyövoima ja työllisten määrä sekä työllisyysaste ovat saatavilla vain Työvoimatutkimuksesta. Työnvälitystilaston ja työvoimatutkimuksen välisiä eroja on selvitetty raportissa: Tilastokeskuksen ja työ- ja elinkeinoministeriön työttömyystilastojen vertailu: https://www.tilastokeskus.fi/til/tyti/tyti_2019-09-13_men_001.html
Tilastokeskuksen avointen työpaikkojen tilasto on otospohjainen neljännesvuosittain tuotettava tilasto. Tilastokeskuksen julkaisemaan avoimet työpaikat -tilastoon lasketaan työpaikat, joihin on etsitty työntekijää toimipaikan ulkopuolelta, riippumatta hakukanavasta. Mukana ovat siis myös sellaiset työpaikat, joihin etsitään työntekijää ainoastaan esimerkiksi yksityisten työnvälityspalvelujen tai suorien henkilökontaktien kautta. Toisaalta avoimet työpaikat -tilastokaan ei sisällä kaikkia työpaikkoja, sillä tiettyjen toimialojen työpaikat tai toimipaikat, joilla ei ole palkattua henkilökuntaa, on rajattu tilaston ulkopuolelle. Työnvälitystilaston avoimien työpaikkojen tilastoinnin sekä Tilastokeskuksen avoimien työpaikkojen tilaston välisiä eroja on kuvattu tarkemmin raportissa: Tilastokeskuksen ja työ- ja elinkeinoministeriön tilastojen vertailu: https://www.tilastokeskus.fi/til/atp/men.html
Tilastokeskuksen työssäkäyntitilasto on eri viranomaisten rekisteritietoihin pohjautuva kokonaisaineisto. Työssäkäyntitilaston tiedot henkilön toiminnasta koskevat pääosin vuoden viimeistä viikkoa. Tilaston tiedot työttömyydestä perustuvat työ- ja elinkeinoministeriön työnhakijarekisteriin, joten sen tiedot työttömyydestä ovat yhteneväiset Työnvälitystilaston tietojen kanssa. Tilaston valmistuminen kestää runsaan 1 1/2 vuotta, ennakkotietojen valmistuminen noin vuoden. Hallinnollisiin rekistereihin perustuvan työssäkäyntitilaston käsitteet eivät ole kansainvälisesti vertailukelpoisia.
Kansaneläkelaitos (Kela) ja Finanssivalvonta julkaisevat tilastoja maksetuista työttömyyteen liittyvistä etuuksista. Kelan ja Finanssivalvonnan tiedot lähtevät etuuksien maksamisen näkökulmasta sen suhteen, kuinka monelle henkilölle ja kuinka paljon mitäkin etuutta on maksettu ja minkä vuoksi.  

Yhtenäisyys kansantalouden tilinpidon kanssa

Työnvälitystilaston käsitteet ja määritelmät eivät ole yhdenmukaiset kansantalouden tilinpidon kanssa.

Lähdeaineistot ja tiedonkeruut

Lähdeaineistot

Työnvälitystilasto perustuu TE-toimistojen asiakasrekisterin tietoihin. Lisäksi saadaan vuosittain Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston kunnittaiset työvoimat työttömien työnhakijoiden osuuden laskemiseksi työvoimasta.

Tiedonkeruumenetelmä

Tiedot uusista ja muuttuneista työnhaku-, palvelu- ja avoimien työpaikkojen tiedoista siirretään kuukausittain työ- ja elinkeinohallinnon henkilötasoisesta asiakaspalvelujärjestelmän replikoidusta tilastokannasta työnvälitystilastojärjestelmän yksilötietokantoihin, joista varsinaiset tilastotaulut muodostetaan tiettyjen luokittelijoiden ja muuttujien mukaan ETL-ajojen avulla. Yksittäisen kuukauden tilannekatsaustilastoihin kuuluvat ko. kuukauden viimeisenä arkipäivänä rekisterissä olevat ehdot täyttävät henkilöt sekä avoinna olevat työpaikat. Kuukausikertomustilastoihin kuuluvat kaikki ko. kuukauden aikana kyseisen taulukon määrittelyt täyttävät työpaikat ja henkilöt, esimerkiksi työttömänä työnhakijana olleet. Yleensä pidempää aikaväliä kuin kuukautta koskevat tilastot (kolmannesvuosi, puolivuosi- ja vuositilastot) sisältävät kaikki kyseisenä aikana tilastotaulukon ehdot täyttävät henkilöt tai avoimet työpaikat, lukuun ottamatta erikseen laskettavia vuosikeskiarvoja, jotka perustuvat kuukausitietojen keskiarvoon.

Tiedonkeruun tiheys

TE-toimistojen asiakasrekisteristä saadaan uudet ja muuttuneet tiedot kuukausittain.

Kustannukset ja vastausrasite

Työnvälitystilaston tiedot perustuvat TE-toimistojen asiakasrekisterin tietoihin. Siten tilaston tarvitsemat tiedot syntyvät osana TE-toimistojen asiakaspalveluprosessia. Viime vuosina Työnvälitystilaston tuottamisen kustannukset ovat olleet 550 000-650 000€ vuodessa sisältäen sekä sisäiset henkilöstömenot että ulkopuolelta hankitut ICT-palvelut.
 

Menetelmät

Aineiston/datan validointi

Aineisto ja myös lopulliset tilastotiedot tarkistetaan tuotantoprosessin ja raportoinnin yhteydessä. Ensimmäisen kerran aineisto tarkistetaan ennen toimittamista asiakaspalvelujärjestelmästä. Tuotantojärjestelmässä on tiedoille sallittujen arvojen tarkistuksia sekä loogisuustarkistuksia. Julkaistavan tilastotiedon laatu varmennetaan mm. vertailuilla TE-toimistojen asiakaspalvelujärjestelmän tietoihin ja vastaavan ajankohdan tilastotietoihin edellisenä vuonna.

Kausitasoitus

Alkuperäisten sarjojen lisäksi Työnvälitystilastosta on saatavilla myös niin kutsuttuja trendejä, joista on poistettu vuodesta toiseen samantyyppisenä toistuva kausivaihtelu sekä epäsäännöllinen satunnaisvaihtelu. Pitkän aikavälin kehityksen suunta sekä suhdannevaihtelu ovat paremmin havaittavissa trendistä kuin tasoittamattomista kuukausiluvuista.

Aikasarjojen trendikomponentit lasketaan EU:n tilastoviraston Eurostatin suosittelemalla Tramo/Seats –menetelmällä Demetra+ -ohjelmalla. Käytetystä menetelmästä johtuen trendin viimeisimmät luvut muuttuvat jonkin verran, kun seuraavan kuukauden tiedot liitetään mukaan aikasarjaan. Kausitasoitettuja sarjoja ja trendisarjoja käytettäessä on syytä huomata, että Tramo/Seats-menetelmässä viimeisimmät kuukaudet perustuvat osittain mallipohjaisiin ennusteisiin, joten niiden pohjalta tehtävissä päätelmissä on noudatettava erityistä varovaisuutta.

Menetelmädokumentointi

Työnvälitystilaston laatuselosteet löytyvät tilaston kotisivuilta.

Periaatteet ja linjaukset

Organisaatio

Työ- ja elinkeinoministeriö

Organisaatioyksikkö

Työllisyys- ja toimivat markkinat -osasto<o:p></o:p>

Lainsäädäntö ja muut sopimukset

Tilastojen laadintaa ohjaa valtion tilastotoimen yleislaki, tilastolaki (280/2004) ja laki viranomaisen toiminnan julkisuudesta (621/1999)

Tietosuojaperiaatteet

Tilastotarkoituksiin kerätyn tiedon tietosuoja taataan ehdottomasti tilastolain (280/2004), henkilötietolain (532/1999) ja lain viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) sekä EU:n tietosuoja-asetuksen (2016/679) vaatimusten mukaisesti. Tietoaineistot on suojattu käsittelyn kaikissa vaiheissa tarvittavin fyysisin ja teknisin ratkaisuin. Työ- ja elinkeinoministeriö on laatinut yksityiskohtaiset määräykset ja ohjeet tietojen luottamukselliseen käsittelyyn. Henkilökunnalla on pääsy vain työtehtävien kannalta välttämättömiin tietoihin. Henkilökunnan jäsenet ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen palvelukseen tullessaan. Tietosuojan tahallisesta rikkomisesta seuraa rangaistus.

Tietosuoja ja -turva tietoja käsiteltäessä

Työnvälitystilaston tietoja ei luovuteta tunnistettavassa muodossa työ- ja elinkeinohallinnon ulkopuolelle (Tilastolaki 280/2004, Henkilötietolaki 523/1999). Aineiston luovuttaminen on mahdollista ainoastaan erillisen käyttölupapäätöksen perusteella ja tunnistetiedot poistettuna tieteellistä tutkimusta ja tilastollisia selvityksiä varten.
Tietosuojaseloste on nähtävissä osoitteessa: https://tem.fi/tietosuojaselosteet (Työnvälitystilaston tietosuojaseloste)

Julkistamispolitiikka

Työ- ja elinkeinoministeriön Työnvälitystilaston julkistamiskalenterissa kerrotaan etukäteen kaikki vuoden aikana julkaistavat tilastotiedot. Tilastotiedot julkistetaan internetissä klo 8.00, ellei toisin mainita. Kalenteria päivitetään arkipäivisin. Työnvälitystilaston seuraavan vuoden julkistamiskalenteri julkaistaan vuosittain joulukuussa. Tilastojen julkistamiskalenteri sisältää tiedot tulevien julkistusten ajankohdista

Tietojen jakaminen

Työnvälitystilaston tietoaineisto toimitetaan vuosittain Tilastokeskuksen tutkijapalveluun sekä osittain Tilastokeskuksen Työssäkäyntitilaston käyttöön sekä tietyt tiedot kuukausittain Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen käyttöön.

Saatavuus ja selkeys

Työnvälitystilaston tulokset julkaistaan Suomen virallisen tilaston Työmarkkinat -sarjassa. Keskeisimmät kuukausitiedot julkistetaan määräpäivinä Internetissä Työnvälitystilaston kotisivulla https://tem.fi/tyollisyyskatsaus-ja-tyonvalitystilasto. Kotisivun linkeistä löytyvät muun muassa tilaston kuvaus, käsitteet ja määritelmät sekä Työnvälitystilaston maksuttomat tilastotietokantataulukot (StatFin). StatFin-palvelussa julkaistaan myös kolmannesvuosi-, puolivuosi- ja vuositilastojen keskeiset tiedot. THL ja Kela julkaisevat Työnvälitystilaston tilastotietoja omilla Internet-sivuillaan.

Yksikkötason aineistojen saatavuus

Tilastotarkoituksiin kerättävät tiedot ovat viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) 24 §:n mukaan salassa pidettäviä. Aineistoa käytetään ainoastaan tilastollisiin tarkoituksiin. Aineiston tiedot suojataan työ- ja elinkeinoministeriön sekä Tilastokeskuksen antamien tietosuojamääräysten mukaisesti, eikä tilastotaulukoista käy ilmi yksittäisen henkilön tai työnantajan tietoja.
Työ- ja elinkeinoministeriö voi tilastolain (280/2004) 13 §:n mukaan luovuttaa erillisen käyttölupapäätöksen perusteella tietoja tieteellisiä tutkimuksia ja tilastollisia selvityksiä varten ilman suoran tunnistamisen mahdollistavia tietoja. Tilastolaki kieltää tilastotarkoituksiin kerättyjen tietojen käytön tutkinnassa, valvonnassa, oikeudenkäynnissä, hallinnollisessa päätöksenteossa tai yritystä koskevan asian käsittelyssä.

Tietojen revisioitumislinjaukset

Työnvälitystilastossa voi ilmetä poikkeamia tai virheitä useammasta tilastoprosessin vaiheesta johtuen. Joko itse tilastojen tuotannossa on tapahtunut virhe tai asiakasrekisteristä saatu aineisto on ollut virheellistä. Näissä tapauksissa virheen lähde pyritään tunnistamaan mahdollisimman nopeasti ja tuottamaan korjatut tilastotiedot. Korjatuista tiedoista tiedotetaan käyttäjiä Työnvälitystilaston kotisivuilla ja tilanteesta riippuen myös työ- ja elinkeinoministeriön tiedotteella. Revisioita koskevat tiedot löytyvät tilaston kotisivuilta: https://tem.fi/tilaston-julkistamispaivat-kuvaus-ja-laatuseloste
 

Käyttäjien tarpeet

Työnvälitystilaston kuukausi-, kolmannesvuosi-, puolivuosi- ja vuositilastot kertovat työmarkkinoiden kausi- ja suhdannevaihteluista. Työnvälitystilaston aikasarjat kuvaavat työmarkkinoiden muutoksia pitkillä ajanjaksoilla. Vuosikeskiarvot kuvaavat työnhakijoita, TE-hallinnon palveluihin osallistuineita sekä avoimia työpaikkoja esimerkiksi ammatin, koulutuksen, iän, sukupuolen ja alueen mukaan ryhmiteltynä.

Työnvälitystilaston käyttötarkoitus on ensisijaisesti toimia työ- ja elinkeinohallinnon toiminnan seuranta- ja mittausvälineenä, jonka tietoja käytetään hyväksi kehitettäessä asiakasryhmien tarvitsemia palveluita. Työnvälitystilaston tietoja käytetään myös laajemmin päätösten teon tukena, työvoimapoliittisten ennusteiden ja suunnitelmien laadinnassa sekä erilaisten toimien työllisyysvaikutusten seurannassa. Tärkeitä tulosten käyttäjiä ovat työ- ja elinkeinohallinto, ministeriöt, aluesuunnittelusta vastaavat elimet, työnantaja- ja työntekijäjärjestöt, yliopistot ja tutkimuslaitokset, kansainväliset järjestöt ja Euroopan unioni.

Käyttäjätyytyväisyys

Julkisten käyttäjien palautetta kerätään ja analysoidaan jatkuvana prosessina. Lisäksi TE-hallinnon sisäisten käyttäjien tyytyväisyyttä mitataan erillisellä kyselyllä vuosittain. Viimeisimmän (03/2020) kokonaisarvona oli 3,92 asteikolla 1-5, jossa 1=välttävä ja 5=erinomainen..

Laadun arviointi

Työnvälitystilaston laatua arvioidaan useassa tilastoprosessin eri vaiheessa.

Laadunvarmistus

Työ- ja elinkeinoministeriö noudattaa tilastoja laatiessaan Euroopan tilastojen käytännesääntöjä (Code of Practice, CoP) ja niihin pohjautuvaa laadunvarmistuskehikkoa (Quality Assurance Framework, QAF). Käytännesäännöt koskevat tilastoviranomaisten riippumattomuutta ja vastuuvelvollisuutta sekä prosessien ja julkaistavan tiedon laatua. Periaatteet ovat yhteensopivat YK:n tilastokomission hyväksymien virallisen tilaston periaatteiden kanssa ja täydentävät niitä. Myös Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa.
Asiasta kerrotaan enemmän Tilastokeskuksen laadunhallinnan sivulla.
Työnvälitystilasto on virallinen tilasto. Suomen virallinen tilasto on yhteiskunnan kehitystä ja tilaa kuvaavien tilastojen kattava kokoelma. Siihen kuuluu lähes 300 tilastoa 26 aihealueelta. Suomen virallisen tilaston tuottajat ovat hyväksyneet yhteisen laatulupauksen, jossa sitoudutaan yhteisiin laatutavoitteisiin ja yhteisiin laadun varmistustoimenpiteisiin. Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa. Tilastoissa noudatettavia hyviä käytäntöjä esitellään Tilastokeskuksen Laatua tilastoissa -käsikirjassa.

Käyttäjien käyttöoikeudet

Tiedot julkistetaan kaikille käyttäjille samanaikaisesti.
Tilaston tietoja saa työ- ja elinkeinohallinnossa käsitellä ja niistä saa antaa tietoja ennen julkistamista vain henkilöt, jotka osallistuvat tilaston laadintaan tai tarvitsee tilaston tietoja omassa työssään ennen tietojen julkistamista.

Erityistapauksissa tietoja voidaan luovuttaa ns. embargo-periaatteella ennen virallista julkistamisaikaa. Näitä tilanteita ovat säädöspohjaiset tai sopimuksiin perustuvat tietotoimitukset Tilastokeskukselle tilaston julkistamisen jälkeen ilmestyvän julkaisun toimittamista tai pakollista EU-raportointia varten. Tiedot on tällöin merkittävä luottamukselliseksi niiden julkituloon asti (embargo-periaate eli saaja ei saata tietoja julkisuuteen ennen sovittua ajankohtaa).

Tilaston asiantuntijat

Petri Syvänen
neuvotteleva virkamies
029 504 8050

Etsitkö aiemmin julkaistua dokumentaatiota?

Ennen 5.4.2022 julkaistu dokumentaatio löytyy tilaston arkistosivuilta.

Siirry arkistosivuille

Miksi tätä sisältöä ei näytetä?

Tämä sisältö ei näy, jos olet estänyt evästeiden käytön. Jos haluat nähdä sisällön, tarkista evästeasetuksesi.