20.9.2022 voimassa ollut dokumentaatio

Tilaston perustiedot

Yleiskuvaus

Väestön ennakkotilasto sisältää tietoja väestönmuutoksista ja väestörakenteesta. Väestönmuutoksista on saatavissa tietoja Suomessa elävänä syntyneistä ja kuolleista, kunnassamuutoista, kuntien välisistä muutoista, siirtolaisuudesta, solmituista avioliitoista, myönnetyistä avioeroista, rekisteröidyistä parisuhteista, eroon päättyneistä rekisteröidyistä parisuhteista ja Suomen kansalaisuuden saaneista. Ennakkotilasto tuotetaan kuukausittain.

Tilaston perusjoukko

Suomessa tapahtumahetkellä vakinaisesti asuva väestö.

Tilastoyksikkö

Henkilö ennakkorakenteessa ja tapahtuma väestönmuutoksissa. Jokaisella henkilöllä on oma henkilönumero, joiden avulla voidaan tehdä yhdistelyjä muihin henkilöpohjaisiin aineistoihin.

Mittayksikkö

Ennakollisessa väestörakenteessa henkilöiden lukumäärä ja ennakollisissa väestönmuutoksissa väestönmuutosten lukumäärä.

Viiteajankohta

Ennakollisessa väestörakenteessa tilastokuukauden viimeinen päivä ja ennakollisissa väestönmuutoksissa tammikuun alusta tilastokuukauden loppuun.

Viitealue

Tietoja on saatavilla Suomesta koko maan tasolla ja erilaisilla Suomen kuntajakoon perustuvilla aluejaoilla.

Maakunta- ja tilastollinen kuntaryhmitys -luokituksia on käytetty vuodesta 1997 lähtien. Tätä ennen käytettiin läänejä maakunnan ja kuntamuotoa tilastollisen kuntaryhmityksen sijasta. Väestön ennakkotilastossa on vuodesta 2000 lähtien käytetty tilastovuoden aluejakoa.

Kattavuus

Väestömuutosaineisto on kokonaisaineisto. Siihen on poimittu väestötietojärjestelmästä kaikkien Suomessa vakinaisesti asuvien henkilöiden väestönmuutokset. Yleisesti ottaen Digi- ja väestötietoviraston ja Ahvenanmaan valtionviraston ylläpitämää väestötietojärjestelmää voidaan pitää henkilöiden suhteen erittäin kattavana. Väestön ennakkotilasto kattaa väestönmuutokset kansainvälisten suositusten edellyttämällä tavalla.

Ajallinen kattavuus

Tilastovuoden päättymisen jälkeen ennakkotiedot ovat saatavilla lopullisten tietojen valmistumiseen asti. Vuoden mittaan ennakkotiedot päivittyvät kaikilta meneillään olevan tilastovuoden kuukausilta. Lopulliset tiedot valmistuvat tilastovuotta seuraavana vuotena kesäkuun loppuun mennessä. Ennakkotietoja ei tulisi käyttää enää lopullisten tietojen valmistuttua.

Jakelutiheys

Väestön ennakkotilasto julkaistaan kuukausittain Tilastokeskuksen sivuilla. Ennakollinen tieto aiemmilta tilastovuoden kuukausilta revisioituu kuukausittain uusimman julkaisun yhteydessä.

Käsitteet

Avioero

Avioerotilasto perustuu tuomioistuinten Digi- ja väestötietovirastoon (ent. Väestörekisterikeskus) lähettämiin ilmoituksiin myönnetyistä avioeroista. Tilastossa ovat mukana myös ne tapaukset, joissa Suomessa vakinaisesti asuville henkilöille on myönnetty ero jossakin ulkomaan tuomioistuimessa. Jos avioero on myönnetty ulkomailla, tulee siitä esittää selvitys rekisterinpitäjälle avioeron rekisteröimiseksi. Poikkeuksena ovat Ruotsissa Suomen kansalaiselle myönnetyt avioerot, joista Ruotsin rekisterinpitäjä ilmoittaa suoraan rekisterinpitäjälle Suomessa.

Vuosina 1980–2016 avioeroilla tarkoitettiin Suomessa vakinaisesti asuvien naisten eroja ellei toisin ollut mainittu. Tilastovuodesta 2017 lähtien avioeroiksi tilastoidaan avioerot, joissa vähintään toinen puolisoista on asunut vakinaisesti Suomessa avioeron myöntämispäivänä. Avioliittolain muutoksen, joka tuli voimaan 1.3.2017, mahdollisti sen, että samaa sukupuolta olevat voivat solmia avioliiton (156/2015). Vuodesta 2017 lähtien avioerojen kokonaismäärä muodostuu eri sukupuolta ja samaa sukupuolta olevien avioerojen määrästä.

Avioliittolain muutos (1987/411) astui voimaan 1.1.1988. Tämä laki helpotti avioeron saantia. Avioeroluvut nousivat loppuvuodesta 1988, jolloin ensimmäiset uuden lain mukaiset erot olivat mahdollisia (1/2 vuoden harkinta-aika). Avioliittolaissa ei ole enää säännöksiä "avioliiton peruuntumisesta" tai "avioliiton mitätöinnistä". Ennen uutta 1988 voimaan tullutta lakia nämä olivat omina luokkinaan, nyt avioerojen joukossa.

Avioliitto

Tilastovuodesta 2017 lähtien solmituilla avioliitoilla tarkoitetaan avioliittoja, joissa avioliiton solmimishetkellä vähintään toinen puolisoista asuu vakinaisesti Suomessa. Avioliittolain muutos, joka tuli voimaan 1.3.2017, mahdollisti sen, että samaa sukupuolta olevat voivat solmia avioliiton (156/2015).

Vuosittain solmittujen avioliittojen kokonaismäärä on siten eri sukupuolta ja samaa sukupuolta olevien puolisoiden solmimien avioliittojen määrä.

Vuosina 1980–2016 solmituilla avioliitoilla tarkoitettiin Suomessa vakinaisesti asuvien naisten avioliittoja ellei toisin ollut mainittu.

Avioliittolakiin tehdyn muutoksen myötä 1.6.2019 lähtien Suomessa avioliittoon ei saa mennä alle 18-vuotias (351/ 2019).

Elävänä syntynyt

Elävänä syntyneella tarkoitetaan lasta, joka syntymän jälkeen hengitti tai osoitti muita elon merkkeja. Vain Suomessa vakituisesti asuvien naisten elävänä synnyttämät lapset otetaan huomioon väkilukutilastossa.

Ikä

Väestönmuutosten ikätiedot tarkoittavat ikää tapahtumapäivänä. Keski-ikä saadaan laskemalla yhteen jonkin tapahtuman kokeneiden kaikkien henkilöiden tapahtuma-ajankohdan iät, jonka jälkeen summa jaetaan näiden henkilöiden määrällä. Koska ikänä käytetään täytettyja ikävuosia tapahtuma-ajankohtana, se ei ole tarkka ikä. Tämän vuoksi keski-ikää laskettaessa on oletettu, etta henkilöt olivat keskimäärin x+0,5-vuotiaita tapahtuma-ajankohtana.

Kokonaismuutos

Kokonaismuutos on väestönlisäys lisättynä väkiluvun rekisterikorjauksilla. Väestönlisäys on syntyneiden enemmyyden ja kokonaisnettomuuton summa.

Kuolleet

Kuolleisiin tilastoidaan henkilöt, jotka ovat kuolinpäivänään vakinaisesti asuneet Suomessa. Tieto kuolemasta saadaan Digi- ja väestötietoviraston väestötietojärjestelmästä. Kuolleiden lukumäärä saattaa poiketa jonkin verran toisistaan eri tilastoissa. Ero johtuu tilastojen erilaisista laadinta-ajankohdista. Suomen virallinen kuolleiden lukumäärä saadaan väestötilaston kuolleista.

Maastamuutto

Maasta muuttavien on tehtävä itsestään muuttoilmoitus kuten maan sisällä muuttavienkin (lait 661/2009, 201/1994). Maasta muuttaneiksi katsotaan henkilöt, jotka muuttavat ulkomaille asumaan yhtä vuotta pitemmäksi ajaksi. Poikkeuksen muodostavat Suomen kansalaiset, jotka ovat diplomaatteja, kehitysyhteistyössä toimivia yms.

Kun henkilö muuttaa Pohjoismaasta toiseen, hänen on ilmoitettava muutostaan tulovaltion paikalliselle rekisteriviranomaiselle, joka päättää maansa rekisteröintikäytäntöjen mukaan rekisteröidäänkö henkilö tulovaltiossa asuvaksi. Tulovaltion rekisteriviranomainen ilmoittaa päätöksestään kyseiselle henkilölle ja lähtövaltion rekisteriviranomaiselle. Lähtövaltion väestörekisterissä maastamuuttopäiväksi merkitään se päivä, jona henkilö on otettu tulomaan paikalliseen väestörekisteriin (kotikuntalaki 201/1994, asetus ja valtiosopimus 96/2006).

Syntyneiden enemmyys

Syntyneiden enemmyys eli luonnollinen väestönlisäys tarkoittaa elävänä syntyneiden ja kuolleiden erotusta.

Väestö

Maassa asuva väestö ajankohdalta 31.12. saadaan Väestörekisterikeskuksen ylläpitämästä väestötietojärjestelmästä. Vuoden 1993 aineistosta lähtien Tilastokeskuksella on ollut Väestörekisterikeskuksen kanssa sama "tilastohetki", vuodenvaihde keskiyöllä, minkä seurauksena väkiluku on ollut sama käsitteestä riippumatta.

Väestö

Väestöllä tarkoitetaan alueella (esim. koko maa, lääni, kunta) vakinaisesti asuvaa väestöä. Ne henkilöt, joilla väestötietojärjestelmän mukaan oli kotipaikka Suomessa vuodenvaihteessa 31.12., kuuluvat ko. vuoden väestöön kansalaisuudestaan riippumatta; samoin ne Suomen kansalaiset, jotka asuvat tilapäisesti ulkomailla.

Ulkomaalaisella on kotipaikka Suomessa, jos hänen oleskelunsa on tarkoitettu kestämään tai on kestänyt vähintään yhden vuoden. Turvapaikan hakija saa kotipaikan vasta, kun hänen hakemuksensa on hyväksytty.

Suomessa asuvat vieraan valtion lähetystöön, kaupalliseen edustustoon tai lähetetyn konsulin virastoon kuuluvat henkilöt sekä näiden perheenjäsenet ja henkilökohtainen palveluskunta eivät kuulu maassa asuvaan väestöön, elleivät ole Suomen kansalaisia. Sen sijaan Suomen ulkomailla olevien lähetystöjen ja kaupallisten edustustojen suomalainen henkilökunta sekä YK:n rauhanturvajoukoissa palvelevat luetaan maassa asuvaan väestöön.

Väkiluku

Tieto kunnassa vakinaisesti asuvasta väestöstä vuoden lopussa (31.12.) saadaan Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmästä. Väestöllä tarkoitetaan kunnassa vakinaisesti asuvaa väestöä. Ne henkilöt, joilla väestötietojärjestelmän mukaan oli kotipaikka Suomessa vuoden lopussa, kuuluvat väestöön kansalaisuudestaan riippumatta; samoin ne Suomen kansalaiset, jotka asuvat tilapäisesti ulkomailla.

Väkiluvun muutos

Väkiluvun muutos on väestönlisäys lisättynä väkiluvun rekisterikorjauksilla.

Tarkkuus, luotettavuus ja oikea-aikaisuus

Tarkkuus ja luotettavuus yleisesti

Digi- ja väestötietoviraston (DVV) ja Ahvenanmaan valtionviraston ylläpitämää väestötietojärjestelmää voidaan pitää henkilöiden suhteen erittäin kattavana. Jotta henkilö saa henkilötunnuksen, on hänet kirjattava väestötietojärjestelmään. Eläminen Suomessa ilman henkilötunnusta on käytännöllisesti katsoen mahdotonta. Laillinen työssäkäynti, pankkitilin avaaminen, asioiminen viranomaisten kanssa jne. edellyttävät henkilötunnusta.

Väestötietojärjestelmää on ylläpidetty henkikirjoituksen lakkauttamisen jälkeen vuodesta 1989 pelkästään väestönmuutosilmoituksin. Digi- ja väestötietovirasto on teettänyt Tilastokeskuksella otantatutkimuksen osoitetietojen oikeellisuudesta. Noin 11 000 henkilöltä tiedustellaan, onko heidän osoitteensa väestötietojärjestelmässä oikea. Viimeisimmässä vuoden 2012 tutkimuksessa vastanneista 98,9 prosentilla tieto oli oikein.

Kunnittaisiin väestötilastoihin virheelliset osoitteet vaikuttavat vain, jos väärä osoite on toisessa kunnassa kuin oikea osoite. Vääristä osoitteista vain osa on väärässä kunnassa.

Tarkkuus ja luotettavuus

Lopullinen väestörakennetilasto valmistuu vuosittain maaliskuun lopussa ja lopulliset väestönmuutostilastot huhti-kesäkuussa. Lopullisten väestönmuutosten ja vuoden lopun ennakkotilaston kokonaismäärät eroavat toisistaan hieman. Ero on yleensä suhteellisesti suurin nettomaahanmuutossa, mikä johtuu lähinnä lopullisen tilaston ja ennakkotilaston muuttolukujen erosta. Nettomaahanmuuton lukujen ero kasvattaa myös kokonaismuutoksen suhteellista eroa lopullisen tilaston ja ennakkotilaston lukujen välillä. Vuoden 2021 ennakkoväkiluku oli 1 358 henkeä suurempi kuin lopullinen väkiluku. Suhteellisesti ero oli 0,2 promillea.

Maastamuutossa ennakkotilaston ja lopullisen tilaston välillä on tapausten määrässä eroa. Lopullisessa tilastossa maastamuuttoon lisätään ulkomaille muuttaneita henkilöitä, joiden voidaan ns. elonmerkkitarkastelun perusteella todeta hyvin suurella todennäköisyydellä muuttaneen ulkomaille. Nämä henkilöt ovat pääsääntöisesti ulkomaiden kansalaisia, jotka eivät ole tehneet lakisääteistä maastamuuttoilmoitusta, ja joiden osalta ei rekistereissä ole viitteitä siitä, että he tosiasiallisesti oleskelisivat Suomessa. Vuonna 2020 maastamuuton lopulliseen tilastoon lisättiin rekisteripoistona 3 300 henkilöä.

Oikea-aikaisuus

Tiedot julkaistaan tilastokuukautta seuraavan kuukauden jälkipuoliskolla.

Täsmällisyys

Tiedot on julkaistu lähes poikkeuksetta tavoitepäivänä, joten aikaviivettä ei ole ollut. Mikäli tilastotiedon julkistaminen myöhästyy merkittävästi ilmoitetusta ajankohdasta, ilmoitetaan myöhästymisestä tilaston kotisivuilla.

Täydellisyys

Tilastoaineisto on kokonaisaineisto ja sisältää kaikki ilmiön kannalta olennaiset tiedot.

Tietojen revisoitumiskäytännöt

Väestön ennakkotilasto tapahtumakuukauden mukaan on kumulatiivinen tilasto, jossa uusimman kuukauden aineisto sisältää myös edellisten kuukausien tapauksia. Uusimman julkistuksen yhteydessä myös edellisten kuukausien luvut voivat muuttua. Revisioiden suuruudet vaihtelevat eri väestönmuutoksissa.

Käsittelyvirhe

Tilastojulkistamisen mahdollisia virheitä ovat muun muassa julkistusten teksteissä, kuvioissa tai taulukoissa esitetyt virheelliset luvut tai väärien käsitteiden käyttö. Toisin kuin tietojen tarkentuminen, virhetilanteet ovat odottamattomia poikkeamia normaalista tilastotuotannosta. Virheet korjataan ja niistä tiedotetaan käyttäjille mahdollisimman nopeasti. Tilastokeskus kertoo merkittävistä virheistä samassa laajuudessa ja samoja kanavia käyttäen kuin varsinaisten tietojen julkistamisessa. Korjattuihin tilastojulkistuksiin lisätään merkintä korjauksesta sekä tietokorjauksen ajankohdasta. Mikäli mahdollista, myös alkuperäinen, virheellinen tieto jätetään näkyviin. Tilastoissa esiintyvät kirjoitus- ja muut muotovirheet korjataan mahdollisimman nopeasti ja joustavasti, eikä niistä tehdä erillistä merkintää verkkosivuille. Tilastotietokannoissa ylläpidetään vain tuoreimpia tietoja. Myös aikataulupoikkeamat lasketaan virhetilanteiksi. Mikäli tilastotiedon julkistaminen myöhästyy merkittävästi ilmoitetusta ajankohdasta, ilmoitetaan myöhästymisestä Tilastokeskuksen kotisivulla.

Vertailukelpoisuus

Johdonmukaisuus ja vertailukelpoisuus

Tietoja voidaan yhdistellä luotettavasti, mikäli yhdistettävästä aineistosta löytyy sama henkilön tunnistetieto kuin väestön ennakkotilaston aineistosta.

Maantieteellinen vertailukelpoisuus

Lukumääriin perustuvia vertailua voidaan tehdä, koska alueliitosten vaikutus on otettu huomioon. Yleinen käytäntö on, että ajallisesti viimeisimmällä muutoksella päivitetään koko aikasarja. Kun väestönmuutokset suhteutetaan väkilukuun, voidaan tehdä alueellisia vertailuja.

Väestön ennakkotilastossa käytetään tilastovuoden ensimmäisen päivän aluejakoa. Edellisen vuoden lopulliset väestötilastot puolestaan tuotetaan tilastovuotta seuraavan vuoden aluejaolla. Ennakkotilaston tiedot ovat siten alueliitosten osalta suoraan vertailukelpoisia edellisen vuoden lopullisiin lukuihin, eivät edellisen vuoden ennakkolukuihin.

Väestön ennakkotilaston käsitteet eivät poikkea kansainvälisten suositusten mukaisista käsitteistä ja luokituksista.

Aika, joka henkilön on asuttava maassa ennen kuin hänet hyväksytään maahanmuuttaneeksi, vaihtelee eri maiden tilastojärjestelmissä. Siksi eri maiden kainsainvälisen muuton tilastoja on vaikea vertailla toisiinsa.

Ajallinen vertailukelpoisuus

Koko maan tasolla väestön ennakkotilastot ovat verrattavissa edellisen vuoden ennakkotietoihin.

Väestön ennakkotilastossa käytetään tilastovuoden ensimmäisen päivän aluejakoa. Edellisen vuoden lopulliset väestötilastot puolestaan tuotetaan tilastovuotta seuraavan vuoden aluejaolla. Ennakkotilaston tiedot ovat siten alueliitosten osalta suoraan vertailukelpoisia edellisen vuoden lopullisiin lukuihin, eivätkä edellisen vuoden ennakkolukuihin.

Tilastojen välinen yhtenäisyys

Tilastokeskuksen muissa tilastoissa pohjatietona väestön osalta käytetään väestötilaston aineistoa. Näin ollen Tilastokeskuksen eri tilastot täsmäävät väestötietojen suhteen.

Väestötietojärjestelmästä tuotetaan kuukausittain eri organisaatioille tietoja myös muiden organisaatioiden kuin Tilastokeskuksen taulukoimana. Luvut poikkeavat Tilastokeskuksen kuukausittaisista ennakkotiedoista. Ero johtuu erilaisista käsittelytavoista ja siitä, että tietoja tuottavat organisaatiot taulukoivat rekisteritilanteen tietoja kuun vaihtuessa, kun taas Tilastokeskus odottaa muutosilmoituksia 8-10 päivää kuun loputtua, ennen kuin tuottaa ennakkotilaston edellisen kuun lopun tilanteesta.

Yhtenäisyys osavuosittaisten ja vuosittaisten tilastojen välillä

Väestön ennakkotilaston uusimman tilastokuukauden tietojen julkistuksen yhteydessä päivittyvät myös tilastovuoden aiempien kuukausien tiedot. Lukumäärät voivat muuttua, sillä tiedot väestönmuutoksista tallentuvat väestötietojärjestelmään viiveellä.

Kun verrataan väestönmuutosten lukumääriä samalla ajanjaksolla vuosi- ja ennakkotilastossa, tulee kansainvälisen muuttoliikkeen kohdalla huomioida lopulliseen tilastoon generoidut muutot. Lopulliseen tilastoon on generoitu maahanmuuttoja henkilöille, joista ei ole saatu maahanmuuttoilmoitusta, mutta jotka on kirjattu vakinaisesti Suomessa asuvaan väestöön. Lopulliseen tilastoon on generoitu maastamuuttoja henkilöille, jotka elonmerkkitarkastelun jälkeen on päätelty todennäköisesti ulkomaille muuttaneiksi. Nämä ovat pääsääntöisesti ulkomailla syntyneitä henkilöitä, joilla ei ole osoitetietoja, ja joilla ei ole taloudellista aktiivisuutta Suomessa. Koska väestön ennakkotilastossa generointeja ei tehdä, niin ne kasvattavat eroa ennakkotilaston ja lopullisen tilaston lukujen välillä.

Sisäinen yhtenäisyys

Väestötilastoista on julkaistu 1970-luvulta lähtien ennakkotietoja väestönmuutoksista. Väestön ennakkotilasto toimii tärkeänä vertailukohteena lopullisiin tilastoihin. Väestönmuutosten lopulliset tilastot eivät yleensä poikkea olennaisesti ennakkotilastosta. Toisaalta ennakkotiedoilla on kysyntää seurattaessa ilmiön kehitystä, toisaalta monet kunnat ja organisaatiot käyttävät tietoja toiminnassaan. Lopulliset tilastot poikkeavat ennakkotilastosta lähinnä siinä, että lopullisten tiedot tarkastetaan yksityiskohtaisemmin kuin ennakkotilastossa ja lopullisissa tilastoissa on enemmän muuttujia kuvaamaan ilmiötä.

Lopulliseen maastamuuttotilastoon otetaan mukaan generoituja maastamuuttoja (yleensä yli tuhat tapausta), jotka on saatu väestörakenneaineiston poistoista. Väestörakenneaineistosta poistetaan vuosittain henkilöitä, joista ei ole olemassa elonmerkkejä missään rekisterissä.

Lähdeaineistot ja tiedonkeruut

Lähdeaineistot

Väestömuutosaineisto on kokonaisaineisto. Suomen väestötilasto perustuu Digi- ja väestötietoviraston (DVV) ja Ahvenanmaan valtionviraston ylläpitämään väestötietojärjestelmään. Digi- ja väestötietovirasto päivittää väestötietojärjestelmään tietoja Suomessa vakinaisesti asuvien henkilöiden väestönmuutoksista. Käräjäoikeudet päivittävät väestötietojärjestelmään tiedot avioeropäätöksistä ja rekisteröityjen parien eropäätöksistä ja Maahanmuuttovirasto tiedot Suomen kansalaisuuden myöntämisistä. Väestöön kuuluvat ne Suomen ja ulkomaan kansalaiset, jotka asuvat vakinaisesti Suomessa, vaikka olisivatkin tilapäisesti ulkomailla. Kunkin tilastokuukauden loputtua odotetaan muutosilmoituksia vielä 8-10 päivää ennen ennakkotilastojen tekemistä. Kauemmin viipyneet muutosilmoitukset tilastoidaan seuraavassa kuukausitilastossa todelliseen tapahtuma-ajankohtaan. Näin ollen edeltävien tilastokuukausien julkaistut luvut saattavat muuttua.

Tiedonkeruumenetelmä

Vuodesta 1975 lähtien Tilastokeskus on saanut väestötiedot Digi- ja väestötietoviraston ja Ahvenanmaan valtionviraston ylläpitämästä väestötietojärjestelmästä viikoittain. Tietojen saanti perustuu lakiin Tilastokeskuksen asemasta tilastoviranomaisena. 

Tiedonkeruun tiheys

Tiedot kerätään viikoittain.

Kustannukset ja vastausrasite

Digi- ja väestötietovirasto ei laskuta mitään tietojen toimittamisesta Tilastokeskukselle. Vastausrasitetta ei ole, koska lähteenä on rekisteriaineisto. Kuukausitilaston tekeminen vie yhden kuukauden osalta noin 2 henkilötyöviikkoa.

Menetelmät

Tiedon käsittely

Aineisto sisältää taustamuuttujia, joissa voi esiintyä puuttuvia tai epävalideja arvoja. Tietoja yritetään imputoida muista väestöaineistoista. Tapauksia ei imputoida.

Aineiston/datan validointi

Tarkistetaan, ettei aineistossa ole tuplarivejä. Taustamuuttujien puuttuvia tai epävalideja arvoja voidaan imputoida.

Menetelmädokumentointi

Väestön ennakkotilaston tilastoaineisto on kokonaisaineisto. Väestönmuutosaineistoon on poimittu väestötietojärjestelmästä kaikkien Suomessa vakinaisesti asuvien henkilöiden väestönmuutokset. Tilasto perustuu Digi- ja väestötietoviraston (DVV) ja Ahvenanmaan valtionviraston ylläpitämän väestötietojärjestelmän tietoihin.

Väestötietojärjestelmää ylläpidetään tallentamalla sinne tiedot maassa asuvan väestön keskuudessa tapahtuvista väestönmuutoksista. Tietoihin voidaan lisätä tietoja DVV:ssä tehdyistä päätöksistä. Tilastokeskus saa väestötietojärjestelmästä väestönmuutostiedot viikoittain.

Tilastokuukauden loputtua muutosilmoituksia odotetaan vielä 8-10 päivää ennen kuin ennakkotilasto tuotetaan. Pääperiaate odottamisessa on seuraava: Odotusaika on 10 päivää, jos tilastokuukautta seuraavan kuukauden 10. päivä osuu arkipäivälle. Odotusaika on 9 päivää, jos kyseinen päivä on lauantai, ja 8 päivää, jos kyseinen päivä on sunnuntai.
Väestön ennakkotilaston tekeminen aloitetaan tilastokuukautta seuraavan kuukauden 10. päivän sisältävän viikon jälkeisellä viikolla.

Periaatteet ja linjaukset

Organisaatio

Tilastokeskus

Organisaatioyksikkö

Yhteiskuntatilastot

Lainsäädäntö ja muut sopimukset

Tilastojen laadintaa ohjaa tilastolaki. Tilastolaissa säädetään muun muassa tiedonkeruusta, tietojen käsittelystä ja tiedonantovelvollisuudesta. Tietojen käsittelyyn tilastoja tuotettaessa sovelletaan tilastolain lisäksi henkilötietolakia sekä lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta.

Tilastokeskus soveltaa tilastoja laatiessaan EU:n tilastosäädöksiä, jotka ohjaavat kaikkien EU-maiden tilastovirastoja.

Lisätietoja: Tilastolainsäädäntö

Tietosuojaperiaatteet

Tilastotarkoituksiin kerätyn tiedon tietosuoja taataan tilastolain (280/2004), viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) annetun lain,EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen (EU) 2016/679 ja tietosuojalain (1050/2018) vaatimusten mukaisesti. Tietoaineistot on suojattu käsittelyn kaikissa vaiheissa tarvittavin fyysisin ja teknisin ratkaisuin. Tilastokeskus on laatinut yksityiskohtaiset määräykset ja ohjeet tietojen luottamukselliseen käsittelyyn. Henkilökunnalla on pääsy vain työtehtävien kannalta välttämättömiin tietoihin. Tiloihin, joissa yksikkötason aineistoa käsitellään, ei ulkopuolisilla ole pääsyä. Henkilökunnan jäsenet ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen palvelukseen tullessaan. Tietosuojan rikkomisesta seuraa rangaistus.

Lisätietoja: Tietosuoja | Tilastokeskus (stat.fi)

Tietosuoja ja -turva tietoja käsiteltäessä

Väestötilastoissa yksilön tunnistetieto on pseudonymisoitu eli henkilön tietoja ei voida enää yhdistää tiettyyn henkilöön ilman lisätietoja.

Tietosuojakäytänteiden mukaisesti tiedon jakelussa alueittain noudatetaan karkeistussääntöjä, mikäli taulukossa on arkaluonteisiksi määriteltyjä muuttujia. Tällöin alle raja-arvon jääviä lukumääriä ei ilmoiteta tai niitä ei jaeta arkaluonteisen muuttujan luokkiin.

Tilastolain mukaan tutkimuskäyttöön luovutettava aineisto on muokattava muotoon, josta tilastoyksiköitä ei voida tunnistaa suoraan tai välillisesti. Välillisen tunnistamisen estämiseksi on tunnistamisen kannalta keskeisiä muuttujia muokattava tilanteeseen sopivilla tilastollisilla tietosuojamenetelmillä.
 
Otoksen luovuttaminen kokonaisaineiston sijaan toimii keskeisimpänä tietosuojamenetelmänä.
Tilastokeskuksessa on otannan lisäksi käytetty aineistoa rajoittavista menetelmistä mm. muuttujien luokittelun karkeistamista, muuttujien poistamista tai yksittäisen yksikön saamien muuttujan arvojen peittämistä.

Julkistamispolitiikka

Tilastokeskus julkistaa uutta tilastotietoa arkipäivisin kello 8:00 verkkopalvelussaan. Tilastojen julkaisuajankohdat kerrotaan ennakkoon verkkopalvelusta löytyvässä julkistamiskalenterissa. Tiedot ovat julkisia sen jälkeen, kun ne ovat päivittyneet verkkopalveluun.

Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet Tilastokeskuksessa

Tietojen jakaminen

Väestön ennakkotiedot ovat julkistuksen jälkeen saatavilla StatFin-tilastotietokannasta. Lisäksi saatavilla on maksullisena palveluna väestönmuutostietoja tapahtumakuukauden mukaan kuntapohjaisin aluejaoin.

Vuosittain tuotetaan erillinen väestönmuutosten yhdistelmätilasto lopullisista tiedoista.

Väestön ennakkotilaston tietoja toimitetaan vuosittain myös Eurostatille.

Saatavuus ja selkeys

Tilastotiedot julkaistaan tietokantataulukoina StatFin-tietokannassa. Tietokanta on tietojen ensisijainen julkaisupaikka, ja uudet tiedot päivitetään ensimmäisenä tietokantaan. Tilastotietojen julkistuksessa voidaan päivittää olemassa olevia tietokantataulukoita uusilla tiedoilla tai julkaista kokonaan uusia tietokantataulukoita. <section data-annotation-id="11R"> </section> <section data-annotation-id="12R">StatFin-tietokannassa julkaistavien tilastotietojen rinnalla verkkopalvelussa julkaistaan yleensä tiedote keskeisimmistä tiedoista. Jos julkistus sisältää useamman viiteajankohdan tietoja (esim. kuukausi-ja vuositietoja), julkistetaan verkkopalvelussa näiden tiedot yhteen kokoava katsaus. Sekä tiedotteeseen että katsaukseen listataan julkaisuhetkellä päivittyneet tietokantataulukot. Tilastotietoja voidaan julkaista joissain tapauksissa myös pelkkinä tietokantajulkistuksina StatFin-tietokannassa. Näiden niin kutsuttujen tietokantajulkistusten yhteydessä ei julkaista tiedotetta tai katsausta.

Tiedotteet ja tietokantataulukot julkaistaan kolmella kielellä, suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Tiedotteiden kieliversiot voivat olla suomenkielistä suppeampia.

Julkistuksiin ja tietokantataulukoihin liittyvistä aikataulumuutoksista ja korjauksista viestitään muutostiedotteilla verkkopalvelussa.</section>

Yksikkötason aineistojen saatavuus

Tilastokeskuksen tutkijapalvelut tarjoaa yksikkötason aineistoja (eli mikroaineistoja) tieteellisiin tutkimuksiin ja tilastollisiin selvityksiin. Tutkijapalveluihin on hyvä ottaa yhteyttä jo tutkimuksen suunnitteluvaiheessa ja heiltä saa tietoa saatavilla olevista aineistoista ja niiden käyttömahdollisuuksista. Yhteyttä voi ottaa sähköpostitse tutkijapalvelut@tilastokeskus.fi tai jättämällä sähköpostilla soittopyynnön, jossa on kerrottu yhteystiedot ja mitä soittopyyntö koskee.

Aineistojen toimitusmuotoja ovat aineistojen käyttö etäkäyttöpalvelun kautta, aineistojen käyttö Tilastokeskuksen tutkimuslaboratoriossa ja otosaineistojen luovutus tutkijalle. Aineiston kokoamisessa ja luovuttamisessa noudatetaan tilastolainsäädäntöä ja laissa määriteltyjä tietosuoja- ja salassapitokäytäntöjä. Aineistojen luovuttamiseen tarvitaan käyttölupa.

Tietojen revisioitumislinjaukset

Jo julkistettujen tilastotietojen tarkentuminen eli revisio on osa normaalia tilastotuotantoa ja merkitsee laadun parantumista. Periaatteena on, että tilastotiedot perustuvat parhaaseen saatavilla olevaan aineistoon ja tietoon tilastoitavasta ilmiöstä. Toisaalta tarkentumisesta pyritään tiedottamaan mahdollisimman läpinäkyvästi ennakkoon. Ennakkoviestinnällä varmistetaan, että käyttäjät pystyvät varautumaan tietojen tarkentumiseen.

Tilastojulkistusten tietojen tarkentumisen taustalla on useimmiten aineiston täydentyminen. Tällöin uusi, revisioitu tilastoluku perustuu laajempaa tietopohjaan ja kuvaa ilmiötä entistä tarkemmin.

Tilaston tietojen tarkentuminen voi liittyä myös käytettävään laskentamenetelmään, kuten lukujen vuosittaiseen täsmäytykseen tai painorakenteen päivitykseen. Myös perusvuoden ja käytettyjen luokitusten muutoksesta aiheutuu tietojen tarkentumista.

Käyttäjien tarpeet

Väestön ennakkotilasto on laajasti käytössä. Väestön ennakkotilaston aineistoa käytetään myös muiden tilastojen tuottamisessa. Julkinen hallinto, yritykset sekä kansalliset ja kansainväliset järjestöt käyttävät väestön ennakkotilaston tietoja apuna suunnittelussa ja päätöksenteossa. Lopulliset tiedot väestönmuutoksista ja väestörakenteesta valmistuvat tilastovuotta seuraavan vuoden aikana. Käyttäjät tarvitsevat tietoja kuitenkin jo tätä aikaisemmin. Väestön ennakkotilasto vastaa käyttäjien nopeaan tietotarpeeseen.

Käyttäjätyytyväisyys

Tilastokeskuksen tilastoista ja tiedoista, toimintatavoista, tuotteista ja palveluista voi antaa palautetta palautelomakkeen kautta.

Asiakkaat voivat myös lähettää palautetta väestötilastojen sähköpostiosoitteeseen vaesto.tilasto(at)stat.fi.

Laadun arviointi

Laatua voidaan arvioida vertaamalla tilastovuoden ennakkotietoja lopullisiin tietoihin, kun lopulliset tiedot ovat valmistuneet. Kuolemista on kuolemansyytilastossa kerätty väestötietojärjestelmän ulkopuolinen aineisto, johon ennakkotietoja voidaan verrata.


Suomen virallinen tilasto (SVT) on yhteiskunnan kehitystä ja tilaa kuvaavien tilastojen kattava kokoelma. Siihen kuuluu lähes 300 tilastoa 26 alueelta. Suomen virallisen tilaston tuottajat ovat hyväksyneet yhteisen laatulupauksen, jossa sitoudutaan yhteisiin laatutavoitteisiin ja yhteisiin laadun varmistustoimenpiteisiin. Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa. Tilastoissa noudatettavia hyviä käytäntöjä esitellään Tilastokeskuksen Laatua tilastoissa -käsikirjassa.

Väestön ennakkotilasto ja sen tuotantoprosessi on läpivalaistu vuonna 2020.

Laadunvarmistus

Laadunhallinta edellyttää toiminnan kokonaisvaltaista ohjausta. Tilastoalan oma laadunhallinnan kehikko on Euroopan tilastojen käytännesäännöstö (CoP). Kehikot täydentävät toisiaan. Myös Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa.

Lisätietoja: Laadunhallinta | Tilastokeskus (stat.fi)

Käyttäjien käyttöoikeudet

Tiedot julkistetaan kaikille käyttäjille samanaikaisesti. Tilaston tietoja saa Tilastokeskuksessa käsitellä ja niistä saa antaa tietoja ennen julkistamista vain henkilö, joka osallistuu kyseisen tilaston laadintaan tai tarvitsee ko. tilaston tietoja omassa työssään ennen tietojen julkistamista.

Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet

Tilastokeskus on aineistojen tuottaja ja tekijänoikeuden haltija, ellei tuotteen, tiedon tai palvelun yhteydessä erikseen toisin ilmoiteta. Tilastotietojen käyttöehdot.

Tilaston asiantuntijat

Joonas Toivola
yliaktuaari
029 551 3355

Etsitkö aiemmin julkaistua dokumentaatiota?

Ennen 5.4.2022 julkaistu dokumentaatio löytyy tilaston arkistosivuilta.

Siirry arkistosivuille

Miksi tätä sisältöä ei näytetä?

Tämä sisältö ei näy, jos olet estänyt evästeiden käytön. Jos haluat nähdä sisällön, tarkista evästeasetuksesi.