Kotitalouksien varallisuus on otospohjainen tilasto, joka kuvaa kotitalouksien varallisuuden kokonaismäärää, rakennetta ja jakautumista eri väestöryhmien kesken. Tilaston kuvauskohteena on sekä reaali- että rahoitusvarallisuus. Erilaisten varallisuusmuotojen lisäksi tilastossa on tietoja myös muista kotitalouksien taloudelliseen asemaan vaikuttavista asioista, kuten tuloista ja veloista.

Tilaston kohdeperusjoukon muodostavat Suomessa tilastovuoden lopussa (31.12.2019) vakinaisesti asuvat yksityiskotitaloudet eli ns. kotitalousväestö. Tutkimuksen ulkopuolelle jäävät

• osoitteettomat
• laitosväestö (esimerkiksi pitkäaikaisesti vanhainkodeissa, hoitolaitoksissa, vankiloissa tai sairaaloissa asuvat)
• pysyvästi ulkomailla asuvat, ja myös yli vuoden tilapäisesti ulkomailla oleskelevat, jos heidän Suomessa asuva kotitaloutensa katsoo, että henkilö ei viitevuonna kuulunut kyseiseen kotitalouteen
• turvapaikanhakijat ja tilapäisesti Suomessa asuvat

Varusmiehet luetaan tilaston perusjoukkoon kuuluviksi. Kuhunkin kotitalouteen kuuluvat henkilöt määritellään haastattelun perusteella tilastovuoden lopun tilanteen mukaan.

Kotitalouksien varallisuus -tilaston tilastoyksikkö on kotitalous.

Käytetty mittayksikkö on euro.

-

Varallisuustutkimusta on tehty vuodesta 1987 alkaen vaihtelevasti muutaman vuoden välein. Vuosien 2009, 2013, 2016 ja 2019 tutkimukset ovat osa EKP:n euroalueen varallisuustutkimusta, jonka tavoite on kerätä tietoja kolmen vuoden välein. Varallisuustutkimuksen tiedot julkaistaan noin puolitoista vuotta viiteajankohdan jälkeen.

Kotitalouksien varallisuus -tilaston tiedot julkaistaan koko maan tasolla ja NUTS2-alueluokituksella.

Kotitalouksin varallisuus -tilasto kattaa kohtuullisesti päävarallisuuserät. Tilastovuoden 2019 tutkimus sisälsi seuraavat varallisuuserät: varsinainen asunto, vapaa-ajan asunnot, muut asunnot, metsät, peltomaa, autot, veneet, muut ajoneuvot, talletukset, sijoitusrahasto-osuudet, noteeratut osakkeet, noteeraamattomat osakkeet, elinkeinotoiminnan ja yhtymien nettovarallisuus, joukkovelkakirjat, johdannaiset, vapaaehtoiset eläkevakuutukset, säästö- ja sijoitusvakuutukset, lainat, osuustodistukset ja lakisääteiset eläkkeet.

Kokonaan puuttuvia varallisuuseriä vuoden 2019 varallisuustutkimuksessa ovat käteinen ja arvoesineet. Vuosina 1987–2004 tiedot arvoesineistä ovat mukana haastattelutietona. Vuosien 2009 ja 2013 tutkimuksessa ei ole tietoa säästö- ja sijoitusvakuutuksista.

Varallisuustutkimusta on tehty vuosina 1987, 1988, 1994, 1998, 2004, 2009, 2013, 2016 ja 2019. Vuotta 2004 lukuunottamatta tiedot on muodostettu Tilastokeskuksen tulonjakotilaston aliotokselle (1987–1998) tai koko otokselle (2009–2019). Vuoden 2004 tutkimus oli erillinen otostutkimus. Vuosien 2009, 2013, 2016 ja 2019 varallisuustutkimusten tutkimusmenetelmä poikkeaa merkittävästi aiempien vuosien tutkimuksista. Niiden varallisuustiedot on pääosin johdettu rekistereistä tai estimoitu. Sitä aiemmat tutkimukset ovat käyntihaastattelututkimuksia.

Tilaston tiedot julkaistaan määrävuosina Tilastokeskuksen verkkosivuilla. Tilastovuodesta 2013 alkaen tiedot on julkistettu kolmen vuoden välein.

Tutkimustulosten luotettavuuteen vaikuttaa olennaisesti yksikkökato, joka johtuu siitä, että osa kotitalouksista kieltäytyy tai ei muista syistä osallistu tutkimukseen. Kadon rakenteesta voidaan päätellä, onko se jakautunut epätasaisesti vai satunnaisesti. Tutkimuksen vastauskatoa on tarkastelu yksityiskohtaisemmin tulonjakotilaston laatuselosteessa.

Otannalla kerätyt aineistot sisältävät aina satunnaisvaihtelua ja usein myös systemaattisia virheitä. Tämän takia otoskoon asettamat rajoitukset on aina otettava huomioon tuloksia tarkasteltaessa. Otannasta aiheutuu satunnaisvaihtelua, koska vain osa kohdeperusjoukon alkioista mitataan. Varallisuusjakaumat ovat erittäin vinoja, joten varallisuustutkimuksessa käytetään pääasiassa mediaaneja ja fraktiileja ja pyritään välttämään keskiarvon käyttöä keskimäärän mittana.

Varallisuustutkimuksen tuloksia on varallisuuslajeittain pyritty vertaamaan ulkopuolisiin lähteisiin. Osa tiedoista on saatavilla otoksen lisäksi myös kokonaisaineistona, jolloin vertailuja on tehty ns. asuntoväestön tunnuslukuihin. Tällaisia tietoja ovat mm. sijoitusrahastot, pörssiosakkeet, joukkovelkakirjat ja noteeraamattomat osakkeet. Vertailuja on tehty myös rahoitustilinpitoon, varallisuustaseisiin ja velkaantumistilastoon. Asuntojen hinnoittelussa neliöhintoja on verrattu asuntojen hintatilaston ja kiinteistöjen kauppahintatilaston tietoihin. Varallisuustutkimuksen estimaatit voviat poiketa merkittävästi vertailulähteistä menetelmäerojen sekä kattavuuden erojen vuoksi. Tiedot eivät ole suoraan vertailukelpoisia esimerkiksi varallisuustaseiden tietojen kanssa. Lisätietoja vertailuista voi saada Tilastokeskuksesta.

Kotitalouksien varallisuus -tilaston tiedot julkaistaan noin puolitoista vuotta viiteajankohdan jälkeen.

Kotitalouksien varallisuus -tilaston tiedot on julkaistu julkistamiskalenterin mukaisina päivinä.

Tilastokeskuksen varallisuustutkimus on osa Euroopan keskuspankin (EKP) koordinoimaa euroalueen varallisuustutkimusta (Household Finance and Consumption Survey, HFCS) vuodesta 2009 alkaen. EKP:n koordinoima varallisuustutkimus on output-harmonisoitu. Tutkimukseen osallistuvat maat tuottavat ennalta määritellyt tietosisällöt parhaaksi katsomallaan tavalla. Tutkimukseen osallistuminen ei edellytä täsmälleen samojen kysymysten esittämistä tai samojen tiedonkeruumuotojen soveltamista. Suomi erottuu muista maista selvästi pidemmälle viedyllä rekisteriaineistojen käytöllä.

Tiedonkeruumenetelmien lisäksi euroalueen maiden keskinäiseen vertailuun vaikuttavat erot kotitalousväestön ominaisuuksissa ja eri varallisuuslajien omistuksen jakautumisessa. Esimerkiksi kotitalouksien kokojakauma eroaa huomattavasti eri maiden välillä. Yksi keskeisimmistä ilmiöistä maiden välisten erojen taustalla on omistusasujien suhteellinen osuus väestöstä. Esimerkiksi Saksassa ja Itävallassa alle 50 prosenttia kotitalouksissa asuu itse omistamassaan asunnossa. Vastaava osuus on yli 80 prosenttia Kroatiassa, Liettua, Unkarissa, Maltalla ja Slovakiassa. Lisätietoja maiden välisten tulosten vertailtavuudesta on saatavilla EKP:n verkkosivuilla julkaistusta menetelmäraportista.

Aikasarjan vertailukelpoisuuteen vaikuttavat käsitteissä ja tutkimusmenetelmissä tapahtuneet muutokset. Vuosien 2009 ja 2013 varallisuuskäsite on joiltakin osin suppeampi kuin aiempien vuosien haastattelututkimuksissa. Vuonna 2016 varallisuuskäsitettä on hieman laajennettu säästö- ja sijoitusvakuutusten myötä. Vuosina 2009 ja 2013 ei ole saatavilla tietoja säästö- ja sijoitusvakuutuksista, käteisestä rahasta ja lainasaatavista. Tilaston menetelmä muuttui vuonna 2009 merkittävästi, sillä valtaosa varallisuuseristä johdettiin rekisteritiedoista tai estimoitiin. Vuonna 2016 on tehty menetelmämuutoksia, jotka koskevat muita asuntoja ja sijoitusrahastoja.

Asuntovaralisuus
Oman asunnon arvon määrittämisessä ei ole oleellisia menetelmämuutoksia vuosien 2013, 2016 ja 2019 välillä. Muissa osakeasunnoissa ja asuinkiinteistössä tarkennettiin omistusosuuksien määrittelyä vuonna 2016, mikä kasvatti muiden osakeasuntojen arvoa ja alensi muiden asuinkiinteistöjen arvoa. Vastaava muutos tehtiin takautuvasti vuoden 2013 aineistoon.

Vuosina 1987–2004 tiedot asuntojen arvoista ovat kotitalouden omia arvioita asunnon myyntihinnasta. Tämä voi vaikuttaa tietojen vertailukelpoisuuteen etenkin omakotitaloilla.

Muut velat
Vuodesta 2012 lähtien velkarekisteristä ovat puuttuneet jatkuvat luotot, joita ovat esimerkiksi luottokorttiluotot, luotolliset tilit sekä muut luotot, joita kuluttaja voi luottorajan puitteissa käyttää jatkuvasti ilman luotonantajan erillistä luottopäätöstä. Puutteellisia tietoja täydennettiin vuosina 2013, 2016 ja 2019 kysymällä haastattelussa kotitalouksilta luottokortti-, tililuotto-, osamaksu- ja muiden velkojen määrät. Näiden tietojen osalta tarkistettiin, ettei aineistossa ole päällekkäisyyksiä haastattelu- ja rekisteriveloissa. Vuonna 2009 velkatiedot saatiin kattavasti rekistereistä ja kyseisen vuoden tiedot veloista muodostettiin kokonaan rekistereistä.

Vapaa-ajan asuntojen arvot
Rekisteritiedoista saadaan vähemmän vapaa-ajan asuntoja kuin haastatteluista, joka oli menetelmä vuosina 1987–2004. Vapaa-ajan asuntojen tiedot eivät siten ole vertailukelpoisia vuosien 1987–2004 ja 2009–2019 välillä.

Kulkuvälineiden arvo
Vuosina 2016 ja 2019 hinnoittelussa voitiin käyttää myös ajokilometrejä, joita ei ollut käytössä vuonna 2013. Muut ajoneuvot koostuvat ajoneuvorekisterin ei-verotettavista ajoneuvoista, kuten mopoista, mönkijöistä, moottorikelkoista ja peräkärryistä. Nämä on hinnoiteltu erikseen internetin myyntipalstojen hintapyyntöjen avulla. Veneiden omistaminen perustuu Trafin vesikulkuneuvorekisteriin ja hintatiedot internetin myyntipalstojen hintatietoihin. Vuosina 2013, 2016 ja 2019 autojen haltijat on luettu mukaan, kun vuonna 2009 mukana ovat vain omistajat. Tämän seurauksena autoja omistavien kotitalouksien osuus on pienempi vuonna 2009.

Peltomaan arvo
Vuosina 1987–2004 peltomaan arvo ei sisälly varallisuuteen.

Talletukset
Kotitalouksien varallisuus -tilaston talletukset tilastovuosina 2013, 2016 ja 2019 perustuvat tulo- ja elinolotutkimuksen haastattelussa keväällä 2014, 2017 ja 2020 kolmannen ja neljännen tutkimuskerran kotitalouksien haastattelutietoon. Tiedot kerättiin ja muodostettiin jaettuna käyttötileihin ja säästö-ja sijoitustileihin. Ensimmäiselle ja toiselle tutkimuskerralle tiedot mallitettiin todellisen luovuttajan menetelmää ja regressiomallitusta yhdistävällä sekamenetelmällä (predictive mean matching). Vuoden 2009 tiedot on mallitettu vuoden 2004 aineistosta tilastollisella yhdistämisellä. Aikaisempien vuosien tiedot on kerätty haastattelemalla.

Noteeraamattomien osakkeiden arvo
Noteeraamattomien osakkeiden arvo ei ole vertailukelpoinen vuosien 1987–2004 ja 2009–2019 välillä, sillä vanhemmat tiedot perustuvat haastattelutietoihin ja ne olivat nimellisarvoja.

Elinkeinotoiminnan ja yhtymien nettovarallisuus
Tieto on mukana ainoastaan vuosien 2013, 2016 ja 2019 tiedoissa. Yhtymän nettovarallisuus on nettovarallisuus avoimen tai kommandiittiyhtiön osakkaana. Tieto on mukana vuodesta 2009 alkaen.

Sijoitusrahasto-osuudet
Vuosien 2013, 2016 ja 2019 tiedot ovat aikaisempia vuosia kattavampia, sillä ne sisältävät ulkomaisten yhteissijoitusyritysten osuudet.

Yksilölliset eläkevakuutukset
Tiedot on tuotettu investointikertymäenetelmällä tilastovuodesta 2009 alkaen. Vuosien 1987–2004 tiedot ovat haastattelutietoja.

Säästö- ja sijoitusvakuutukset
Tietoa ei ole saatavissa vuosille 2009 ja 2013.

Muu rahoitusvarallisuus
Osuustodistuksia omistavien kotitalouksien määrä on vuonna 2016 aiempaa suurempi osuuspankkien tuotto-osuuksien vuoksi.

Varat yhteensä
Vuosina 2013, 2016 ja 2019 elinkeinotoiminnan ja yhtymien nettovarallisuus sisältyy reaalivarallisuuteen. Vuonna 2009 elinkeinotoiminnan nettovaroista ei ole tietoa. Vuosille 1987–2004 ei ole tietoa peltojen arvosta eikä yritysvarallisuudesta. Vuosille 1987–2004 ei ole tietoa metsien arvosta. Tämän vuoksi aineistoon ja tilastotaulukoihin on muodostettu erillinen tieto, jossa ei ole mukana metsiä, peltoja ja yritysvarallisuutta. Vuosien 1987 ja 1988 tiedoissa ei ole mukana muuta asuntovarallisuutta.

Varallisuustutkimuksen otos sekä tulo- ja taustatiedot ovat samoja tulonjakotilaston kanssa, joten varallisuustiedot laajentavat määrävuosina tulonjakotilaston sisältöä myös varallisuuteen. Otos on myös sama kuin EU:n tulo- ja elinolotutkimuksessa (EU-SILC), joten tiedot laajentavat myös Suomen EU-SILC-tietojen sisältöaluetta.

Varallisuustutkimus on osa EKP:n euroalueen varallisuustutkimusta (2009, 2013, 2016 ja 2019). Varallisuuskäsite ja varojen luokittelu voi poiketa EKP:n määritelmistä, sillä kansallisessa tilastossa pyritään myös keskeisten aikasarjojen säilyttämiseen.

Tilastokeskuksen vuosittainen velkaantumistilasto kuvaa asuntokuntien velkaantuneisuutta. Se perustuu kokonaisaineistoon, kun varallisuustutkimuksen tiedot perustuvat otokseen. Rekistereistä saatavat velkaerät ovat tilastoissa samoja, mutta varallisuustutkimuksessa niiden luokittelu voi poiketa (mm. asuntovelkaa on vain asunnon omistajilla). Varallisuustutkimuksessa on myös täydentäviä haastattelutietoja veloista ja velanhoitomenoista, jotka eivät sisälly velkaantumistilastoon. Varallisuustutkimus mahdollistaa velkojen suhteuttamisen varoihin, kun velkaantumistilastossa velat voidaan suhteuttaa vain tuloihin.

Tilastokeskuksen rahoitustilinpito kuvaa makrotasolla kansantalouden sektoreiden rahoitustaseita ja syksystä 2014 alkaen sen yhteydessä on julkaistu tietoja myös reaalivaroista. Käsite- ja määritelmäerojen sekä erilaisten tuotantomenetelmien vuoksi varallisuustutkimuksen varallisuuden kokonaismäärien estimaatteja ei voi suoraan verrata rahoitustilinpidon kotitaloussektorin tietoihin.

-

Tilastokeskuksen varallisuustutkimus on otospohjainen tilasto. Tutkimuksen perustiedoista valtaosa on kerätty hallinnollisista rekistereistä, joiden puutteita on paikattu täydentävällä haastattelutiedonkeruulla. Tutkimuksen taustatiedot perustuvat sekä rekisteri- että haastattelutietoihin.

Suuri osa tutkimuksen tiedoista saadaan hallinnollisista rekistereistä ja tilastorekistereistä. Varallisuustutkimuksen rekisterilähteet ovat:

• Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmä ja Tilastokeskuksen Suomen väestöä, rakennuksia ja asuntoja koskeva tietokanta
• Tilastokeskuksen kiinteistöjen hintatilastojen perusaineisto, joka perustuu Maanmittauslaitoksen kiinteistöjen kauppahintarekisterin kauppahintatietoihin
• Verohallinnon verotietokanta, kiinteistörekisteri, osakehuoneistorekisteri, arvo-osuustiedot, ajoneuvojen hintatiedot sekä perintö- ja lahjaverotiedot
• Ajoneuvorekisteri ja vesikulkuneuvorekisteri (Trafi)
• Kansaneläkelaitoksen eläkevakuutus-, sairausvakuutuskorvaus- ja kuntoutusrekisteri, elatustukirekisteri, opintotukirekisteri sekä asumistukirekisteri
• Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toimeentulotukirekisteri
• Eläketurvakeskuksen eläketapahtumarekisteri
• Tilastokeskuksen tutkintorekisteri
• Valtiokonttorin sotilasvammakorvausjärjestelmän tietokanta
• Koulutusrahaston tiedostot
• Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen maatilarekisteri
• Tilastokeskuksen yritysrekisteri
• Finanssivalvonnan (FIVA) tiedot (ansiosidonnaiset työttömyyspäivärahat)

Tutkimuksen haastattelutiedonkeruu oli lisäosio vuoden 2019 tulo- ja elinolotutkimuksessa keväällä 2020, jolla kerättiin tietoa kansallista tulonjakotilastoa ja EU:n tulo- ja elinolotutkimusta (EU-SILC) varten. Varallisuustutkimusta varten kyselylomakkeelle lisättiin täydentäviä kysymyksiä veloista, erityisesti kulutusluotoista ja niiden maksuista, talletuksista ja joitakin soveltuvia EKP:n kyselylomakkeen kysymyksiä. Varallisuuseristä talletukset ja säästö- ja sijoitusvakuutukset perustuvat haastattelutietoon, sillä niistä ei ole käytettävissä mitään rekisteritietoa. Velkatiedot täydentävät rekisteritietojen puutteita erityisesti ns. jatkuvien kulutusluottojen osalta.

Varallisuustutkimuksen otos on sama kuin tulonjakotilastossa. Tulonjakotilaston otosaineisto muodostuu neljän vuoden kiertävästä paneeliotoksesta, jotka ovat toisistaan riippumattomia, itsenäisiä otoksia. Tilastovuoden aineistossa on mukana tilastovuonna poimittu, 1. tutkimuskerran otos ja edeltävinä vuosina poimitut, 2.-4. tutkimuskerran otokset. Otoshenkilöt osallistuvat tutkimukseen kaikkiaan neljänä tutkimuskertana.

Tulonjakotilaston otosaineiston otanta-asetelmana on kaksivaiheinen ositettu otanta. Otos on henkilöotos. Ensimmäisessä vaiheessa muodostetaan ns. master-otos poimimalla systemaattisella otannalla 50 000 vähintään 16-vuotiasta henkilöä Tilastokeskuksen väestötietokannasta. Toisessa vaiheessa master-otoksesta poimitaan varsinainen tulonjakotilaston otos, 5 000 henkilöä ositteittain. Henkilön todennäköisyys sisältyä otokseen riippuu osituskriteerien ohella 16 vuotta täyttäneiden jäsenten lukumäärästä asuntokunnassa.

Ositteiden muodostamiseen käytetään tilastovuotta edeltävän vuoden tietoja asuntokuntakotitalouden valtionveronalaisista tuloista ja niiden perusteella muodostetuista sosioekonomisista ryhmistä. Sosioekonomiset ryhmät ovat palkansaajat, maatalousyrittäjät, muut yrittäjät, eläkeläiset ja muut. Ositekohtaisten otoskokojen määrittelyssä eli otoksen kiintiöinnissä on otettu huomioon tulonjakotutkimuksen erityistarpeet. Yrittäjillä ja suurituloisilla on muita suurempi todennäköisyys sisältyä otokseen.

Tilastovuodelle 2019 tehtiin ensimmäisen tutkimuskerran otokselle täydentävä lisäotos, johon poimittiin 500 kotitaloutta. Lisäotosta tarvittiin, sillä keväällä alkaneen koronapandemian myötä ensimmäisen tutkimuskerran vastausaste jäi aiempia vuosia selvästi alhaisemmaksi. Syynä tähän voivat olla paitsi yleinen vastaamisaktiivisuuden lasku myös puhelimitse tavoittamattomien kotitalouksien käyntitavoittelujen keskeytyminen koronan vuoksi. Lisäotos poimittiin edustamaan ositteita, joissa kadon kasvu oli erityisen suurta ja havaintomäärät olivat jäämässä selvästi edeltävää vuotta matalammiksi: yrittäjiä, pienituloisimpia palkansaajia sekä pienituloisimpia eläkeläisiä.

Tilastovuosina 1987, 1988, 1994, 1998 ja 2004 tiedot kerättiin käyntihaastattelututkimuksena. Vuosien 2009, 2013, 2016 ja 2019 tiedonkeruumenetelmä oli pääosin puhelinhaastattelu (CAPI). Lisätietoja tiedonkeruumenetelmästä löytyy tulonjakotilaston dokumentaatiosta.

Tutkimuksen tiedonkeruu on toteutettu tilastovuodesta 2013 alkaen kolmen vuoden välein. Rekisteritietojen viiteajankohta on tilastovuoden viimeinen päivä (31.12.). Haastattelutiedot kerätään viiteajankohtaa seuraavana tutkimusvuonna. Esimerkiksi tilastovuoden 2019 haastattelutiedot on kerätty alkuvuodesta 2020.

Varallisuustutkimuksen täydentävän lisätiedonkeruun muuttujiin liittyy ns. eräkatoa, josta aiheutuvia puuttuvia tietoja on osin paikattu tilastollisin menetelmin imputoimalla. Lisäksi talletusmuuttujat on kokonaan imputoitu ensimmäistä ja toista kertaa tutkimukseen osallistuville kolmannen ja neljännen tutkimuskerran kotitalouksilta.

Yleismenetelmänä imputoinnissa oli Predictive mean matching eli PMM-menetelmä. Puuttuvien tietojen paikkaamista kuvataan tarkemmin jäljempänä kunkin varallisuuslajin kohdalla.

Hyväksytysti osallistuneet kotitaloudet ja henkilöt saavat painokertoimen, jolla niiden tiedot korotetaan edustamaan perusjoukon tietoja. Painot muodostetaan samoin kuin tulonjakotilastossa eli paneelikohtaisille asetelmapainoille tehdään alustava katokorjaus ositettain, ja nämä painot kalibroidaan ulkoisiin reunajakaumiin. Vuoden 2019 varallisuustutkimuksen aineiston painojen kalibroinnissa käytettiin samoja tietoja kuin tulonjakotilastossa (painomuuttuja YKOR), täydennettynä muutamalla varallisuustiedolla. Kalibrointitiedot olivat:

• alue (maakuntajako, jossa Helsinki ja muu pääkaupunkiseutu erikseen; tilastollinen kuntaryhmitys)
• asuntokunnan koko
• jäsenten ikä- ja sukupuoliryhmät
• 16 vuotta täyttäneiden koulutusaste
• keskeisten tuloerien kokonaissummat: palkka-, yrittäjä- ja omaisuustulot, työttömyyspäivärahat (peruspäiväraha ja työmarkkinatuki, ansiosidonnainen osuus), eläkkeet, asunto- ja opintolainojen korot; tulonsaajien lukumäärät (ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha, palkkatulot, eläketulot)
• tulonjaon kokonaistilaston pienituloisiin asuntokuntiin kuuluvien henkilöiden lukumäärä asuntoväestössä (rekisteripohjainen tulokäsite)
• sijoitusrahastoja omistavien henkilöiden lukumäärä ja sijoitusrahastojen arvon kokonaismäärä
• pörssiosakkeita yli perusjoukon mediaanin omistavien henkilöiden lukumäärä ehdollisen mediaanin mukaan, pörssiosakkeita alle perusjoukon mediaanin omistavien henkilöiden lukumäärä jja pörssiosakkeiden arvon kokonaismäärä

Rekistereistä saadaan useimmiten ainoastaan tietyn varallisuuserän omistustieto, jonka jälleen varallisuuserä on arvotettava markkina-arvoon. Jokaiselle varallisuuserälle on oma hinnoittelulähteensä. Esimerkiksi osakehuoneistojen hinnoittelussa asuntojen ostohinnat on korotettu osakeasuntojen hintaindekseillä tilastovuoden tasoon.

Tilaston lähdeaineistona käytetään useita eri rekisteriaineistoja ja haastattelussa kerättyjä tietoja. Mikrotason rekisteriaineistoista laskettuja summatietoja verrataan makrotietohin, esimerkiksi Tilastokeskuksen rahoitustilinpidon tai Suomen Pankin tietoihin. Haastattelijan haastattelussa kirjaamat kommentit läpikäydään osittain manuaalisesti. Lisäksi keskeisimpien tulosmuuttujien jakaumatiedot, kuten minimit ja maksimit, tarkistetaan mahdollisten virheiden tai poikkeavien havaintojen arvioimiseksi.

Tilastokeskus

Väestö- ja elinolotilastot

Tilastojen laadintaa ohjaa valtion tilastotoimen yleislaki, tilastolaki (280/2004, muut 361/2013). Tiedonantajilta kerätään vain ne välttämättömät tiedot, joita ei saada hallinnollisista aineistoista. Indeksisarjat julkaistaan niin, että niistä ei voida päätellä yksittäisen yrityksen tietoja tai kehitystä.

Tilastokeskuksen varallisuustutkimus on osa Euroopan keskuspankin (EKP) koordinoimaa euroalueen varallisuustutkimusta (Household Finance and Consumption Survey, HFCS) vuodesta 2009 alkaen. EKP kerää aineistoja noin kolmen vuoden välein.

Tilastotarkoituksiin kerätyn tiedon tietosuoja taataan ehdottomasti tilastolain (280/2004), henkilötietolain (532/1999) ja lain viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) sekä EU:n tietosuoja-asetuksen (2016/679) vaatimusten mukaisesti. Tietoaineistot on suojattu käsittelyn kaikissa vaiheissa tarvittavin fyysisin ja teknisin ratkaisuin. Tilastokeskus on laatinut yksityiskohtaiset määräykset ja ohjeet tietojen luottamukselliseen käsittelyyn. Henkilökunnalla on pääsy vain työtehtävien kannalta välttämättömiin tietoihin. Tiloihin, joissa yksikkötason aineistoa käsitellään, ei ulkopuolisilla ole pääsyä. Henkilökunnan jäsenet ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen palvelukseen tullessaan. Tietosuojan tahallisesta rikkomisesta seuraa rangaistus.

Kotitalouksin varallisuus -tilaston tietojen julkistuksessa käytetyt luokitukset on karkeistettu siten, ettei taulukoista voi päätellä yksittäisen kotitalouden tietoja. Tutkimuskäyttöön luovutettavissa mikroaineistossa on muuttujiin tehty muutoksia suoran tunnistamisen estämiseksi. EKP:lle toimitetuissa ns. tuotantotiedostoissa henkilöiden taustatietoja on poistettu (mm. ammatti, sukupuoli, ikä, toimiala) ja joidenkin ääriarvohavaintojen arvot on korvattu niiden painotetulla keskiarvolla.

Tilastokeskuksen julkistamiskalenterissa kerrotaan etukäteen kaikki vuoden aikana julkaistavat tilastotiedot ja julkaisut. Tilastojulkistukset löytyvät kohdasta tilastokohtaiset julkaisut. Tilastotiedot julkistetaan internetissä klo 8, ellei toisin mainita. Kalenteria päivitetään arkipäivisin. Tilastokeskuksen seuraavan vuoden julkistamiskalenteri julkaistaan vuosittain joulukuussa.

Kotitalouksien varallisuus -tilaston tiedot julkistetaan määrävuosina. Tilastovuodesta 2013 alkaen tiedot on julkistettu kolmen vuoden välein.

Vuoden 2019 kotitalouksien varallisuus -tilaston Suomen aineisto sisältyy EKP:n kansainvälisen varallisuustutkimuksen neljännen kerran aineistoon.

Varallisuustutkimuksen perusaineistoista on kaikilta vuosilta muodostettu kansallisia tutkimusaineistoja, joita luovutetaan tutkimustarkoituksiin. Lisäksi EKP on muodostanut myös euroalueen aineistosta tutkijoille tutkimusaineiston, johon Suomen vuosien 2009, 2013 ja 2016 tiedot sisältyvät. Vuosien 1998, 2009 ja 2013 aineistot on myös toimitettu Luxembourg Wealth Study:n (LWS) tietokantaan (http://www.lisdatacenter.org/our-data/lws-database/).

Kotitalouksien varallisuus -tilaston tulokset julkaistaan Suomen virallisen tilaston Tulot ja kulutus -sarjassa. Tiedot julkaistaan tilaston kotisivuilla ja erillisinä artikkeleina.

Tilastosta on saatavissa tutkimuskäyttöön suunniteltuja kansallisia palveluaineistoja. Tiedostot ovat maksullisia ja edellyttävät käyttölupaa.

Vuosien 2009, 2013, 2016 ja 2019 tietoja on saatavilla EKP:n euroalueen varallisuustutkimuksen (Household Finance and Consumption Survey, HFCS) osana sekä taulukkomuodossa että tutkimusaineistona. Lisätietoja näistä saa EKP:n kotisivuilta (Household Finance and Consumption Network).

Suomen virallisen tilaston neuvottelukunta on vuonna 2010 päivittänyt tilastoille asettamiaan laatukriteereitä, jotka Suomen viralliseen tilastoon kuuluvien tilastojen on täytettävä. Kriteerit on yhdenmukaistettu Eurostatin laatukriteerien kanssa. Kriteerien tarkoituksena on kehittää ja ylläpitää SVT-tilastojen käytettävyyttä yhteiskunnan tietotarpeisiin. SVT-laatukriteerit löytyvät Tilastokeskuksen verkkosivuilta.

Tilastokeskus noudattaa tilastoja laatiessaan Euroopan tilastojen käytännesääntöjä (Code of Practice, CoP) ja niihin pohjautuvaa laadunvarmistuskehikkoa (Quality Assurance Framework, QAF). Käytännesäännöt koskevat tilastoviranomaisten riippumattomuutta ja vastuuvelvollisuutta sekä prosessien ja julkaistavan tiedonlaatua. Periaatteet ovat yhteensopivat YK:n tilastokomission hyväksymien virallisen tilaston periaatteiden kanssa ja täydentävät niitä. Myös Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa. Periaatteet ovat myös yhteensopivat Euroopan laatupalkintoperiaatteiden (EFQM) kanssa.

Asiasta kerrotaan enemmän Tilastokeskuksen laadunhallinnan sivulla.

Tilastokeskuksessa tehdään vuosittain tilastojen läpivalaisuja, joilla osaltaan varmistetaan tilastojen laatua.

Tilastokeskuksen tilastojen julkistamisperiaatteet koskevat muun muassa tilastojen julkistamistapaa ja ajankohtaa sekä tietojen salassapitoa ennen julkistamista. Tiedot julkistetaan kaikille käyttäjille samanaikaisesti.